Kolmea toimittajaa syytetään turvallisuus­salaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä. Syytteet koskevat vuonna 2017 julkaistua artikkelia Puolustusvoimien salaisesta Viestikoekeskuksesta.

Syytteet koskevat loppuvuonna 2017 julkaistua artikkelia Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta. Kuva: Timo Jaakonaho / Lehtikuva

Syyttäjä vaatii Helsingin Sanomien toimittajille vähintään puolentoista vuoden ehdollisia vankeusrangaistuksia. Kolmea lehden toimittajaa, Laura Halmista, Tuomo Pietiläistä ja politiikan toimituksen silloista esihenkilöä Kalle Silfverbergiä syytetään turvallisuus­salaisuuden paljastamisesta ja turvallisuus­salaisuuden paljastamisen yrityksestä.

Syytteet koskevat loppuvuonna 2017 julkaistua artikkelia Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua artikkelikokonaisuutta.

Syyttäjän haastehakemuksen mukaan artikkelit sisälsivät tietoja, jotka koskivat sotilastiedustelun tehtäviä, toimintaa, organisaatiota, suorituskykyä ja hankintoja. Tiedot olivat suoraan tai muihin julkaistuihin tietoihin yhdistettynä säädetty salassa pidettäviksi, tänään julki tulleessa haastehakemuksessa sanotaan.

Syytteessä on kaksi artikkelien kirjoittajaa ja esimiestehtävissä työskennellyt toimittaja. Syyttäjän mukaan syytetyt tiesivät tietojen olleen Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salassa pidettävä. Esimiestehtävissä työskennellyt toimittaja hyväksyi syyttäjän mukaan artikkelin laatimisen ja julkaisemisen.

Kaikki kolme syytettyä ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin. Kukaan heistä ei ole paikalla Helsingin käräjäoikeudessa alkaneessa valmistelu­oikeudenkäynnissä.

Vastaava päätoimittaja Kaius Niemi ennen Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisoinnin valmisteluistuntoa käräjäoikeudessa Helsingissä 25. elokuuta 2022. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Joulukuussa 2017 julkaistussa artikkelissa kerrottiin Puolustusvoimien salaisen keskuksen toiminnasta ja lähteenä käytettiin salaiseksi leimattuja asiakirjoja. Viestikoekeskuksesta oli aiemmin kerrottu vain vähän tietoa julkisuuteen. Keskuksen lisäksi juttu käsitteli laajemminkin sotilastiedustelua ja maanpuolustusta.

Syytteessä on kaksi jutun kirjoittajaa sekä esimiesasemassa ollut henkilö. Syyttäjän mukaan kolmikko julkaisi oikeudettomasti tietoja seikoista, jotka on säädetty tai määrätty salassa pidettäviksi Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi.

Turvallisuussalaisuuden paljastaminen kuuluu rikoslaissa maanpetosrikoksiin. Siitä voidaan tuomita vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.

Valmisteluistunnossa käydään läpi esimerkiksi jutun riitaisia ja riidattomia seikkoja sekä todistelun tarvetta ja sen aikatauluja.

Yleensä valmisteluistunnossa myös syytteet, syytettyjen vastaukset niihin sekä poliisin esitutkintamateriaali tulevat julkisiksi. Tässä tapauksessa on kuitenkin odotettavissa, että asiakirjoista isoja osia tullaan määräämään salaisiksi. Esimerkiksi keskusrikospoliisi (KRP) on jo etukäteen kertonut, ettei esitutkintamateriaalia voida luovuttaa medialle tänään, vaan se pystytään antamaan mahdollisesti vasta viikkojen kuluttua.

Varsinaisen pääkäsittelyn on määrä alkaa 29. syyskuuta.

Vastaava päätoimittaja Kaius Niemi (oik.) ja asianajaja Kai Kotiranta (vas.) keskustelevat ennen Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisoinnin valmisteluistuntoa käräjäoikeudessa Helsingissä 25. elokuuta 2022. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Esitutkinnassa rikoksesta epäiltiin myös Helsingin Sanomien vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä ja toimituspäällikkö Esa Mäkistä, mutta heitä vastaan syytteitä ei nostettu. Poliisi epäili, että Niemi ja Mäkinen olivat hyväksyneet Viestikoekeskus-artikkelin julkaisemisen.

Asiassa on jäänyt epäselväksi, kuka teki lopullisen julkaisupäätöksen. Syyttäjän syyttämättä­jättämis­päätöksen mukaan asiassa ei löytynyt näyttöä siitä, että Niemi olisi tiennyt artikkelista ennen sen julkaisua ja Mäkisen tietoisuus artikkelista jäi epäselväksi. Nykyisen sananvapauslain mukaan yleisön saataville toimitetun viestin sisältöön perustuvasta rikoksesta vastaavat vain ne henkilöt, jotka ovat osallisia rikoksen tekemiseen.

Aiemmin Niemi ei ole vastannut STT:n kysymyksiin siitä, milloin artikkeli tuli hänen tietoonsa. Hän ei syyttämättä­jättämis­päätöksen mukaan vastannut kysymyksiin myöskään poliisitutkinnassa vedoten itsekriminointi­suojaan.

Jutussa on myös toinen haara, jossa esitutkinta on edelleen kesken. Siinä selvitetään tietovuotoa itsessään.

STT:n tietojen mukaan Helsingin Sanomien epäillään saaneen sotilastiedustelun salassa pidettävää aineistoa muistitikulla jo vuonna 2014. KRP epäilee vuodosta Puolustusvoimien ex-tiedustelupäällikköä Georgij Alafuzoffia. Alafuzoff siirtyi Suomen sotilastiedustelusta EU:n tiedustelupäälliköksi vuonna 2013.

Yksi syytteessä olevista Helsingin Sanomien toimittajista, Tuomo Pietiläinen, haastatteli häntä Brysselissä joulukuussa 2014. STT:n tietojen mukaan aineiston epäillään päätyneen toimittajalle muistitikulla haastattelun yhteydessä.

Alafuzoff on aiemmin julkisuudessa vahvistanut, että häntä on kuultu tietovuototapauksen esitutkinnassa, mutta hän on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat kuuluvat molemmat Sanoma-konserniin. Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.