Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova myöntää pelänneensä sodan ensimmäisinä päivinä, että Ukraina menettää itsenäisyytensä.

Kuva: Sari Gustafsson, Sergey Bobok / AFP / Lehtikuva

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on kestänyt puoli vuotta. Samalla yhä itsenäinen Ukraina juhlii 31. juhlavuottaan.

Itsenäisyyspäivän kynnyksellä Ukrainassa oltiin huolissaan siitä, että Venäjän armeija tekee jotain erityisen kammottavaa kansallisen juhlapäivän turmelemiseksi.

Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova ei uskoisi tämänkään katkaisevan ukrainalaisten selkärankaa. Silti varatoimena Ukrainassa suljettiin hallintorakennukset mahdollisen iskun varalta.

- Putin pitää poliittisista päivämääristä. Mutta olemme valmiudessa. Jos he aiheuttavat jälleen tragedian meille, niin suremme ja selviämme siitä. He tekevät meistä vain vahvempia ja päättäväisempiä taistelemaan - ja lopulta voittamaan.

Suurlähettiläs vastaanotti median edustajia Ukrainan Suurlähetystössä Helsingissä keskiviikkona. Edustusrakennuksen naapurustossa Kulosaaressa heilu lipputangoissa monin paikoin sinikeltaisia lippuja.

Dibrovan mukaan itsenäisyyspäivä on tänä vuonna monella tavalla erilainen eikä esimerkiksi perinteistä itsenäisyyspäivän vastaanottoa järjestetä "vallitsevan tilanteen takia".

Olga Dibrova nimitettiin lokakuussa 2020 Ukrainan Suomen-suurlähettilääksi. Kuva: Sari Gustafsson

Sodan ensimmäisinä päivinä Dibrova myöntää pelänneensä, että Ukraina menettää itsenäisyytensä.

- He hyökkäsivät kimppuumme yhdeksästä eri suunnasta. Jokaisesta välineestä tuli viestejä ja puheluita. Seurasimme, kuinka kilometrejä pitkät kolonnat saapuivat ja ukrainalaiset olivat niitä kyynelehtien vastassa, Dibrova kertoo.

Suurlähettiläs itse katsoi Suomessa videolta, kuinka pohjoisen eturintaman läpi puskenut venäläistankki liikkui hänen kotinsa edustalla Kiovassa.

- Se tuntui siltä kuin olisi menettänyt elämänsä, hän kertoo.

Dibrova puhuu Ukrainan sotamenestyksestä ja valtion tulevaisuudesta optimistisesti ja täynnä toivoa. Sodan aiheuttama stressi yltää silti yhä Suomeen asti.

- Tuntuu, ettei se päivä [24. helmikuuta] ole koskaan loppunut.

Palomiehet sammuttivat ilmaiskun sytyttämää tulipaloa harkovalaisessa hostellissa elokuussa. Kuva: Sergey Bobok / AFP / Lehtikuva

Viime aikoina rintamalinjat ovat liikkuneet vain maltillisesti Ukrainan etelä- ja itäosissa. Dibrova on luottavainen siitä, että voitonpäivä koittaa. Se tapahtuu hänen mukaansa nopeammin, jos Ukraina saa tarvitsemansa avun.

Suurlähettiläs kertoo olevansa liikuttunut muilta valtioilta saadun taloudellisen ja aseellisen tuen määrästä. Erityisesti Suomi on hänen mukaansa toiminut esimerkillisenä Ukrainan tukijana laajamittaisen sodan alusta alkaen.

Esimerkiksi Ukrainassa toimivista suomalaisyrityksistä valaosa on jatkanut toimintaansa ja toimittanut välttämättömiä tarvikkeita ukrainalaisille.

Suurlähettiläs Olga Dibrova puolisonsa Yeven Dibrovan kanssa. Pariskunnalla oli itsenäisyyspäivän kunniaksi yllään Dibrovan äidin tekemä kansallinen asu. Kuva: Sari Gustafsson

Tukea tarvitaan jatkossakin, sillä edessä on vaikea talvi.

- Yhä tarvitaan lääkintävarusteita, kuljetusvälineitä ja energiaa tuottavaa laitteistoa kuten generaattoreita. Ukrainassa on 20?000 perhettä, joiden lapset tarvitsevat tietokoneita voidakseen osallistua etäkouluun, hän kertoo.

Kuva: Vyacheslav Madiyevskyi / ZUMA

Dibrova kertoo vierailleensa hiljattain Suomen itärajalla Imatralla ja nähneensä kaupungissa venäläisturisteja. Samaan aikaan kotimaassa Venäjä on hyökännyt siviilikohteisiin ja miljoonien ukrainalaisten arki on muuttunut sodan tahdittamaksi erityisesti niillä alueilla, joissa taisteluita käydään kiivaimmin.

Lue lisää: Uutisvuoksi: Ukrainan suur­lähettiläs paheksuu venäläisiä ostos­matkailijoita - "Tulevat tänne nauttimaan elämästään"

Suurlähettiläästä asetelma on tuntunut epäoikeudenmukaiselta. Hän uskoo, että venäläisten turistiviisumien rajoittaminen ja matkustusreittien katkaiseminen Suomen kautta on tarpeellista.

- On oltava toimia, joilla Venäjä ymmärtää, ettei se taistele vain Ukrainaa vaan myös länsimaita vastaan. Heidän ei tulisi päästä nauttimaan länsimaisista palveluista, elintarvikkeista tai sen arvoista, Dibrova sanoo.

- Mielestäni tämä on turvallisuuskysymys. Vasta sitten, kun Venäjällä muuttuu [hallinnon] mentaliteetti ja kunnioitetaan muita valtioita, voidaan ajatella olevan turvassa. Sitä ennen kaikki keinot muutoksen saavuttamiseksi ovat kokeilun arvoisia.

Hänen mielestään hallintoaan vastaan protestoivat venäläiset voisi päästää länsimaihin.

Suurlähettilään mukaan Venäjä tulisi eristää sosiaalisesti ja taloudellisesti lännestä niin kauan kuin se jatkaa tuhoamissotaansa Ukrainassa ja kunnes Venäjän aiheuttamat tuhot Ukrainassa on korjattu ja sodasta vastuussa olevat tahot on tuomittu kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.

Pitkä kamppailu Venäjää vastaan jatkuu ja menestys on riippuvainen länsimaiden myöntämästä aseavusta. Erityisesti kehittyneempiä ja tehokkaampia aseita tarvitaan lisää, Dibrova painottaa.

Lue lisää: Kommentti: On aika antaa tankkeja Ukrainalle

Suomi on myöntänyt Ukrainalle elokuuhun mennessä seitsemän puolustustarvikeapupakettia. Suurlähettilään mukaan nyt uusi avustuspaketti olisi valmisteilla.

Suomen myöntämän avustuksen sisältöä tai toimitusaikataulua ei ole yksilöity julkisuuteen turvallisuussyistä. Suurlähettiläs kertoo kuitenkin olevansa hyvin perillä siitä, mitä Ukrainaan on Suomesta toimitettu - tai suunnitellaan toimitettavaksi.

Kuvassa ukrainalaissotilaat ampumassa ilmantorjuntatykillä lähellä etulinjaa Harkovan seudulla Pohjois-Ukrainassa. Kuva: VYACHESLAV MADIYEVSKYY / Reuters

Silti avustuksessa on hänen mukaansa vielä kehitettävää.

- Tarvitsemme lisää aseita puolustukseen ja miehitettyjen alueiden vapauttamiseksi. Liittolaisemme ovat perillä tarpeista ja niitä varten on kehitelty suunnitelmia. Nämä ovat kuitenkin salaisuuksia, jotta ne olisivat [Venäjälle] yllätyksiä. Tehokkaat aseet ovat oleellisia, hän sanoo.

Ukraina pyrkii taktiikassa iskemään Venäjän asevarastoihin, mikä on onnistunutkin hyvin Yhdysvalloilta saaduilla M142 Himars-raketinheittimillä.

- He panikoivat jo nyt. Kun heillä ei ole mahdollisuutta taistella, niin he pakenevat. Olemme nähneet tämän jo useamman kerran.