Budjettiriihessä etsitään ratkaisuja muun muassa sähkön hinnan nousuun. Sähkön arvonlisäveron alentaminen saa puolueilta eniten tukea niin oppositiosta kuin hallituksesta.

Kuva: Lehtikuva

Hallitus kokoontuu neuvottelemaan keskiviikkona ja torstaina ensi vuoden talousarviosta.

Ratkaisuja yritetään löytää erityisesti sähkön ja elinkustannusten hintojen hillitsemiseksi tai kompensoimiseksi. Budjettiriihen lähestyessä niin hallitus- kuin oppositiopuolueetkin ovat tarjonneet erilaisia ratkaisuja tilanteeseen.

Hallituspuolueet ovat vakuuttaneet, että alustavat neuvottelut ovat sujuneet sovussa.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan hallitus todennäköisesti alentaa sähkön arvonlisäverotusta. Myös asumistuen korotus on ollut hallituksen pöydällä asuinkustannusten nousun kompensoimiseksi. Tällä rahoitettaisiin kasvaneet lämmityskulut.

Moni puolue on myös aiemmin ehdottanut esimerkiksi ihmisten toimeentuloon liittyviä kohdennettuja tukitoimia, joilla ei ole suoraa vaikusta sähkön hintaan.

Lue lisää: IS:n tiedot: Sähkön arvon­lisä­vero alenemassa, palkka­veron kevennys vasta­tuulessa

IS kokosi tähän juttuun puolueiden kesän aikana ehdottamia keinoja sähkön hinnan suitsimiseksi.

Mika Lintilä. Kuva: Lehtikuva

Eniten kannatusta puolueiden kesken jo ennen budjettiriihtä on löytynyt sähkön arvonlisäveron alentamiselle. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on ehdottanut, että vero pudotettaisiin 24:stä 14:ään tai 10:een prosenttiin.

- Näkemykseni mukaan tämä on nopein, suhteellisen selkeä malli. Pitää muistaa, että tämän pitäisi olla voimassa käytännössä marraskuussa. Se olisi määräaikainen toimi, tyyliin marras-joulukuusta huhtikuuhun, Lintilä kommentoi IS:lle elokuussa.

Lue lisää: Elinkeinoministeri Lintilä kehottaa kansalaisia säästämään sähköä - povaa talvelle kolminkertaisia hintoja

Jussi Saramo. Kuva: Lehtikuva

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo totesi viime viikolla puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa, että sähkön arvonlisäveron alentaminen tulisi rahoittaa windfall-verolla. Hallituspuolue Rkp ei myöskään tyrmää Lintilän ehdotusta.

Pääministeripuolue Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen totesi Uuden Suomen haastattelussa, että veron alentaminen on "harkinnan arvoinen keino".

Matias Mäkynen. Kuva: Lehtikuva

Oppositiopuolueet kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit suhtautuvat myös myönteisesti veron alentamiseen. Perussuomalaiset on esittänyt sähkön arvonlisäveron alentamista jo aiemmin.

Vihreät ei innostu veronalennuksesta.

Atte Harjanne. Kuva: Lehtikuva

- Ongelmana on sähkön ja laajemmin energian niukkuus. Sähkön alv:n alentaminen on ainakin teoreettisesti sähkön kulutusta lisäävä tekijä, ja sen hintalappu suhteessa siihen, että mietittäisiin kohdennetumpia toimia, on aika kova, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoi IS:n haastattelussa elokuussa.

Lue lisää: Sähkön hinta hirvittää - tällaisia ovat puolueiden lääkkeet

Sähkön veron alentaminen tai väliaikainen poisto on saanut tukea vain oppositiosta.

Pia Kauma. Kuva: Lehtikuva

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma kertoi IS:lle, että puolue on valmis poistamaan sähköveron muutamalta talvikuukaudelta. Kauma priorisoi sähköveroon puuttumista alv:n madaltamisen sijaan.

Perussuomalaiset on ehdottanut, että sähkövero asetettaisiin Euroopan unionin sallimaan minimiin.

Kristillisdemokraattien mukaan sähkövero voitaisiin Ruotsin mallin mukaan porrastaa alueellisesti.

Sari Essayah. Kuva: Lehtikuva

- Naapurimaassamme sähköveron noston yhteydessä vuonna 2017 Pohjois-Ruotsin asukkaat saivat kolmanneksen verohelpotuksen sähköverosta, puheenjohtaja Sari Essayah (kd) perustelee tiedotteessaan.

Tehoreservien piirissä olevien voimalaitosten käyttöön ottamiselle kannatusta löytyy ainakin kolmesta puolueesta. Tehoreservin avulla turvataan sähkön toimitukset myös silloin, kun sähkön tuotanto ei riitä kattamaan sähkön kulutusta.

Antti Lindtman. Kuva: Lassi Rinne

- Jos talvesta tulee sähkön hinnan ja kylmyyden vuoksi vaikea, on syytä ottaa kaikki tuotanto käyttöön, Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman perusteli kantaansa IS:n haastattelussa.

Samoilla linjoilla on myös perussuomalaiset ja Rkp.

Lue lisää: Perussuomalaiset vaatii hallitusta hätä­kokoukseen -?"Sähkö­laskuja, joita ei voida maksaa, ei makseta"

Myös elinkeinoministeri Lintilä on todennut Iltalehdelle, että tehoreservien käyttöönotto olisi perusteltua. Hän ei kuitenkaan ottaisi kaikkia reservejä käyttöön.

Kokoomus ei ole esittänyt reservissä olevien voimalaitosten käyttöönottoa, mutta puolueen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma sanoi IS:n haastattelussa, että tähän tulee kuitenkin varautua.

Petteri Orpo. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Osa puolueista on myös valmis joustamaan sovituista ilmastotavoitteista.

Viime viikolla kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi Turun Eurooppa-foorumissa, että ilmastotavoitteista voitaisiin joustaa tai jopa luopua kokonaan, jotta suomalaisten sähkönsaanti voitaisiin turvata energiakriisin aikana.

Riikka Purra. Kuva: Lehtikuva

Samaa mieltä on perussuomalaiset. Puolueen mukaan hiilineutraalisuustavoitetta tulee lykätä vuodesta 2035 vuoteen 2050. Puheenjohtaja Riikka Purra (ps) on arvioinut, että myös EU saattaa joutua lipsumaan vuoden 2050 tavoitteestaan.

Lue lisää: PS:n Purra: Hallituksen ilmasto­tavoite tulee pettämään - "Alamme saada linjallemme kannatusta myös muualta"

SDP on ehdottanut, että päästökaupan markkinavakausreservistä tulisi vapauttaa lisää päästöoikeuksia ensi talveksi, jotta sähkön hintaa saataisiin pienennettyä.

Kokoomus kannattaa niin sanottua kriisimekanismia EU:n päästökauppaan. Sillä voitaisiin vapauttaa päästöoikeuksia markkinoille, kun hintojen nousu kärjistyy.

Perussuomalaiset olisi valmis luopumaan päästökaupasta kokonaan. Päästökaupasta säädetään kuitenkin EU:n direktiivissä, minkä vuoksi Suomi ei voi yksin päättää irtautuvansa siitä.

Perussuomalaiset uudistaisi koko Suomen sähkömarkkinoiden rakenteen erottamalla sähköenergian ja päästöoikeuksien markkinat toisistaan, jotta sähkön hinta määräytyisi toteutuneiden päästöjen mukaan.

Sähkön hintaan vaikuttaminen ilmaston kustannuksella ei sovi vihreille ja vasemmistoliitolle.

Maria Ohisalo. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kritisoi kokoomusta IS:lle viime viikolla jyrkin sanankääntein.

-?Tämä Orpon ajatus kuulostaa enemmän populismilta ja perussuomalaisten äänten kalastelulta kuin järjellisesti pohditulta avaukselta.

Sähkön korkea hinta ei Ohisalon mukaan johdu ilmastotoimista vaan siitä, ettei fossiilienergiaa ole riittävästi. Tuotannon määrä ei lisäänny vaikka ilmastotavoitteista luovutaan.

Lue lisää: Vihreiden Ohisalo syyttää Petteri Orpoa takin­käännöstä ilmasto­asioissa - "Vastuutonta"

Ohisalo on myös tyrmännyt hallituskumppaninsa Sdp:n ehdotuksen päästöoikeuksien lisäämisestä. Vasemmistoliitto on samaa mieltä.

Li Andersson. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

- Vastaukset sähkön hinnan nousuun eivät saa tarkoittaa ilmastopolitiikan kunnianhimon vesittämistä. Emme kannata Sdp:n esitystä päästöoikeuksien määrän lisäämisestä, puheenjohtaja Li Andersson (vas) lausui puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.

Pääministeripuolue Sdp on ehdottanut sähkön hintakattoa, mutta toistaiseksi muut puolueet eivät ole kuuluvasti lähteneet tukemaan aloitetta. Puolueen mukaan nykyistä alempi hintakatto tarvitaan yleisesti EU-tasolla.

- Edessä on niin poikkeuksellinen talvi, että hintakatto tarvitaan. Ei voida ajatella, että suomalaiset ensi talvena joutuisivat maksamaan viikosta toiseen monikymmenkertaisia hintoja sähköstä, Lindtman perusteli.

Hallituskumppani keskustan Lintilä ei kannata hintakattoa, sillä se voisi hänen mukaansa vaarantaa sähkön saannin ulkomailta.

Vasemmistoliitto on nostanut elokuun aikana esiin windfall-veron käyttöönoton.

Verolla voitaisiin puuttua sähköntuottajien kasvaneisiin voittoihin ja veron tuottoja voitaisiin käyttää Saramon mukaan esimerkiksi sähkön arvonlisäveron alentamiseen.

- Sähkön tuottajat pystyvät tuottamaan pilkkahintaan sähköä ja rahastamaan sähköpörssin ansiosta kaikkein korkeimman hinnan. Poikkeustilanteessa olisi yhteiskunnan kokonaisedun mukaista verottaa ainakin valtaosa ansiottomasta tulosta pois, Saramo totesi IS:lle aiemmin.

Sdp toivoo windfall-veron käyttöönotosta nopeaa selvitystä.

Vasemmistoliitto on ehdottanut myös niin sanottua Norjan mallia, jossa kotitalouksien perustarpeisiin taattaisiin kohtuuhintaista sähköä tietty määrä. Ylimenevältä osalta maksettaisiin sähkön markkinahintojen mukaisesti. Puolueen mukaan malli kannustaisi edelleen säästämään sähköä.

Sähköntuotannon kapasiteettia halutaan puolueissa kasvattaa ainakin turpeella ja aurinkoenergialla. Perussuomalaiset toivoo, että turve voitaisiin palauttaa takaisin uusiutuvaksi energiamuodoksi.

Kristillisdemokraattien Essayahin mukaan turvetta tarvitaan Suomessa tulevaisuudessa myös huoltovarmuuden takia. Kokoomuksen Kauma oli samoilla linjoilla IS:n haastattelussa elokuussa.

Vihreät vastustaa turpeen käyttöä, mutta esitti puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa aurinkosähkön tuotannon kymmenkertaistamista vuoteen 2025 mennessä.

Harjanne myönsi, ettei tämä kuitenkaan toisi helpotusta syksyä ja talvea uhkaavaan energiakriisiin.

Vihreät on ehdottanut myös energiarahan maksamista kuukausittain pienituloisille.

Puolue kompensoisi energian hinnan nousua 44 euroa verottomana alle 1?700 euroa kuussa tienaaville. Tuki poistuisi asteittain niin, että 1?840 euroa ansaitseville rahaa ei enää maksettaisi. Vihreiden laskujen mukaan tämä maksaisi noin 250 miljoonaa euroa vuodessa.

Sdp on esittänyt sähkön kysyntäjoustoa, jossa on kyse sähkön kulutuksen siirtämisestä kovan kysynnän tunneilta pienemmän kysynnän tunteihin.

Myös kokoomus on esittänyt kysyntäjoustoa sähkölle aiemmin.