Taloussanomat kokosi yhteen kysymyksiä ja vastauksia energiansäästökampanjasta, joka julkistetaan tänään ja joka alkaa myöhemmin syksyllä.

Lokakuussa alkava kampanjan tavoitteena on välttyä tilanteilta, jotka johtavat sähkökatkoksiin. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva, Heikki Saukkomaa / Lehtikuva, Markku Ulander / Lehtikuva, Tatu Paulaharju, Vesa Joensuu

Tänään torstaina esitellään syksyllä alkava suurhanke energian kulutuksen vähentämiseksi ja tasaamiseksi Suomessa. Kohteena ovat erityisesti kansalaiset ja kotitaloudet, mutta mukaan haastetaan myös yrityksiä ja muita organisaatioita.

Syksy ja talvi näyttävät pahimmissa skenaarioissa kamalilta, monien sähkölaskut näyttävät siltä jo nyt, joten kampanja tulee tarpeeseen. Kantaverkkoyhtiö Fingrid varoittaa, että suurten epävarmuuksien takia suomalaisten on syytä varautua mahdollisen sähköpulan aiheuttamiin sähkökatkoihin tulevana talvena.

Taustalla on Venäjän hyökkäyssota, joka haastaa kuluttajia vastaamaan energianiukkuuteen omilla teoilla ja yhteisvastuun ajatuksella ilmojen kylmetessä.

Taloussanomat selvitti hankkeen ydinkohtia ja niihin liittyviä kysymyksiä.

Työ- ja elinkeinoministeriö (Tem), Motiva, Energiavirasto, ympäristöministeriö ja valtioneuvoston kanslia aloittavat syksyllä yhteisen energiansäästökampanjan. Hanketta esitellään ministeriön energiansäästöä käsittelevässä tilaisuudessa torstaina, mutta se alkaa varsinaisesti lokakuussa energiansäästöviikolla.

Kampanjassa on kaksi raidetta, näkyvin osa kuluttajille, toinen yrityksille ja muille organisaatioille. Energianeuvontaa tarjoava valtionyhtiö Motiva vastaa käytännössä paljolti hankkeen pyörittämisestä.

Hankkeen vaikuttavuuteen on tarkoitus laatia erilaisia mittauskeinoja, ettei se jäisi pelkäksi mainos- ja tiedotuskampanjaksi.

Työkaluna on informaatio-ohjaus. Perusviestinä on 'asteen paremmin, astetta vähemmän' -ohjeistus, eli monista pienistä muutoksista koostuva energiansäästö.

Sähkönkäytön ajoittaminen aiempaa tasaisemmin on kampanjan pääviestejä.

Isoimmat päiväpiikit ovat kello 7-9 ja 16-18, ja jatkossa toiveena on, että pienillä kotitalouksien muutoksilla saadaan aikaan riittävä vaikutus, jolla vältyttäisiin isompien piikkien ongelmatilanteilta eli sähköverkon vakauden vaarantumiselta.

Jos kulutus olisi suuren piikin aikaan vaikkapa 14?000 megawattia, sadan, parin megawatinkin leikkaus voisi auttaa, suuremman hintajouston tuoman säästön rinnalla.

Kulutuspiikkien tasaaminen on perusteltua, koska sähköä ei voi säästää talven varalle, vaan sitä pitää tuottaa joka hetki yhtä paljon kuin sitä käytetään.

Loppuvuodesta alkaa selvitä, miten kampanja puree: jaksaako kotona kinata suihkuajasta teinin kanssa tai luopua perjantain saunomisen ilosta, jos hinnannousu ja -piikit eivät vielä vaikuta omaan sähkölaskuun?

Talkoille on monta perustetta. Säästäminen on ekoteko. Mitä suurempi niukkuus on sähköstä, sitä enemmän energiayhtiöt joutuvat valjastamaan käyttöön fossiilista tuotantoa.

Lisäksi viranomaiset haluavat herätellä ymmärtämään oman kulutuksen ja sähkölaskun yhteyttä. Erittäin monilla sähkösopimukset kallistuvat hurjasti viimeistään talveen mennessä, kun toistaiseksi voimassa oleviin ja määräaikaisiin sopimuksiin tulee kovia korotuksia.

Vaikka olisi kiinteä sähkösopimus, eikä yleensä seuraisi markkinahintaa, sähkönsaannin ja verkon vakaus vaikuttaa kaikkiin ja kaikkeen yhteiskunnassa.

Säästäväisyyttä pyydetään kuluttajilta, vaikka teollisuus käyttää puolet Suomen sähköstä. Palvelut kuluttavat neljänneksen ja kotitaloudet nekin paljon mutta vain neljänneksen kokonaisuudesta.

Syksyllä julkisissa tiloissa ja monien yritysten konttoreissa ja tuotantotiloissa kaikkea energiankulutusta, kuten vaikka lämpötiloja ja valaistusta, aletaan varmasti tarkastella yhä tarkemmin. Esimerkiksi Kuntaliitto ja Energiateollisuus ovat liittymässä mukaan, ja yrityksistä on tullut jo paljon kyselyjä siitä, miten kampanjaan pääsee mukaan.

Organisaatiot otetaan mukaan haastepohjalta eli vapaaehtoisesti ja omalle toiminnalle sopivalla tavalla. Jos ne noudattavat kampanjaohjeita, ne saavat käyttää sen tunnuksia.

Koko elinkeinoelämän energiansäästö ei ole kampanjoinnin varassa. Sähkön hinta ohjaa muutoinkin teollisuudessa ja palveluissa sen käyttöä, mutta energiansäästöpotentiaalia on yhä paljon.

Yrityksillä ja kunnilla on ollut jo vuodesta 2017 lähtien Motivan kanssa energiatehokkuussopimuksia, joilla valvotaan energiatehokkuuden investointeja vapaaehtoisesti.

Voi olla, että tarvitaan vielä järeämpiäkin toimia, jos pahimmat skenaariot toteutuvat eikä säästöintoa riitä. Fingridillä on jo laajat toimivaltuudet tarvittaessa rajoittaa sähkön kulutusta normaalioloissakin. Fingridillä ja jakeluverkkoyhtiöillä on valmiit suunnitelmat sähkön käytön rajoittamiseksi.

Myös valmiuslaissa on säännökset sähkön käytön kiintiösäännöstelyyn pitempiaikaista pulatilannetta silmällä pitäen.

Koolla on lisäksi parhaillaan virkamiehiä valtiovarainministeriöstä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä pohtimassa toimia kuluttajien sähkölaskuille. Raportti sisältää tukun vaihtoehtoja ja työryhmän ehdotuksia mahdollisista toimista budjettiriihtä varten.

Niitä ovat muun muassa sähkön alv-alennus, sähkön tukkumarkkinahinnan katto, sähkövero, tehoreservien käyttö, suorat tuet kotitalouksille, sähköyhtiöiden verotus sekä windfall-verotus (vero päästökaupan tuottamalle ansaitsemattomalle voitolle).

Talvi on täynnä epävarmuustekijöitä, siksi sitä kohti edetään varovaisin askelin. Tuleeko Olkiluoto 3:een uusia ongelmia vai saadaanko se kaupalliseen tuotantoon luvatusti joulukuussa? Valmistuuko Inkooseen jättimäinen nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaali ajallaan eli niin ikään joulukuussa?

Olkiluoto 3 korvaisi suurin piirtein suoraan tuontisähkön katkeamisen Venäjältä. Olkiluoto 3 tuottaa TVO:n mukaan 14 prosenttia Suomen sähkön kokonaiskulutuksesta.

Suomi ei lämmitä kaasulla, mutta LNG-tuonnilla voidaan pyörittää osaa sähkön ja lämmön yhteistuotannosta, kuten Vuosaareen voimalaa. Lisäksi kaasua käytetään tietyissä teollisuuslaitoksissa. Sekin on epävarmaa paljonko Balticconnector-putken kautta muuta kaasua virtaa Suomeen.

Suurin kysymysmerkki on tekijä, johon poliitikot tai rakennusinsinöörit eivät voi vaikuttaa. Sää. Tuleeko syksystä kuiva vai sateinen, paljonko vesivoimaa on käytössä? Tuleeko hyiseviä pakkaskausia, jolloin tuulivoimaa ei saada ja on valtava lämmitystarve. Voi olla että koko kuva ja toimien tarve selviävät vasta keskellä talvea.