Sähkön hinnannousu on iskenyt Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan selvästi pehmeämmin kuin maiden eteläosiin - tai Suomeen.

Esimerkiksi tämän viikon keskiviikkona iltapäivällä Pohjois-Ruotsissa pörssisähkö maksoi 0,19 senttiä kilowattitunnilta (kwh) ja Pohjois-Norjassa 0,12 senttiä, kun Suomessa pörssisähköllä oli hintaa 36 senttiä/kwh.

Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa nautitaan yleensä huomattavasti huokeammasta pörssisähköstä kuin maiden eteläosissa. Esimerkiksi viime talvena pörssisähkön hinta oli yleensä alle neljänneksen maiden eteläosien ja Suomen hinnoista.

Viime aikoina on syntynyt yhä useammin hetkiä, jolloin pohjoisen Suomen hinta on ollut jopa yli satakertainen naapurimaiden pohjoisosiin verrattuna.

Tämän jutun esimerkkipäivä on poimittu sattumalta, mutta juttuun on valittu kyseisen päivän suurimmat hintaerot. Tiedot pohjautuvat Norjan kantaverkkoyhtiön verkkosivujen karttaan.

Tämän vuoksi Ruotsissa ja Norjassa hinta vaihtelee

Norjassa ja Ruotsissa sähkö on halvinta pohjoisessa, missä sähköä tuotetaan eniten suhteessa kulutukseen.

Ruotsi on jaettu neljään hinta-alueeseen, Norja viiteen. Suomessa hinta-alueita on vain yksi, ja siksi Suomessa sähkön pörssihinta on sama Hangosta Utsjoelle.

Suomessakin sähkön tuotanto keskittyy yhä enemmän pohjoiseen tuulivoimarakentamisen myötä. Suunnitteilla olevista tuulivoimapuistoista kaksi kolmasosaa sijoittuu Pohjois-Pohjanmaalle, Pohjanmaalle ja Lappiin.

Lue lisää: Tuulivoima sijoitetaan pohjoiseen, vaikka energian tarve on suurin etelässä - "Järjenvastaista", helsinkiläinen Stella Harasek toteaa

Edes uuden ydinvoimalan käynnistyminen Olkiluodossa ei korjaa Suomen sähköntuotannon vinoutunutta tilannetta. Tuulivoimaa rakennetaan niin paljon, että ydinvoimalan tuotanto kuroutuu nopeasti kiinni.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin ennusteen mukaan vuonna 2035 Vaasan pohjoispuolelta etelään siirretyn sähkön nettomäärä jopa kymmenkertaistua verrattuna vuoden 2019 tasoon.

Energiantuotannon sijoittaminen etäälle kulutuksesta merkitsee pullonkaulojen muodostumista sähköverkkoon. Pullonkaula tarkoittaa sitä, että siirtoyhteyksiä ei ole tarpeeksi siirrettävälle sähkömäärälle. Pullonkauloja poistetaan rakentamalla lisää siirtoyhteyksiä.

Suomessa tiukka periaate pysyä yhtenä alueena

Fingrid toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kertoo, että sekä sähkön käyttäjien että tuottajien viesti Fingridille on, että Suomi on syytä pitää yhtenä hinta-alueena. Suomessa yhden hinta-alueen strategia on kirjattu sähkömarkkinalakiin.

Myös Ruotsi oli yhtenäinen hinta-alue vuoteen 2011 asti. Se jaettiin osiin sen jälkeen, kun Tanska valitti sähkönsiirron pullonkauloista maiden välillä. Tällöin Svenska Kraftnät jakoi maan eri sähköalueisiin.

Ruusunen katsoo, että syy Ruotsin jakautumiseen hinta-alueisiin on kantaverkon huonossa kunnossa.

- Kantaverkkoyhtiö on jättänyt investoinnit tekemättä.

TEM:n sähköverkko- ja sähkömarkkina-asiantuntija Tatu Pahkala sanoo, että Ruotsikin pyrkii kynsin ja hampain takaisin yhteen markkina-alueeseen. Se ei kuitenkaan onnistu sähkönsiirron pullonkaulojen vuoksi.

Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnätin strateginen johtaja Niclas Damsgaard katsoo asiaa toisesta vinkkelistä. Hän sanoo, että tehokkain tapa ratkaista sähköverkon rakenteellinen pullonkaulat on jakaa maa useisiin sähköalueisiin.

- On mahdollista, että osa nykyisistä sähköalueistamme voidaan kuitenkin jossakin vaiheessa yhdistää.

Damsgaard sanoo, että Ruotsissa tulee olemaan rakenteellisia pullonkauloja siirtoverkossa vielä pitkään.

Pohjois-Pohjanmaalla tuotetaan runsaasti tuulivoimaa Suomessa. Maakuntajohtaja Pauli Harju uskoo, että Suomi pysyy yhtenä hinta-alueena, mutta se pitää tiedostaa, mistä sähkö tulee.

- Hinta-aluekeskustelu voi olla väline laajentaa tietoisuutta pohjoisen roolista Suomen energiahuollolle ja mielenkiinnon herättämiseksi investoinneista energian lähteille.

Harjun mielestä tulisi pyrkiä siihen, että pohjoisesta vietäisiin sähkön avulla jalostettua energiaa, esimerkiksi vetyä, eikä pelkkää raakasähköä. Tai sitten tulisi edistää teollisuuden sijoittumista lähelle puhtaista energialähteitä.

Hinta-alueen koko on markkinatekijä

Suomessa sanotaan, että Ruotsin kantaverkko on huonossa kunnossa. Siihen kuitenkin tehdään koko ajan suuria investointeja. Pohjoisen ja etelän välinen uusi siirtoyhteys, NordSyd, maksaa yli seitsemän miljardia euroa. Suomessa investoidaan kolme miljardia seuraavan kymmen vuoden aikana.

Fingridin Ruusunen sanoo, että pienellä hinta-alueella on vaikea rakentaa toimivia markkinoita. Esimerkiksi kuluttajien määräaikaisten sähkösopimusten tekemisestä tulisi hankalaa.

- Johdannaiset muodostavan pohjan tavallisten kuluttajien kiinteähintaisille sopimuksille. Jos toimivia futuurimarkkinoita ei ole, kuluttajien on pakko ostaa vain pörssisähköä, Ruusunen kertoo.

Pahkala sanoo, että mitä heikompi kantaverkko on sitä enemmän tarvitaan hinta-alueita ja sitä huonompi se on markkinoiden toimivuuden kannalta.

- Hinta-aluetta ei rakenneta sen takia, että halutaan johonkin halpaa ja johonkin kallista sähköä.

Damsgaardin mielestä ei ole itsestään selvää, että suurempi markkina-alue tulee halvemmaksi loppuasiakkaalle. Pullonkaulojen poistaminen eli uusien siirtoyhteyksien rakentaminen maksaa paljon, ja kustannukset päätyvät viime kädessä sähköasiakkaiden maksettavaksi.

Damsgaard sanoo, että ilman hinta-alueita Svenska Kraftnät joutuisi harjoittamaan erittäin laajaa vastakauppaa sekä maan sisällä että naapurimaiden kanssa.

- Tämä aiheuttaisi erittäin suuria kustannuksia ja olisi myös haastavaa toimintavarmuuden kannalta.

Kulutus Pohjois-Ruotsissa kasvaa

Ruotsissa hintaero pohjoisen ja etelän välillä alkoi kasvaa vuonna 2020. Jos hintaero jää pysyväksi, merkitsee se ylivoimaista kilpailuetua Pohjois-Ruotsille.

Toisaalta sähkön tarve pohjoisessa kasvaa, ja se voi tasoittaa hintoja. Norrbotteniin tehdään investointeja 69 miljardin euron edestä vuoteen 2040 mennessä. Suurin näistä on kaivosyhtiö LKAB on 38 miljardin euron investointi.

Lue myös: Kymmenien miljardien eurojen investoinnit pohjoiseen lähentävät Suomea ja Ruotsia - yhteistyöllä halutaan löytää nopeasti 10 000 työntekijää

Investointien suuruutta kuvaa se, että jätti-investoinniksi mainittu Metsä Groupin Kemin sellutehdas maksaa "vain" 1,85 miljardia euroa.

Norrbottenin kauppakamarin toimitusjohtaja Linda Nilsson sanoo, että Pohjois-Ruotsissa istutaan nyt aarrearkun päällä.

- Raaka-aineiden läheisyys, hyvä infrastruktuuri lähellä satamia, rautateitä ja teitä. Myös vihreän paikallisesti tuotetun energian hinta on yksi syy.

Lue myös:

Tässä markkinoiden varmin ennuste: Sähkön hinta kolminkertaistuu loppuvuonna, mutta keväällä nähdään hintaromahdus

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 20.8. kello 23 saakka.