Naantalin lähivesille ei syyskuun alussa ole enää harmaahylkeillä asiaa, sillä kolme salmea on suljettu karkottimilla. Niiden tarkoitus on estää hylkeiden pääsy Naantalin aukolle ja mahdollistaa verkkokalastus merialueella.
Jo aiemmin karkottimia on ollut kyseisissä salmissa, mutta nyt laitteet on Särkänsalmessa ja Ukko-Pekan sillan lähellä upotettu pohjaan. Lautoilla olleiden karkottimien teho ei ole ollut tarpeeksi hyvä ja etenkin loppuvuodesta vanhat, kuurot hylkeet ovat uineet karkoittimien ohi.
Ensimmäiset karkottimet asennettiin Naantaliin jo vuonna 2018.
Hylkeitä karkotetaan heinäsirkkaa muistuttavalla säksätyksellä - Loviisan rohkaisevat kokemukset lisäävät odotuksia myös Naantalissa
Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Esa Lehtonen uskoo entistä tehokkaampien karkottimien pitävän hylkeet loitolla. Nyt laitteet toimivat verkkovirralla ja vedenalaiskaapelilla, joten akkujen lataamisesta ei enää tarvitse huolehtia.
- Karkottimet on laskettu pohjaan ja ankkuroitu raskailla betonipainoilla. Niistä ei näy pinnalle mitään, mutta rannoilla on varoitustaulut kertomassa kaapeleista.
Karkottimet on vuokrattu skotlantilaiselta yritykseltä, joka etävalvoo niitä ja voi säädellä äänisignaalin voimakkuutta ja jaksollisuutta. Veden pinnalle alkaa kuulua vaimeasti piippausta syyskuun alussa.
Esa Lehtosen mukaan vapaa-ajankalastajien on syytä välttää kalastusta laitteen lähistöllä, etteivät vieheiden terävät koukut tartu kaapeliin ja vahingoita sitä.
Uiminen on mahdollista karkottimien lähellä, mutta sukeltamista pitää välttää sadan metrin säteellä, sillä voimakkaat korkeataajuiset äänet voivat olla vaarallisia, jos laittaa päänsä veden alle.
Luonnonvarakeskus pilotoi hyljekarkottimia myös pohjoisessa Iijoella. Ensi viikolla jokeen asennetaan Simakkasaaren pohjoispuolelle viisi karkotinta, joiden avulla yritetään estää hylkeiden tulo siikojen vaellusreitille.
Esa Lehtosen mukaan laitteet on kehitetty kalanviljelylaitosten tarpeisiin, mutta nyt on etsitty sovelluksia kalastuspuolelle.
Iijoen kokeilu kestää kaksi kuukautta. Jokeen nousevat emosiiat ovat viime vuosina joutuneet hylkeiden suuhun.
- Nyt pyritään turvaamaan emosiikojen saanti ja mädin tuotanto jatkoa varten. Ongelmana on viime vuosina ollut, että harmaahylkeet tulevat Perämereltä jokea pitkin ihan padoille saakka, Lehtonen kertoo.
Hylkeet ovat syöneet siiat ja repineet verkkoja. Nyt lypsettäväksi päätyy toivottavasti siikoja, joiden mädistä saadaan kasvatettua poikasia voimayhtiöiden velvoiteistutuksiin.
- Tälle pilottihankkeelle on asetettu paljon haasteita, että saadaan jotain vaikutusta aikaan. Tässä on kahden kuukauden koejakso Iijoella ja toivotaan parasta, Luken Esa Lehtonen sanoo.
Suomen rannikolla on useita alueita, jotka voitaisiin sulkea hyljekarkottimilla. Naantaliin verrattavia lahtialueita löytyy Esa Lehtosen mukaan lähimpänä Kustavista.
- Pohjoisessa tuo Kustavin alue rajautuisi Lehmänkurkun kohdalle ja etelässä Laupusten suuntaan niin sanotun Kiviveden, Tuulveden alueelle. Tätä on jo pidemmän aikaa suunniteltu seuraavaksi kohteeksi.
Rajoituksena uusien hyljevapaiden vesien luomiselle on karkottimien kalleus. Monelle vesialueelle niitä tarvittaisiin useampia, joilloin kustannukset kasvavat.
Lehtosen mukaan nyt on saatu mukaan paikallisia toimijoita, jotka huolehtivat karkottimien ylläpidosta. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös kaupalliset kalastaja, joiden saaliskirjanpidosta pystytään arvioimaan laitteiden tehoa.
Naantalista on saatu viime vuosilta hyviä kokemuksia, kun hylkeet eivät ole päässeet rikkomaan pyydyksiä ja kalansaaliit ovat kohonneet.
Katso video harmaahylkeiden satelliittiseurannasta
Lue myös
Rysiä rosvoava hylje on kalastajan fiksu vihollinen: "Jos kantaa ei rajoiteta, työt loppuvat parissa vuodessa"
Susi, hylje, valkohäntäkauris - kärjistyneet luontokeskustelut ovat ajan ilmiö, eikä yhteisymmärryksen löytymisestä ole takeita
TetraSys Oy.