Suomalainen yksinsoutaja Jari Saario aikoo lähteä joulukuussa ylittämään Atlanttia soutuveneellään. Edestakaista ylitystä ei kukaan ole tehnyt koskaan aiemmin.
On elokuun toiseksi viimeinen päivä. Salmisaarenrannassa Helsingissä aurinko paistaa ja tuuli rikkoo veden pintaan matalia laineita.
Laiturissa kelluu Rannoch R10 -yksinsoutuvene. Maalle sen läheisyyteen on parkkeerattu nosturi ja pelastuslaitoksen yksikkö. Kokoonpano saa ohikulkijat pysähtymään paikalle.
Jari Saario kiinnitti liinoja veneeseen harjoitusta varten. Kuva: Lassi Rinne
Kyseessä ei onneksi ole pelastustehtävä vaan suomalaisen palomiehen ja yksinsoutajan Jari Saarion tiistai-illalle kaavailema harjoitus. Harjoituksen tarkoitus on selvittää, pyörähtääkö nurinpäin mennyt soutuvene itsestään takaisin oikeinpäin.
Saario on joulukuussa lähdössä yksin soutamaan veneellään Atlantin yli ja takaisin. Ennen reissua hän haluaa käydä läpi tilanteita, joita voi matkalla mahdollisesti tulla vastaan.
- Siellä en halua kokeilla mitään ensimmäistä kertaa, hän nauraa.
Harjoituksessa käy ilmi, että veneellä on suuria vaikeuksia kaatua kyljeltään nurin. Saario joutui hieman "pomppimaan" lepotilassa, jotta sai veneen kääntymään katolleen ja sieltä vielä takaisin oikeinpäin.
- Nyt näki, ettei tuo vene tahdo kääntyä edes liinoilla ympäri. Se on tietenkin hyvä reissua ajatellen, jos se sielläkin pysyisi väkisin pystyssä.
Tällaisella soutuveneellä Saario aikoo ylittää Atlantin kahteen kertaan. Kuva: Lassi Rinne
Nosturi käänsi veneen ympäri myös toisen kerran, nyt Saarion ollessa sen kyydillä ulkona, soutajan paikalla.
- Oli hyvä nähdä, miten airot lähtevät puristamaan reisiä, tai jäävätkö jalat jotenkin sinne väliin. Mutta sieltä pääsi ihan hyvin pois. Näin myös, voiko vene tulla kaatuessaan niskaan siten, että se esimerkiksi kolahtaa päähän.
- Tämä oli tosi opettavainen harjoitus. Nyt tietää, miten vene käyttäytyy tuollaisessa tilanteessa.
Saariolle vesi on tuttu elementti. Hän on aiemmin muun muassa työskennellyt pelastussukeltajana. Kuva: Lassi Rinne
Saario aikoo vielä ennen Atlantin ylitystä treenata soutua aallokossa reissulla Tallinnaan.
- Aion lähteä sinne kunnon syysmyrskyllä.
Tallinnaan Saario on soutanut jo nelisen kertaa. Se on hänelle pelkkä "sprinttimatka".
Saario ylittää Atlantin ensin Kanariansaarilta Karibialle. Matkaa kertyy noin 4?800 kilometriä. Suotuisten tuulien kanssa Saario arvioi soutavansa sen 40 vuorokaudessa. Nykyinen maailmanennätys on 35 vuorokautta.
Paluumatkalle rapakon takaa hän lähtee New Yorkista todennäköisesti toukokuussa. Tarkoitus olisi saapua sadassa päivässä Lontooseen. Paluumatkalle mittaa tulee noin 5?400 kilometriä. Saarion edestakainen matka on jo itsessään historiallinen, kukaan ei ole vastaavaa tiettävästi ennen tehnyt.
Millaisia ajatuksia pitkällä soutureissulla päässä pyörii?
- Ei siellä oikein mitään mieti. Jotkut kuuntelevat musiikkia tai äänikirjoja, mutta itseä sellaiset vain ärsyttävät. Sitä haluaa kuunnella, kuinka aalto elää, ja pitää aistit valppaina.
- Korkeintaan sitä miettii seuraavaa ruokailua. Se on väärä paikka lähteä etsimään itseään.
Kuivaruokaa Saario ottaa matkalle yli 200 kiloa. Juomavettä hän tekee merivedestä.
- Kuivaruoka alkaa maistua jo ihan herkulle reissulla ja kotiin päästyä kotiruoka erikoiselle.
Töistä soutaja on reissun vuoksi poissa lähes vuoden. Paraikaa hän etsii tempaukselleen vielä pääyhteistyökumppania, mutta sen puute ei tule estämään reissulle lähtöä.
Saarion soutuvene ei tahtonut kääntyä kyljeltään nurinpäin. Reissulla veneessä tulee olemaan noin 300 kiloa enemmän painolastia, joka muuttaa sen painopistettä. Kuva: Lassi Rinne
TetraSys Oy.