Seivästähden uran varrelle on mahtunut ylä- ja alamäkiä.

Huippulahjakkaasta Wilma Murrosta kuoriutui vuosien saatossa huippuhyppääjä. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Vaikka Wilma Murrolla on ikää vasta 24 vuotta, hänen odotuksensa on ollut pitkä. Urheilijan potentiaali nähtiin jo varhain, mutta teinivuosien tähtihetkien jälkeen kehitys jäi junnaamaan paikoilleen useammaksi vuodeksi.

Välähdyksiä seiväshyppääjän kyvyistä on nähty vuosi toisensa jälkeen, mutta keskiviikkona 17. elokuuta 2022 jysähti viimein kunnolla. Murto nappasi Münchenistä EM-kultaa ylittämällä 480, eikä puhti loppunut vielä siihen.

Salon Vilppaan urheilija kruunasi illan ylittämällä 485. Samalla meni uusiksi Suomen ennätys - kolmatta kertaa saman illan aikana.

Sensaatiomaisen saavutuksen kunniaksi IS kokosi yhteen, miten kuusjokelainen yleisurheilija kasvoi Euroopan mestariksi.

Murto on kotoisin Salon Kuusjoelta, joka oli vielä Murron ala-asteaikoina itsenäinen kunta. Lahjakas urheilija aloitti uransa Kuusjoen Humussa, mutta vaihtoi jo nuorena kotiseutunsa suurseuraan Salon Vilppaaseen, jota edustaa vielä tänäkin päivänä. Kuva on vuodelta 2014, jolloin Murto oli 16-vuotias. Kuva: imago sportfotodienst /Imago Spo / imago sport / MVPhotos

Münchenin seiväsfinaalissa kilpailleet Wilma Murto ja Elina Lampela ovat ikätovereita ja tunteneet toisensa nuoresta saakka. Jo vuonna 2015 kyseinen kaksikko dominoi Suomen naisten seiväshyppyä. Samaisena vuonna Murto hyppäsi 17-vuotiaiden Suomen ennätyksen 430. Kuva: Petteri Kivimäki

Wilma Murto päätti Minna Nikkasen pitkän valtakauden Suomen seiväsmaailman huipulla. Kaksikkoa yhdistää äärimmäisen seiväslahjakkuuden lisäksi yhteinen valmentaja Jarno Koivunen ja sama kotiseutu, sillä Nikkanen on kotoisin Somerolta. Nikkanen päätti uransa vuonna 2019. Kuva: Mika Kanerva

Hallikausi 2015-2016 oli yhtä tykitystä. Murto paransi ennätyksiään kerta toisensa jälkeen. Tammikuussa hän hyppäsi Saksan Zweibrückenissa alle 20-vuotiaiden maailmanennätyksen ja naisten Suomen ennätyksen 471. Tuolloin hän ei vielä tiennyt, että seuraavan kerran ennätys paranisi vasta kesällä 2021. Kuva: Kimmo Penttinen

Wilma Murto tutustui valmentaja Jarno Koivuseen jo 9-vuotiaana, jolloin ryhtyi käymään toisinaan seiväskoulussa Turussa. Tiiviimmäksi kaksikon yhteistyö muuttui vuonna 2014, jolloin Murto muutti Turkuun käydäkseen Kerttulin urheilulukiota. Kuva: Joonas Salo

Toinen Murron tärkeä ja pitkäaikainen kumppani on ollut manageri Tero Heiska, joka valittiin Vuoden urheilumanageriksi vuonna 2021. Kuva on vuoden 2016 Eliittikisoista Kuortaneelta. Kuva: Jyrki Johannes Tervo

Murron olympiadebyytti oli vuonna 2016 Riossa, jossa hän jäi karsintaan tuloksella 430. Vaikka kilpailu ei sujunut suunnitelmien mukaan, Murto sai taskuunsa arvokasta arvokisakokemusta tulevien vuosien varalle. Kuva: Rio Gandara / HS

Murto sai kutsun Linnan juhliin vuonna 2017. Hän edusti Presidentinlinnassa kaksiosaisessa, mustassa iltapuvussa, joka keräsi runsaasti kehuja lehtien palstoilla. Kuvassa taustalla hymyilee hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen. Kuva: Jonna Ohrnberg

Murto valmistui ylioppilaaksi Kerttulin urheilulukiosta keväällä 2018. Monilahjakkuus viihtyy mitä ilmeisemmin koulunpenkillä hyvin, sillä hän aloitti syksyllä 2021 medianomiopinnot Turun ammattikorkeakoulussa. Kuva: Bo Stranden

Vaikka Murrolla on ikää vasta 24 vuotta, hänen palkintokaappinsa on jo ääriään myöten täynnä. Vuonna 2018 hän voitti Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa Jyväskylässä tuloksella 460. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Vuoden 2018 ja 2019 aikana yhteistyö valmentaja Jarno Koivusen kanssa oli hetkellisesti katkolla. Murto haki uusia kehittymiseväitä ensin australialaisvalmentaja Steve Ripponin (kuvassa) ja sitten seiväsvalmentaja Mikko Latvalan leiristä. Kummatkin kokeilut jäivät kuitenkin lyhytaikaisiksi, ja Murto palasi Koivusen valmennukseen syksyllä 2019. Kuva: Johannes Wiehn

Valmentajavaihdoksen aikana Murto haki uutta vauhtia hyppyihinsä Pajulahdesta, jossa hän treenasi paljon yhdessä brittihyppääjä Holly Bradshaw'n kanssa. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Vaikka Murto piipahti välissä pikaisesti Kuortaneella, Turku on ollut Murron koti jo vuodesta 2014, jolloin hän muutti lukion perässä Kuusjoelta Turkuun. Elokuussa 2020 hänet kuvattiin Turun kaupunginkirjaston rappusilla. Kuva: Ella Kiviniemi / HS

Kesällä 2021 oli jälleen aika suunnata kohti viiden renkaan kisoja - tällä kertaa Tokioon, josta kotiinviemisiksi lähti viides sija tuloksella 450. Kuva: Sami Kero / HS

Murron hyvä vire ei loppunut Japaniin, vaan hän loisti myös loppukauden kotimaan kilpailuissa. Elokuussa 2021 hän vei Suomen mestaruuden Tampereella Kalevan kisoissa uudella Suomen ennätyksellä 472. Edellisen ennätyksen syntymisestä oli ehtinyt vierähtää viisi vuotta. Kuva: TASS / Sipa USA / MVPhotos

Vanhat ystävykset Lampela ja Murto selvittivät molemmat tiensä EM-finaaliin Münchenissä. Lampelan parhaaksi noteeraukseksi jäi 440, joka riitti sijaan 11. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

EM-mitali varmistui jo korkeudessa 465, jonka ylittivät Murron lisäksi vain Kreikan Aikaterini Stefanidi ja Slovenian Tina Sutej. Kullan sinetöi 480, jonka yli suomalaisurheilija ponkaisi ensimmäisellään. Kuva: Andrej Isakovic / AFP

EM-mitalin varmistumisen jälkeen Murto uhmasi valmentajansa lopettamiskehotusta ja päätti yrittää vielä korkeutta 485, jonka hän ylitti toisellaan. Münchenin olympiastadion puhkesi hillittömiin suosionosoituksiin huippusuorituksen jälkeen. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Murto jätti Münchenissä jalkoihinsa Rion olympiavoittajan Stefanidin, joka antoi uudelle Eurooparan mestarille kilpailun jälkeen lämpimän halauksen. Kuva: Andrej Isakovic / AFP

Münchenistä kotiin lähti se, minkä Murto tiesi olleen saavutettavissa jo pitkään. Kuukautta aiemmin hän hyppäsi Eugenen MM-kisoissa jaetulle kuudennelle sijalle tuloksella 460. Hienoista suorituksista huolimatta Murron kulunut vuosi ei ole ollut helppo, sillä alkuvuodesta hän sai harjoituksissa murtuman jalkapöytäänsä. Määrätietoinen kuntoutus - ja ennen kaikkea vuosien työ - palkittiin keskiviikkoiltana. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva