Suomalaiset lomailevat vuodesta toiseen pääasiassa heinäkuussa. Tilastokeskuksen mukaan kesäloman ajankohdassa on ollut vain pientä vaihtelua vuosien 2009-2021 aikana.

Tilastokeskus pystyy seuraamaan suomalaisten lomanviettoa työvoimatutkimuksesta. Sieltä nähdään, kuinka suuri osuus työllisistä on ollut kussakin kuussa lomalla vähintään viikon.

Esimerkiksi viime vuonna työllisistä vähintään yhden viikon oli lomalla kesäkuussa 12 prosenttia, heinäkuussa 34 ja elokuussa 12.

Elokuussa marjastetaan ja nautitaan pimenevistä illoista

Elokuussa ei tilastojen mukaan ole yhtä lämmintä kuin heinäkuussa, mutta lomaviettoon kutsuvat muut asiat.

Raaseporilainen Tanja Kammarback-Rossi pitää lomaa aina elokuussa marjastuksen ja sienestyksen vuoksi.

- Elokuussa metsät ovat pullollaan luonnonantimia. Tällä hetkellä riittää mustikoita ja kanttarelleja. Tämä on ihan parasta aikaa kulkea metsissä, Kammarback-Rossi kehuu.

Hän nauttii myös kotitalon terassilla vietetyistä lämpimistä illoista.

- On mukavaa vain istuskella ja kutoa tai täytellä ristikoita. Myös iltauinnilla käyminen on ihanaa.

Suomi hiljenee heinäkuussa, ja monella työpaikalla on hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Se ei Tanja Kammarback-Rossia haittaa.

- Silloin on ihan kivaa olla töissä. On rauhallista ja saa tehdä rästihommia alta pois. Ja on mahtavaa tietää, että se oma loma on vielä edessäpäin.

Heinäkuun suosio kumpuaa historiasta, mutta muutos voi olla edessä

Sosiologian professori Elina Oinas Helsingin yliopistosta arvelee, että heinäkuussa lomaileminen juontaa juurensa suomalaisesta agraariyhteiskunnasta.

Heinäkuun heinätyöt kun vaativat valtavasti työvoimaa, mukaan lukien koululaisia.

- Suomen kouluissa oli aikoinaan kolme kuukautta kesälomaa yhteen putkeen maatalouden vuoksi. Keski-Euroopan koululaitos puolestaan on suunniteltu porvariston tarpeiden ehdoilla, ja siksi siellä on lomia pitkin vuotta, Oinas sanoo.

Suomessa myös ilmasto vaikuttaa loma-ajankohdan valitsemiseen. Jos haluaa lämpöä, heinäkuu on luonnollinen valinta. Moni arvostaa myös kesäkuun valoisia iltoja.

Erikoistutkija Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitokselta uskoo, että 20-30 vuoden päästä kesä- tai elokuu voi houkutella nykyistä enemmän lomanviettoon. Ilmaston lämmetessä tukalia hellejaksoja esiintyy aiempaa useammin varsinkin heinäkuussa. Myös kesä- ja elokuu ovat aiempaa lämpimiä.

Heinäkuun kuumuus näkyy myös vesistösssä, ellei ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin saada kuriin. Lämpö lisää suotuisia olosuhteita leväkukinnoille, mikä aiheuttaa harmia varsinkin rannikkoseuduilla.

- Kun Itämerellä sinilevää esiintyy paljon ja tuuli tuo sitä rantaan, se haittaa rantojen viihtyisyyttä ja uimista, Tuomenvirta sanoo.

Tulevaisuudessa maastopalojenkin määrä todennäköisesti kasvaa.

- Kesän sademäärät eivät paljoa muutu, mutta silloin kun sataa, se voi olla rankempaa kuin aiemmin. Toisaalta kun on kuivaa, maaston kuivuuskin on voimakkaampaa kuin aiemmin. Tällöin lisääntyy todennäköisyys sille, että maasto on hyvin kuivaa, Tuomenvirta arvioi.

Ilmaston lämpeneminen voi kesäkaudella vaikuttaa muuhunkin kuin lomailuun.

- On mielenkiintoista nähdä, mikä kaikki luonnossa muuttuu. Nythän biologit jo puhuvat siitä, että lintujen muutto on aikaistunut, samoin kuin kukinnat. Mitenhän käy marjastuksen, muuttuuko senkin ajankohta, Tuomenvirta pohtii.

Mikä on sinusta paras aika kesälomalle? Keskustele aiheesta 18.8. kello 23:een asti.

Katso Yle Uutiset Rec: Ahdistaako ilmastonmuutos?