Mimma Lehtovaara
Walesin prinsessa Dianan kuolemasta on tänään kulunut 25 vuotta. Prinsessa seurueineen oli Pariisissa, jossa he joutuivat kohtalokkaaseen auto-onnettomuuteen.
Varhain aamulla maailman mediaan levisi tieto prinsessan kuolemasta.
Onnettomuudessa sai surmansa myös Dianan silloinen miesystävä Dodi al-Fayed sekä autoa kuljettanut Henri Paul. Henkivartija loukkaantui vakavasti.
Myöhemmin ilmeni, että auton kuljettaja oli ajanut huomattavaa ylinopeutta ja ollut humalassa. Autoa seurasi onnettomuusyönä joukko paparazzi-kuvaajia. Esimerkiksi Dianan poika Harry on syyttänyt kuvaajia äitinsä kuolemasta.
Prinsessa oli kuollessaan 36-vuotias.
Hänen avioeronsa prinssi Charlesista oli astunut virallisesti voimaan vain vuotta aiemmin, joskin pariskunta oli elänyt erillään sitä ennen jo muutamia vuosia. Liitto oli riitaisa, ja pariskunta pui julkisesti henkilökohtaisia asioitaan tavalla, jota kuninkaalliset eivät olleet aiemmin tehneet. Suuren yleisön sympatiat olivat Dianan puolella.
Tutkimusyritys YouGov selvitti vuonna 2018, miten britit ovat suhtautuneet tunnetun ihmisen kuolemaan. Kaksitoista prosenttia vastaajista piti kaikista tunnetuista ihmisistä juuri prinsessa Dianan kuolemaa surullisimpana. David Bowien kuolema oli surullisin seitsemän prosentin ja Michael Jacksonin viiden prosentin mielestä. Naiset olivat surreet selvästi useammin Dianan kuolemaa kuin miehet.
Dianan suhde kuninkaalliseen perheeseen ei ollut ongelmaton. Hänet naitiin konservatiiviseen sukuun itseään kymmenisen vuotta vanhemman miehen puolisoksi vain 20-vuotiaana.
Perhe, saati Diana, ei ollut varautunut massiiviseen julkiseen kiinnostukseen, jota nuori prinsessa herätti. Jos kuninkaallisella perheellä yleensä oli jokin julkisuudenhallinnan suunnitelma, se ei toiminut.
Prinsessaa on luonnehdittu maailman seuratuimmaksi ihmiseksi. Hän ei voinut ottaa askeltakaan julkisesti ilman salamavalojen loistetta tai toimittajien huutelua.
Dianan puolison prinssi Charlesin kiinnostuksen kohteet olivat toisaalla, eikä tämä mitä ilmeisimmin osannut tukea nuorikkoaan tarpeeksi. Dianahan oli yläluokkaisuudestaan huolimatta, tai ehkä juuri siksi, elänyt hyvin suojattua ja yksityistä elämää ennen seurusteluaan ja kihlautumistaan Charlesin kanssa.
Liittyminen perinteitä ja kirjoittamattomia sääntöjä, tiukkaa etikettiä ja kontrollia korostavaan perheeseen tuskin oli Dianalle yksinkertaista. Jatkuva mediapyöritys ei sitä ainakaan helpottanut, joskin Diana osoittautui myöhemmin myös taidokkaaksi julkisuuden hyödyntäjäksi.
Vuonna 1993 pitämässään puheessa hän otti esille täydellisyyden tavoittelun ja kovien odotusten aiheuttamat haasteet ja puhui muun muassa anoreksiasta ja bulimiasta, häpeällisistä ystävistä, kuten hän sairauksia luonnehti.
- Syömishäiriöt osoittavat, kuinka ravinnosta voi tulla tuskallinen hyökkäys ihmisen omaa kehoa vastaan. Kyseessä on paljon syvempi ongelma kuin turhamaisuus.
Dianan kerrotaan itsekin kärsineen syömishäiriöistä.
Prinsessan kuolemaa seurasi valtava maansuru ja maailmanlaajuinen uutisointi. Kuninkaallista perhettä, ja poikkeuksellisesti myös kuningatarta, arvosteltiin ankarasti, sillä perheen tulkittiin suhtautuvan kylmäkiskoisesti prinsessan yllättävään kuolemaan.
Kuningatar Elisabet palasi vasta päivien päästä Buckinghamin palatsiin, jonka edustalla hän kävi mustiin pukeutuneena tervehtimässä yleisöä ja katsomassa prinsessan muistoksi tuotuja kukkia ja kynttilöitä. Tätä olivat edeltäneet median voimakkaat vaatimukset näyttäytymisestä.
Kuningatar puhui Dianan hautajaisia edeltävänä päivänä televisiossa ja luonnehti edesmennyttä miniäänsä. Julkisuudessa on sittemmin arvuuteltu, oliko televisiopuheen pitäminen kuningattaren oma aloite vai saiko hän asiassa poliittista ohjausta tai peräti käskyn pääministeriltä.
- Olemme kaikki yrittäneet selvitä kukin tavallamme, eikä ole helppoa ilmaista näitä menetyksen tunteita, sanoi Elisabet puheensa alussa.
- Puhun teille nyt kuningattarena ja isoäitinä koko sydämestäni. Diana oli harvinaislaatuinen ja lahjakas ihminen. Hän ei edes vaikeina aikoina kadottanut kykyään hymyillä ja nauraa. Hän inspiroi muita lämmöllään ja hyvyydellään. Ihailin ja kunnioitin hänen omistautumistaan muille ihmisille, erityisesti poikiaan kohtaan.
Elisabet sanoi myös, että jokainen Dianan tuntenut muistaisi prinsessan aina.
Lisäksi hän kiitti puheessaan suurta yleisöä osanotoista ja kukkatervehdyksistä.
- Näistä on ollut suurta lohtua.
Brittihovin ja kuninkaallisen perheen imagoa kontrolloidaan yhä äärimmäisen tarkasti, mutta se on saanut arvokkuuden ja loiston rinnalle uusia lämpimiä sävyjä, joiden avulla perhe on ottanut askeleen lähemmäksi tavallisia ihmisiä. Hovi reagoi nykyisin nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja sillä on miljoonittain seuraajia sosiaalisen median eri alustoilla.
Kuninkaallinen perhe hallitsee tätä nykyä julkisuutta taidokkaasti. Perheen pidättyväinen tyyli on muuttunut vapautuneemmaksi ennen kaikkea Dianan poikien ansiosta. Tämän voidaan arvioida olevan äidin perintöä, sillä prinsessa rikkoi aikanaan monia rajoja jo pelkästään siksi, että hän osoitti lapsiaan kohtaan avoimesti tunteitaan ja tutustutti näitä - rajoitetusti toki - normaaliin elämään.
Prinssi William ja hänen vaimonsa herttuatar Catherine hellivät lapsiaan julkisesti, nauravat ja laskevat leikkiä kameroidenkin edessä tavalla, jota kuningatar tai prinssi Charles ei milloinkaan tekisi.
Esimerkiksi kuningattaren vallassaolon 70-vuotisjuhlinnan aikana alkukesästä huomiota herätti pariskunnan nuorimmaisen pelleily. Prinssi Louis otti käyttöön kaikki mahdolliset irvistykset ja naaman vääntelyt ollessaan juhlayleisössä. Kuvat levisivät nopeasti laajalle. William ja Catherine kommentoivat kuopuksensa toimia Twitterissä asiaankuuluvan emojin kera.
- Meillä kaikilla oli mahtavaa, erityisesti prinssi Louis'lla.
Catherine oli avioituessaan jo aikuinen noin kolmekymppinen koulutettu nainen, joka oli seurustellut Williamin kanssa pitkään ja tiesi, mihin ryhtyy. Catherinen etuna lienee sekin, että hän on kasvanut toki vauraassa, mutta silti kuninkaalliseen perheeseen verrattuna aika tavallisessa perheessä ja tietää, millaista on arki ilman palvelija- ja avustajakuntaa.
Prinssi Harry puolestaan on avautunut tunteistaan ja näkemyksistään niinkin perusteellisesti, että sitä ei ole katsottu hyvällä.