Ruskiasuolla Kouvolan Elimäellä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka on Suomen mittakaavassa harvinainen ja erittäin hyvin säilynyt. " /> Ruskiasuolla Kouvolan Elimäellä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka on Suomen mittakaavassa harvinainen ja erittäin hyvin säilynyt. " />

YLE


Elimäen Ruskiasuolla Kouvolassa tehdään arkeologisia kaivauksia jo neljättä kesää peräkkäin. Kaivauksista vastaava arkeologi Jan Fast odottaa innolla, millaisia löytöjä kivikautisella asuinpaikalla tehdään.

Viime kesänä sieltä löytyi peräti 7000 vuotta vanhoja savisia pienoisveistoksia. Uppsalan yliopistossa Ruotsissa tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella Ruskiasuon kivikautiselta asuinpaikalta löydetyt savi-idolit ovat toistaiseksi kaikkein vanhimmat Suomessa tehdyt savi-idolilöydöt, jotka on onnistuttu ajoittamaan.

- Toiveet ovat suuret, että täältä löytyisi muutama savi-idolin pätkä lisää, Fast sanoo.

Arkeologiseen kaivaukseen osallistuvia ihmisiä metsän reunassa sijaitsevalla kaivauspaikalla.
Arkeologi Jan Fastin mukaan kaivausporukkaan suorastaan jonotetaan vuosittain.Maija Tuunila / Yle

Mitä syvemmälle mennään, sitä enemmänlöytyy

Tällä hetkellä kaivaukset keskittyvät kivikautisen asuinalueen keskusosaan. Jo ensimmäisen kaivauspäivän löydöt ilahduttivat arkeologin lisäksi myös kaivauksiin osallistuvia Kouvolan kansalaisopiston kurssilaisia.

- Maata on kaivettu vain noin kuudesta seitsemään senttiä eli olemme aivan pinnassa vielä, Jan Fast kertoo.

Löydöt ovat olleet palaneita luita sekä erilaisia ruukunpalasia, joista jotkut ovat jopa kämmenen kokoisia.

Fast arvioi, että alueella tullaan tekemään tuhansia löytöjä, ja toiveena on löytää lisää ainutlaatuisia esineitä. Paikka on Suomen mittakaavassa harvinainen ja erittäin hyvin säilynyt.

- Tämä on tärkeä kohde, joka ajoittuu varhaiskampakeramiikan aikaan. Sitä ei ole hirveästi tutkittu viime vuosikymmeninä, Fast kertoo.

Kansalaisopiston kurssille osallistuva loviisalainen Pamela Munsterhjelm on myös innostunut kaivauksista, koska koskaan ei tiedä mitä kuopasta löytyy. Hän on juuri löytänyt keraamisen palan, joka vaikuttaa jonkin sortin reunapalaselta.

- Tämähän on kuin pieni seikkailu! Jokainen löytö on ihana juttu, Munsterhjelm kuvailee.

SIlmälasipäinen, ruutupaitaan pukeutunut mies seisoo metsän reunassa
Arkeologi Jan Fast pitelee käsissään Pamela Munsterhjelmin löytämiä keramiikkapalasia.Maija Tuunila / Yle

Myös matka omaan menneisyyteen

Ihan ensimmäisen kerran Fast kävi paikalla nuorena arkeologian opiskelijana vuonna 1987, jolloin paikka oli juuri löytynyt. Hän innostui ja ihastui heti.

- Sitten tuli muita ihastuksia siinä vuosikymmenten aikana, ja vasta 2019 palasin tänne arkeologi Janne Soisalon kanssa ja päätimme aloittaa tutkimukset.

Kaivauksia on nyt tehty arviolta lähemmäs sadan neliömetrin alueella. Kokonaisuus tulee olemaan neljän-viiden vuoden päästä noin parisataa neliömetriä.

- Silloin se on jo merkittävä tutkimus, Fast sanoo.

Kaivauksia jatketaan sinne, minne löydöt vievät, Museoviraston luvalla ja maanomistajan toiveita kunnioittaen. Fastin mukaan alueelta voi vielä löytyä esimerksi kivikautisten ihmisten asumusten rakenteita ja liesikivetyksiä, kenties hautojakin.

Jan Fast toivoo tutkimusten jatkuvan vielä usean vuoden ajan.

- Tämä avaa meille hetkeksi aikaikkunan, jolloin voimme nähdä kivikauden ihmisen arkeen ja juhlaan silloin 7000 vuotta sitten. Ilman tätä työtä emme tietäisi menneisyydestä tuhansia vuosia sitten yhtään mitään, Fast toteaa.

Arkeologiseen kaivaukseen osallistuvia ihmisiä kyykyssä metsän laidalla sijaitsen kaivausalueen luona.
Kaivauksiin osallistuu kansalaisopiston kurssilaisia. Kaivajat ovat alueen reunoilla niin pitkään kuin pystyvät, jottei kukaan vahingossa astuisi esinelöytöjen päälle. Vasta loppupuolella siirrytään alueen keskiosiin. Maija Tuunila / Yle
jeudi 18 août 2022 23:03:00 Categories: YLE arkeologia

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.