Petteri Ikonen
Seiväshypyn maailmanennätysmies Armand Duplantis tyytyi yleisurheilun EM-kilpailujen finaalissa kisaennätystulokseen 606 ja kuittasi toisen Euroopan mestaruuden heinäkuun maailmanmestaruuden jatkoksi.
Ruotsalainen nousi seiväskuninkaaksi EM-kullalla 2018 ja otti MM-hopeaa 2019. Viime vuonna hän voitti olympiakultaa ja tänä vuonna vihdoin myös maailmanmestaruuden ennen Münchenin kultajuhliaan.
- Tämä merkitsee minulle todella paljon. Olen voittanut lähes kaiken yleisurheilussa. Ensimmäistä kertaa lähdin arvokilpailuun hallitsevana mestarina. Se oli hauskaa ja uusi tilanne minulle. Suuntaan todella motivoituneena tuleviin koitoksiin, Duplantis kertoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle.
Hän on hilannut maailmanennätyksen lukemaan 621, jonka hän ylitti Eugenen MM-kilpailuissa heinäkuussa. Münchenin lauantai-illan tuulessa ja tihkusateessa vähempi riitti.
Saksan MM-seiska Bo Kanda Lita Baehre otti hopeaa ja Norjan Pål Haugen Lillefosse pronssia. Norjalainen ylitti 550, 565 ja 575 puhtaasti ja ratkaisi tällä sarjalla mitalin. Seuraava korkeus 585 oli liikaa.
Lita Baehre ylitti 585 ja haastoi rohkeasti Duplantiksen korkeudessa 595, mutta pudotti Münchenin olympiastadionille pakkautuneen äänekkään kotiyleisön pettymykseksi.
Suomen Urho Kujanpää sivusi karsinnassa ulkoratojen ennätystään 565, mutta kapsahti kyseiseen korkeuteen finaalissa. Hän sijoittui yhdeksänneksi.
- Se on hyvä sija. Pääsin lähelle ennätystä karsinnassa, hallissa sentin enemmän hypännyt Kujanpää jutteli.
Kujanpää aloitti ensimmäisen aikuisten arvokilpailufinaalinsa aloituskorkeudesta 550. Hän pudotti riman ensimmäisellä yrityksellä, vaihtoi seipään toiseen hyppyynsä ja sujahti nätisti yli. Paine avauskorkeuden selvittämisestä purkautui kovana tuuletuksena.
Kujanpää viihtyi muutenkin kisatunnelmassa.
- Olin valmis kilpailemaan. Pari verryttelyhyppyä ja kisaamaan. Alku oli kova, kun oltiin jo lähellä ennätystä. Piti olla eri lailla latinkia jo alussa, matalampiin aloituskorkeuksiin tottunut suomalainen jutteli.
Miltä tuntui tulla isoista ovista urheilijaesittelyssä, kun finaali alkoi?
- Hienoa oli tulla, kun yleisö pauhasi.
Aloituskorkeus 550 oli liikaa Sveitsin Dominik Albertolle ja Hollannin Menno Vloonille, jotka molemmat kirjauttivat kolme rastia.
Duplantiksen aloituskorkeus 565 sujui ensimmäisellä yrityksellä, mutta Kujanpäälle se oli liikaa, vaikka hyppysissä oli edellisessä korkeudessa hyväksi osoittautunut työväline.
- Niistä hypyistä ei jäänyt mieleen mitään. Etureidet rupesivat kiristelemään, eikä juoksu kulkenut kuin karsinnassa tai verryttelyssä. Tunsin kyllä olevani ennätyskunnossa. Hieno kisa kuitenkin.
Paras paukku vaikutti löytyvän kolmanteen yritykseen, mutta suomalainen tipautti riman niukasti ja keskittyi kilpakumppanien kannustamiseen.
- Olemme kaikki jollain tavalla kavereita keskenämme. Kaikilla on rima ylitettävänä, Kujanpää sanoi.
Erityisesti häntä miellytti Norjan Lillefossen menestys.
- Hän on sellainen velikulta. Todella ystävällinen ihminen.
Duplantis ei lähtenyt 606:n jälkeen kokeilemaan korkeammalta. Kujanpään mukaan olosuhteissa ei ollut vikaa.
- Tuulta ei ollut juuri ollenkaan, ja eikä sitten satanutkaan. Ei ollut kylmäkään. Olisi voinut olla t-paitasillaan. Hän teki ratkaisunsa tällä kertaa näin.