Ville Väänänen
Käytöstavat, koulutuksen ja tietoisuuden lisääminen, ollaan ihmisiä ihmisille, uskallus puhua. Näitä kuultiin urheiluliittojen ja -järjestöjen edustajilta keskiviikkona pyöreän pöydän keskustelussa, jossa teemana oli seksuaalinen häirintä ja sen kitkeminen urheilussa.
Tilaisuuden järjestivät pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (r.) ja tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.).
Blomqvist ja Honkonen olivat kutsuneet urheiluliittoja ja järjestöjä kertomaan omia mietteitään häirinnän ja epäasiallisen keskustelun kitkemiseksi.
Finlands Svenska Idrottin (FSI) pääsihteeri Henrika Backlund sanoi, että urheilussa vallitsevan toimintakulttuurin ja valtarakenteiden pitäisi muuttua. Kysymykseen mitä muutoksen eteen voisi tehdä, Backlund vastasi:
- Me tehdään sitä, että meidän ydintoimintaan kuuluu tasa-arvotyö. Se ei ole mikään erillinen toiminta, mitä vain yksi henkilö hoitaa, vaan se kuuluu kaikille. Luulen, että meillä (Suomessa) yksi selkeä ongelma on esimiestaso. Kaikki ei koe, että tämä on tärkeä asia. Se viestii sitten kentälle saman asian, että tämä ei ole ydintoimintaa, Backlund sanoi.
Konkreettisen muutosesityksen ministerien suuntaan esittivät myös Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande ja Työväen Urheiluliiton (TUL) pääsihteeri Riku Tapio puheenvuoroissaan. Kaksikko ehdotti, että urheiluseurojen pitäisi saada tarkistaa urheiluseuroissa toimivien ihmisten rikostaustaotteet ilmaiseksi.
- Kun ei ole itse vastuussa näistä asioista, niin on helppo luvata viedä eteenpäin. Sivusta seuraten tämä oli minulle uusi asia, mutta minusta kuulostaa aika hullunkuriselta, että tällaisesta joutuisi maksamaan. Viedään terveiset oikeusministerille, ministeri Blomqvist kuittasi esityksen.
Väestöliiton ja suomalaisen urheilun yhteishankkeen, Et ole yksin -palvelun asiantuntija Pauliina Lius kertoi, että hankkeessa on järjestetty koulutuksia urheilun parissa toimiville ihmisille. Hän nosti kuitenkin esiin tosiasian, että koulutuksissa voisi olla enemmänkin ihmisiä paikalla.
Lius toi esiin, että koulutuksissa tulisi huomioida erityisesti katvealueet, esimerkiksi pienet paikkakunnat. Hän toi esiin myös huolen, että miehiä pitäisi saada enemmän koulutuksiin.
FSI:n Backlund huomautti, ettei johtajalta ja esimieheltä vaadi paljon, että koulutuksiin osallistutaan. Suomen Valmentajien toiminnanjohtaja Sari Tuunainen muistutti, että valtaosa suomalaisista valmentajista toimii vapaaehtoispohjalta. Backlund lisäsi, että jos on olemassa rahoitus, silloin voi vaatia.
- Ministeriö omilla rahoitusinstrumenteillaan edellyttää (että) yhdenvertaisuus- ja ynnä muita suunnitelmia on seurattu jo useamman vuoden. Sen lisäksi valtionavustusten kriteeristöä on liikuntajärjestöjen osalta edellytetty näitä ohjeita epäasialliseen käytökseen ja torjuntasuunnitelmia näihin tilanteisiin, sanoi ministeri Honkonen.
- Itse ajattelen, että jatkossa pitää vielä selkeämmin olla kriteeristössä, että toimintamallit pitää olla kunnossa ja on mahdollisuus aidosti häirintää kokeneilla siitä ilmoittaa ja että se myös johtaa johonkin. Muuten ei mikään muutu.
- Se, että koulutuksiin ei tulla tai ennen kaikkea miehet eivät tule, on ongelma, sanoi Honkonen.
Backlundin, Tapion ja Casagranden ohella myös Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suek) pääsihteeri Teemu Japisson nosti esiin ison asian.
- Kaikkein keskeisin asia on urheilun puhekulttuurin muuttaminen, Japisson sanoi. Hän viittasi Suekin vuonna 2020 tekemään urheilun häirintätutkimukseen, jossa isoksi haasteeksi nousi vääränlainen puhekulttuuri.
- Se on meillä olemassa, ja joka neljäs kyselyyn vastannut piti urheilun puhekulttuuria häiritsevänä. Siihen meidän tulee puuttua. Tämä ei ole helppo asia ja se on meidän urheilukulttuurissa syvällä, Japisson kiteytti.