Maan päällä tapahtuneet selkkaukset eivät ole ulottuneet Yhdysvaltain ja Venäjän väliseen kumppanuuteen avaruudessa ennen Venäjän Ukrainassa käynnistämää hyökkäyssotaa.

Yhteistyön tunnetuin kohde on vuonna 1998 käyttöön otettu Kansainvälinen avaruusasema (ISS).

Sitä operoidaan Yhdysvaltain avaruushallinto NASA:n, Venäjän Roscosmosin ja Euroopan avaruusjärjestön ESA:n yhteistyönä. Myös Japani ja Kanada ovat aktiivisesti mukana.

ESA:n miehitettyjen avaruuslentojen ohjelmassa on11 eurooppalaista valtiota, Suomi ei ole mukana.

ISS:n vaihtuva miehistö koostuu astronauteista, kosmonauteista ja yksittäisistä, hankkeessa mukana olevien valtioiden avaruuslentäjistä.

Venäjä uhkaa lopettamisella

Länsimaiden asettamat Venäjän vastaiset pakotteet saivat keväällä Venäjän avaruushallinnon Roscosmosin päällikön Dmitri Rogozinin kiehumaan ja uhkailemaan, että ISS-avaruusasema pysyy kiertoradallaan ja toiminnassa vain Venäjän avulla.

Rogozin uhkasi myös jättää astronautti Mark Vande Hein avaruuteen vaille paluukyytiä maahan.

- Orbitaalinosto eli ISS:n kiertoradan korjaaminen ajoittain on ollut tähän asti Venäjän käsissä, mutta parhaillaan muut avaruusohjelman osallistujat etsivät vaihtoehtoja, kuvaa tilannetta Suomen Avaruustutkimusseuran puheenjohtaja Matti Peltomäki.

Heinäkuussa presidentti Vladimir Putin vaihtoi Roscosmosin johtoon silloisen apulaispääministeri Juri Borisovin.

Avaruuspomon vaihdon jälkeen Venäjä ilmoitti, että se vetäytyy Kansainväliseltä avaruusasemalta vuoden 2024 jälkeen ja aloittaa samalla oman avaruusaseman rakentamisen.

Venäjän mahdollinen vetäytyminen merkitsee vakavaa uhkaa koko ISS:n toiminnalle, vaikka ESA ja Elon Muskin SpaceX -yhtiö sekä Northrop Grumman -yhtiö ovat ilmoittaneet antavansa kaiken tukensa ISS:n kiertoradalla säilyttämisen teknisten haasteiden ratkaisemiseen.

Yhdysvallat haluaa jatkaa vuoteen 2030

NASA ei ole kuitenkaan saanut Venäjältä virallista ilmoitusta yhteistyön lopettamisesta. Omiin lähteisiinsä tukeutuen Yhdysvaltain avaruushallinto arvioi, että Venäjä pysyy yhteistyössä mukana ainakin vuoteen 2028.

Elokuussa presidentti Joe Biden hyväksyikin Yhdysvaltain kansallisen osallistumisen ISS:n toimintaan aina vuoteen 2030 saakka.

- Näyttää siltä, että seuraava yhteinen miehistölento on toteutumassa vanhojen suunnitelmien mukaisesti syyskuussa. Vaakalaudalla ovat seuraavien vuosien kaksi Sojuz-lentoa, joiden suunnittelun pitäisi alkaa nyt syksyllä. Sopimusmenettelyn puitteissa laukaisusopimuksen voi irtisanoa kaksi vuotta ennen, joten syys-lokakuu akselilla voi tulla vielä isojakin ilmoituksia, arvioi Peltomäki.

Sota Ukrainassa on aiheuttanut säröä myös muihin kansainvälisiin avaruushankkeisiin.

Esimerkiksi ESA lopetti yhteistyön Roscosmosin kanssa mönkijän lähettämiseksi Marsiin ja Venäjä puolestaan keskeytti Sojuz-rakettien laukaisun ESA:n avaruustukikohdasta Ranskan Guayanasta.

Seuraava miehistölento syyskuussa

Kazakstanissa sijaitseva Baikonurin avaruuskeskus on ollut venäläisten avaruuslentojen keskipiste jo 65 vuotta. Sieltä myös Juri Gagarin lähti ensimmäisenä ihmisenä maapallon kiertoradalle vuonna 1961.

Venäjä vuokraa entisen Neuvostoliiton perustaman kosmodromin ja sen kylkeen rakennetun venäläisen Baikonurin kaupungin maa-aluetta Kazakstanin valtiolta.

Kun Yhdysvallat lopetti avaruussukkuloiden lennot vuonna 2011, maata kiertävän Kansainvälisen avaruusaseman (ISS) miehistönvaihdokset toteutettiin lähes vuosikymmenen ajan pelkästään Sojuz-raketein Baikonurista.

Tilanne muuttui vuonna 2020, kun Yhdysvaltain avaruushallinnon NASA:n tilaaman kaupallisen SpaceX -ohjelman Dragon -avaruusalus kuljetti ensimmäiset astronautit Floridasta ISS:lle.

Jo ennen Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa ISS:n miehistövaihtoon oli merkitty syyskuun 21. päivä tapahtuva Sojuz MS-22 -laukaisu Baikonurista.

Nyt vain kuukautta ennen suunniteltua laukaisua näyttää vielä siltä, että samassa miehistökapselissa istuvat astronautti Francisco Rubio sekä kosmonautit Sergei Prokopjev ja Dmitri Petelin.

Lue lisää:

Avaruus on yksi Ukrainan sodan rintamista, ja se koskettaa myös Suomea

Venäjän hyökkäys Ukrainaan uhkaa myös kansainvälistä avaruustoimintaa, arvioi avaruustekniikan apulaisprofessori

Voit keskustella aiheesta 19.8.2022 klo 23.00 asti.