Avaruuslennot ovat ihmiskunnan yhteinen haaste, josta geopolitiikka pitäisi pitää kaukana, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Geologi Harrison Schmitt keräsi näytteitä Kuun pinnalta Apollo-ohjelman viimeisellä lennolla joulukuussa 1972. Kuva: Nasa

Viisi. neljä. kolme. kaksi. yksi. käynnistys ja lift-off!

Lähtölaskennan loppuhetket ovat aina vatsaa vääntävän jännittäviä. Pääseekö kantoraketti pakoon maapallon vetovoimaa ja ylös avaruuteen?

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa yrittää lauantaina laukaista kunnianhimoisen Artemis-kuuohjelman ensimmäisen koelennon. Lähtölaskenta keskeytettiin viime maanantaina teknisten ongelmien vuoksi.

Jos uusi yritys onnistuu, avautuu ihmiskunnalle jälleen mahdollisuus lähettää astronautteja Kuun pinnalle.

Lue lisää: Nasa yrittää pieleen mennyttä kuulennon laukaisua uudelleen lauantaina

Muistan vielä hyvin sen kummallisen, leijuvan tunnelman heinäkuussa 1969, kun Neil Armstrong ja Buzz Aldrin laskeutuivat Apollo 11:n kyydissä Kuuhun. Pertti Jotuni ja Birger Wiik kommentoivat historiallisia hetkiä Ylen kuustudiossa. Kaikki tuntui epätodelliselta.

Isoilla pojilla oli pihalla tähtikaukoputki. He väittivät, että sillä voi nähdä astronauttien Kuuhun pystyttämän Yhdysvaltain lipun. Minä uskoin ja yritin katsoa oikein tarkasti.

Apollo-ohjelma päättyi kesällä 1972, kun Harrison Schmitt ja Eugene Cernan kävivät Kuussa. Schmitt oli geologi, jonka lempinimi oli Dr. Rock. Hän vietti Cernanin kanssa Kuussa lähes 75 tuntia ja keräsi yli 115 kiloa näytteitä.

Ja nyt sitten ollaan sitten tässä - odottamassa uuden kuuohjelman alkupaukkua. Ja uuden sukupolven astronauttien astumista Kuun pinnalle vuosikymmenen puolivälissä. Se on maailmanhistorian upeinta tosi-tv:tä.

Dr. Rock kommentoi Artemis-ohjelmaa kirjoituksessaan Aviation Week -lehdessä 24. elokuuta. Schmittin mukaan Artemis-ohjelmalla on geopoliittinen ulottuvuus, joka ylittää lentojen tekniset päämäärät.

"Kiinasta ja Venäjästä on tullut uusi vakava uhka Maan vapaille yhteiskunnille, mahdollisesti jopa suurempi kuin Neuvostoliiton uhka kylmän sodan aikana 1945-1991. Artemis I:n laukaisu Space Launch System -raketilla on Yhdysvaltain ja vapaan maailman vastaus avaruuden suurille haasteille, joiden takana ovat Kiinan ja Venäjän aggressiiviset ja hegemoniaan pyrkivät aikeet."

Schmitt näyttää pysähtyneen kylmän sodan asetelmaan, jossa suurvallat pyrkivät Kuuhun kilpailemaan luonnonvaroista ja hallitsemaan lähiavaruutta.

Lyhyellä aikavälillä näin voi ollakin. Venäjä aikoo lopettaa yhteistyön Kansainvälisellä avaruusasemalla. Kiina ja Venäjä kehittävät asejärjestelmiä, joita voi käyttää satelliittien tuhoamiseen. Kiinalla on oma kunnianhimoinen miehitettyjen avaruuslentojen ohjelma. Avaruuskilpailu on todellisuutta, osa geopoliittista taistelua vaikutusvallasta. Apollo-lennotkin näyttivät Neuvostoliitolle, että Yhdysvallat on voimavaroiltaan ylivoimainen.

Lue lisää: Pian se tapahtuu - Nasa laukaisee maailman voimakkaimman kanto­raketin kohti Kuuta

Blue Marble -kuva on otettu Apollo 17:n komentoaluksesta joulukuussa 1972. Kuvaaja oli todennäköisesti Harrison Schmitt. Kuva: Nasa

Avaruustutkimuksessa ja miehitetyissä lennoissa on kuitenkin jotakin ylevää ja suurta, joka ylittää pikkusieluisen kilpailun kansallisvaltioiden ja blokkien välillä. Ainoa tapa kurkottaa kohti Kuuta ja Marsia on yhdistää voimat, ylittää rajat ja toimia avaruudessa aidossa kansainvälisessä hengessä. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto pystyivät siihen jopa kylmän sodan aikana. Artemis-ohjelma on tästä esimerkki. Yhdysvaltain lisäksi siinä ovat mukana muun muassa Kanada ja Euroopan avaruusjärjestö ESA.

Schmitt unohtaa kuuluisaksi tulleen Blue Marble -valokuvan, jonka hän todennäköisesti itse otti Apollo 17:n lennolla. Kuvassa kelluu planeetta Maa noin 29?000 kilometrin päässä avaruudessa. Näkyykö siinä valtioiden rajoja? Ei, eikä Kuuta voi omistaa.

Blue Marble -kuvasta tuli ikoninen symboli, yksi maailman eniten kopioiduista valokuvista. Se näyttää maapallon ihmiskunnan yhteisenä kotina, jonka ohuesta elämänpiiristä täytyisi pitää mahdollisimman hyvää huolta. Avaruuteen kurkottaminen tältä pieneltä pallolta on yhteinen kansainvälinen haaste.