Eläkkeellä oleva nuorten pappi Arto Köykkä on seurannut huolestuneena nuorten lisääntynyttä ahdistusta. Hän ihmettelee, miksi nyt puhutaan lähinnä oireista, eikä mietitä muutoksia koulumaailmaan ja asenteisiin.

Nuoret kokevat nyt yleisesti paljon paineita koulusta, ja tälle asialle voisi tehdä jotain. Köykän mukaan terapeutteja tarvitaan lisää, mutta massojen ongelmia ei voi tällä millään ratkaista.

- Ongelma on se, että mietitään, miten oireita vähennetään eikä keskitytä alkusyihin. Koko ikäluokkaa ei voi ohjata terapeutille. Pitäisi tehdä koulusta paikka, jossa voi oppia asioita, mutta myös kasvaa aikuiseksi.

Köykkä oli 40 vuotta nuorten pappina ja jäi vasta eläkkeelle Pirkkalan seurakunnasta. Hän on kehittänyt valtakunnallisesti nuorteniltoja ja rippikoulua.

- Koulujen koeviikot ovat vaikuttaneet hyvin dramaattisesti siihen, näkyykö nuoria nuortenilloissa viikolla. Tuntuu, että kotona painetaan koko vuorokautisesti koulutehtäviä. Tämä näkyy myös tilastoissa, koulu-uupumus on neljän viime vuoden aikana lisääntynyt tytöillä puolella.

Ylioppilaskirjoitusten peikko

Teologian tohtori Köykkä julkaisi blogissaan tällä viikolla kahdeksan kohdan parannusohjelman.

- Joka ei käsittääkseni maksa juuri mitään. Ainakin se on paljon halvempi kuin palkata terapeutti joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Asenteiden muutokseen ei tarvita rahaa. Nyt on ruvettava miettimään, mitä nuorilta odotetaan.

Lista on saanut kiitosta sosiaalisessa mediassa. Ehdotukset on jutussa lihavoitu.

1. Luodaan tunne siitä, että viimeistä mahdollisuutta ei ole. Toisin sanoen rakennetaan järjestelmä, jossa tulevaisuus pysyy avoimena, vaikka koulussa ei onnistuisikaan.

Ylioppilaskirjoituksien paine on valtava. Vaikutelma on Köykän mukaan suorastaan pelottava.

- Jos ylioppilaskirjoituksissa ei onnistu, ajatellaan, ettei ole mahdollisuuksia. Että minusta tulee luuseri, jos en pärjää. Luultavasti se ei pidä paikkaansa, mutta se ei auta, jos nuorten kokemus on tämä. Jos he tuntevat, että yo-kirjoitukset ratkaisevat kaiken, he tuntevat näin.

Pelko kestää koko lukioajan, ja osalla se alkaa jo peruskoulussa.

Edes kaikki aikuiset eivät pysty itseohjautuvuuteen

2. Vähennetään radikaalisti itseohjautuvuutta. Ainakaan kaikki ammattikoululaiset eivät siihen kykene eivätkä monet lukiota aloittavatkaan.

- Itseohjautuvuus on aikuisen ominaisuus, eikä edes kaikkien aikuisten. Nykyään kuvitellaan, että 16-vuotiaat kykenisivät olemaan itseohjautuvia. Se on ihan humpuukia, se ei ole mahdollista.

Köykkä vertaa tätä siihen, että nuori työnnetään auton rattiin ja sanotaan, että tuossa on kaasu ja ratti, anna mennä. Tai laitetaan umpimetsään kartta ja kompassi kädessä.

- Ainahan sitä on alkuun autettava. Mikä tahansa asia, alkuun on autettava. Lukion alku on lukion alku.

16-vuotias ei voi sitä paitsi vielä tietää, mitä tulevaisuuden työelämä tuo ja miten opinnot kannattaa rakentaa.

- Aikuisillakaan ei ole tietoa, mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan.

Nuori ei ole kone

3. Hyväksytään, että 16-vuotiaalta kuluu aikaa ja voimia myös aikuiseksi kasvamiseen.

- Nuorilla on erilaisia vaiheita. Onneton rakkaustarina voi viedä nuoren ihan lamaan. 16-vuotias poika ei taas välttämättä tunne murhetta tulevaisuudesta, Köykkä kuvaa.

Kursseilta ei pääse läpi, jos on tietty määrä poissaoloja. Masentuneena voi pudota täysin koulusta. Tämä taas voi johtaa muihin isoihin seurauksiin.

- Ajatellaan, että nuori on kone, joka tekee tasaiseen tahtiin asioita hyvän suunnitelman mukaan. Ei se ole nuoruutta.

4. Eräissä oppiaineissa pudotetaan oppimistavoitteita. Ainakin biologiassa mennään nykyään kauas yleissivistyksen tuolle puolen.

- Jos lukion tavoite on olla yleissivistävä, ei voi olla niin, että käydään samat asiat kuin yliopistossa. Pienempi täytyy riittää, Köykkä kuvaa yhdeksi keinoksi.

5. Matematiikan painoarvoa vähennetään niiltä oppilailta, jotka todennäköisesti tarvitsevat vain prosenttilaskuja ja neljää peruslaskutoimitusta. Nykyään englannin kielen opiskeluihin pääsemiseen auttaa enemmän pitkän matematiikan kuin pitkän englannin eximia. Eihän tämä näin voi olla. Matematiikan osaajista on varmaan pulaa, muttei se helpotu tällaisilla älyttömyyksillä.

- Matematiikan osaajia tarvitaan kovasti. Suurelle osalle riittää kuitenkin prosenttilasku ja neljä peruslaskutoimitusta.

Oma lauma on tärkeä

6. Lukion oppilaille palautetaan kokemus luokkayhteisöstä. Se vähentäisi yksinäisyyttä.

Luokattomassa lukiossa nuoren voi olla vaikea löytää paikkaansa.

- Eri suuntaan koulussa harhailevien oppilaiden heimossa jää helposti yksin.

Köykkä muistaa, miten hänen oma lukioluokkansa sai kolmannella luokalla oman luokkahuoneen. Vaeltelu luokasta toiseen loppui.

- Ilmapiiri rauhoittui hirveästi. Tämä on unohdettu nykykoulusta kokonaan, että jokaisella olisi oma paikka.

Jos aikuiset aloittaisivat työn joka aamu eri paikassa, hekin huomaisivat, miltä tämä tuntuu.

Perustaidot koulussa, ei töissä

7. Luovutaan harhasta, että ammattikoulujen alkeisopetus voitaisiin korvata työelämän harjoittelujaksoilla.

- Tuttu kertoi, miten rakennustyömaalle tullut ammattikoululainen ei tiennyt, mikä on vatupassi. Koulun pitää antaa perustaidot, että opiskelijasta on työharjoittelussa enemmän hyötyä kuin haittaa.

Nuoren itsetunnolle pystymetsästä töihin meno voi olla haitallista.

- Tulee kokemus, ettei osaa ja että työpaikalla minusta ei ole kukaan kiinnostunut. Kaksi todella huonoa asiaa.

8. Ei kuvitella, että kaikkien peruskouluaan lopettelevien pitäisi tietää tulevaisuudensuunnitelmansa.

Arto Köykkä ajatteli itse lukion kolmantena vuotena ryhtyvänsä lukemaan oikeustieteitä.

- Ei toteutunut sekään. Ammattien kirjo on muuttumassa koko ajan. Tulevaisuuden arvailu on vaikeaa.

Mitä mieltä olet näistä ehdotuksista? Voit keskustella asiasta 19.8. kello 23. asti.

Lue lisää:

Osa nuorista ei ole käynyt koulua sitten maaliskuun - nuorisolääkäri näkee joka päivä karun arjen: "Ihan kohtuuton tilanne"

Liisa Huhta kirjoitti kirjan nuorten uupumuksesta ja huolestui siitä, miten paljon lukio vaikuttaa työelämältä

Uupuneet ja toivottomat nuoret naiset rikkovat nyt kriisipuhelimen soittoennätyksiä - "Jokaisen mieli on tärkeä", sanoo päivystäjä