Maria Junno pyörittää omaa liikunta-alan yritystä. Lomakausina yrityksessä on kuitenkin niin hiljaista, että Maria paikkaa tulonmenetyksiä tekemällä keikkaa lähihoitajana. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Maria Junnolla on liikunta-alan yritys, mutta hiljaisina lomakuukausina tulonmenetyksiä on pakko paikata jotenkin. Aikuiset kesätyöntekijät eivät ole enää nykyään mikään harvinaisuus.

Jämsäläinen liikunta-alan yrittäjä Maria Junno, 41, teki muutama vuosi sitten päätöksen. Hän ei enää kituuttaisi hiljaisia kesäkuukausia ainoastaan liikunta-alan yrityksensä varassa, vaan hankkisi elantoa niiden ajan jollakin muulla tavoin.

Vuodesta 2006 yrittäjänä toiminut Junno pyörittää omaa liikuntasalia, jossa tällä hetkellä on tarjolla tanssitunteja ja joogaa. Lisäksi rinnalla toimii saunahoitola, jossa Junno tekee esimerkiksi urheilu- ja hermoratahierontaa sekä hemmotteluhoitoja.

Talvella jumppaajia on mukavasti. Kesäaikoina kaikkia tunteja on kuitenkin turha järjestää, sillä niitä saa pienellä paikkakunnalla vetää silloin tyhjille saleille.

Vuosia Junno oli paikannut hiljaisia kuukausia paiskimalla talvella paljon töitä. Hän pärjäsi kohtuullisesti siihen saakka, että korona sulki liikuntasalien ovet totaalisesti. Tuloja ei tullut lainkaan, mutta yrityksen kulut jatkoivat pyörimistään.

- Jotain oli keksittävä. Minulla oli lähihoitajan koulutus, joten kysyin Jämsän kotihoidosta töitä ja työllistyin parin päivän sisällä.

Kesätöissä on nuorten ja opiskelijoiden lisäksi muitakin. Muista kuin opintojensa ohessa kesätöitä tekevistä on kuitenkin vaikea löytää tutkimus- tai tilastotietoa.

Korona-aikana monesta yrittäjästä tuli alityöllinen, eli sellainen, jolla ei ole töitä tai niitä on normaalia vähemmän - juuri niin kuin Junnosta.

Yliaktuaari Pertti Taskinen Tilastokeskuksesta sanoo, että yrittäjillä tulo voikin nykyään tulla useammasta suunnasta.

- Enää ei ole niin yksinkertaista saada kaikkea yhdestä lähteestä.

Kesällä lisäkäsiä myös tarvitaan. Taskinen sanoo, että kuukausipalkkaisten lomien paikkaamisen lisäksi etenkin sesonkialat, kuten maatalous ja majoitus- ja ravitsemustoiminta kaipaavat lisätekijöitä kesällä.

Ilmiö on tuttu myös esimerkiksi media-alalla. Moni freelancer-toimittaja tai -valokuvaaja hakeutuu kesäksi töihin mediataloihin työsopimuksella.

Sosiaali- ja terveysalalla taas on krooninen työntekijäpula. Siksi Junnokin ehkä sai osa-aikaisen työnsä parissa päivässä.

Lähihoitajan työ on ollut Junnolle mieluisaa vaihtelua.

- Yrittäjänä teen valtavasti näkymätöntä ajatustyötä, ja aina se oma yritys on kaikessa mukana. Sitten kun onkin toisella töissä, työt eivät päivän jälkeen seuraa kotiin. Saa olla osa yhteisöä, eikä tarvitse itse pidellä kaikkia lankoja käsissä, Junno pohtii.

Liikuntasalin ja kotihoidon työt sopivat hyvin rinnakkain, eikä Junno yrittäjyyttä kokonaan pois vaihtaisikaan.

- Yritykseni ei ole kultakaivos, mutta se on sielunruokaa itselleni. Olen ajatellut niin, että pyrin olemaan tässä hetkessä mahdollisimman onnellinen, kun ei koskaan tiedä, milloin elämä päättyy. Siksi haluan ehdottomasti tehdä työkseni sitä, mistä pidän. Se on suuremmassa arvossa kuin pullea pankkitili.

Junnolla on kolme lasta. Lisäksi perheeseen kuuluu kumppani, ja hänen kaksi lastaan, joista toinen asuu viel kotona.

- Rahaa pitää siis kuitenkin olla, jotta pystyn maksamaan oman osuuden taloudestamme.

Helsinkiläisen Leo Olasvirran, 72, tilanne on hyvin toisenlainen. Hän on jäänyt eläkkeelle neljä vuotta sitten ulkoministeriöstä, ja eläke riittää hyvin elämän juokseviin kuluihin. Olasvirta käy kuitenkin tuuraamassa lomia Prismoissa vuokratyöfirman kautta.

Ensimmäisenä eläkevuonnaan hän oli joulun ruuhka-apuna Prismassa, ja sen jälkeen hän on toiminut myös kesälomien sijaisena. Vuodessa työpäiviä kertyy parikymmentä, ja se tuo eläkepäiviin toivottua vaihtelua.

- Kunto pysyy hyvänä, kun kolmen kilon Omo-purkkeja mättää hyllyyn, sanoo Olasvirta.

Merkittävä osa eläkeläisistä olisi vielä valmis käymään töissä eläkkeen ohella, käy ilmi Eläkeliiton vuonna 2020 tekemästä kyselystä. Vastausten mukaan työnteko antaa sisältöä elämään, ja sosiaalisten suhteiden merkitys työnteossa on suuri.

Niin ajattelee myös Olasvirta. Hän tapaa töissä muita ihmisiä ja saa samalla vähän lisätienestiä eläkkeen päälle. Töistä vapaat eläkepäivänsä Olasvirta viettää mökkeillen, sienestäen, kalastaen ja hoitaen puutarhapalstaa, jossa kasvaa tällä hetkellä härkäpapua. Lisäksi hän toimii puuhamiehenä Malmin Eläkeläisissä.

Kun töihin ei ole pakko mennä, se on virkistävää vaihtelua, josta saa arkeen puhtia, sanoo Olasvirta. Hänellä on nollatuntisopimus, joten vuoroja voi napata yhden sieltä, toisen täältä omien toiveidensa mukaan. Vuoroja Olasvirta tekisi enemmänkin, mutta tieto niistä tulee usein hyvin lyhyellä varoitusajalla.

- Työ on joustavaa, eikä se aiheuta stressiä tai väsymystä. Työvuoron jälkeenkin olo on vielä ihan reipas, hän sanoo.

Moni tuttava ja kanssaeläkeläinen on pohtinut, onko eläkkeellä työskentelyssä mitään järkeä, sanoo Olasvirta. Moni ajattelee, että eläke on saavutettu etu, jolloin ei pitäisi mennä töihin.

- Jotkut ajattelevat jopa, että kun minä olen töissä, joku jää ilman töitä.

Eläkeläinen Leo Olasvirta käy tuuraamassa Prismoissa vuokratyöfirman kautta. Työ käy hänestä kuntoilusta. Kuva: Jonna Öhrnberg

Yliaktuaari Pertti Taskinen sanoo, että tiukassa työllisyystilanteessa niin voisi ehkä ajatellakin, mutta nyt alalla kuin alalla alkaa olla työvoimapula.

- Tällä hetkellä tuollainen argumentti ei oikein päde, hän sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 lähes kahdeksan prosenttia 70-74-vuotiaista eläkeläisistä kävi töissä. Taskinen sanoo, että tämän kesän alussa esimerkiksi 65-69 -vuotiaiden ryhmässä työllisyys on noussut kohisten: työllisiä ikäryhmässä oli tässä kesäkuussa 20 000 enemmän kuin viime kesäkuussa.

- Se tarkoittaa, että alkukesästä on iäkkäämpiäkin kaivattu töihin.

Tutkimuspäällikkö Anu Järvensivu Työterveyslaitokselta sanoo, että eläkejärjestelmän muutokset saavat eläkeläisiä hakeutumaan kesätöihin.

Esimerkiksi vuoden 2005 eläkeuudistuksen yksi tavoite oli Eläketurvakeskuksen mukaan kannustaa jatkamaan työuraa loppupäästä. Siihen pyrittiin esimerkiksi poistamalla vanhuuseläkkeellä työskentelystä ansiorajat. Työtä saa nyt tehdä niin paljon kuin mielii, ja eläkkeensä saa silti samansuuruisena.

Eläkeläisten etu suhteessa opiskelijoihin on vankka kokemus ja osaaminen asiantuntemusta vaativissa tehtävissä, pohtii Järvensivu.

- Ei sinänsä ole uutta, että esimerkiksi päiväkodeissa tai terveydenhuollossa käytetään mielellään sijaisina entisiä työntekijöitä.

Taskinen sanoo, että työllisyystilanne on noussut jatkuvasti korona-ajan jälkeen, ja silloin tarvitaan tekijöitä myös iäkkäämmistä ryhmistä. Muuttuvassa työelämässä eläkeläiset ja muut kesätöitä tekevät ovatkin yksi joustava osa työvoimaa.

Kahden työn välissä myös omasta jaksamisesta on kuitenkin syytä pitää huoli, tietää Maria Junno. Hän lomaili tänä kesänä pari viikkoa.

- Kun pidän lomaa, lähden yleensä käymään jossain. Jos olen kotona, minun tulee kuitenkin tehtyä töitä.

Mutta jo pelkän työntekijän rooliin heittäytyminen on tehnyt Junnolle hyvää tänä kesänä.

- Kesällä ei ole tarvinnut miettiä muuta, kuin että tänään hoidan vuoroni.

Kun liikuntasalin jumppatunnit jälleen syksyllä vilkastuvat, hän jättää vaihteeksi kotihoidon vuorot minimiin. Mutta jälleen marraskuun lopussa liikuntasali sulkee ovensa ja avaa ne vasta loppiaisen jälkeen.

- Silloin varmaankin taas teen hoitajan töitä. Se on tuntunut hyvältä systeemiltä - ei tarvitse stressata katkoaikaa, kuinka siinä välillä pärjää.