Lapin käräjäoikeus on hylännyt syytteet luvattomista kalastusrikkomuksista, jotka ovat tapahtuneet Inarissa vuoden 2020 kesällä ja Utsjoella kesällä vuonna 2018. Käräjäoikeus antoi viime viikon perjantaina 12.8. kaksi tuomiota kalastusrikkomustapauksista.

Molemmissa tapauksissa tuomio perustuu siihen, että maan voimassa olevat kalastusasetukset ovat ristiriidassa perustuslakiin kirjattujen saamelaisten perusoikeuksien kanssa.

Päätökset ovat seurausta korkeimman oikeuden huhtikuisesta linjauksesta, jossa se totesi ennakkotapauksessaan, että saamelaisten perusoikeudet kulttuurin harjoittamiseen ovat vahvemmat kuin voimassa oleva lainsäädäntö ja asetukset.

• Lue lisää: Korkein oikeus hylkäsi syytteet saamelaisten Tenon kalastusoikeuksia koskevassa asiassa

Inarissa syytteen saanut mies oli saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja

Saamelaiskäräjien varapuheenjohtajan Leo Aikion syytettiin kalastaneen tahallaan tai huolimattomuudesta luvatta Juutuanjoen Alakoskella vuoden 2020 elokuussa keskiyön jälkeen rauhoitusaikana.

Perjantaina annetussa tuomiossa syyte hylättiin. Päätöstä perustellaan sillä, että kalastusrajoitus on ristiriidassa saamelaisille turvattujen kulttuurillisten perusoikeuksien kanssa.

Leo Aikio vaati vastauksessaan käräjäoikeudelle syytteiden hylkäämistä sillä perusteella, että hän on paikallisena saamelaisena kalastanut perinteisillä paikoilla ja että perustuslaissa on turvattu hänelle oikeus harjoittaa omaa kulttuuriaan.

Käräjäoikeus asettui Aikion kannalle, hylkäsi syytteet ja velvoitti Suomen valtion korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut.

Syytettynä ollut utsjokelaismies saa verkkonsa takaisin

Utsjokelaisen miehen puolestaan syytettiin kalastaneen kolmesti tahallaan tai huolimattomuudesta luvatta Carsejohkassa ja Kevojärvessä vuosina 2017 ja 2018. Mies oli myöntänyt kalastaneensa, mutta kiistänyt rikkomuksen vedoten talonsa perustusasiakirjassa vahvistettuun erityisperusteiseen kalastusoikeuteen.

Ensimmäisen asian osalta Lapin käräjäoikeus totesi kesäkuussa, että syyteoikeus oli vanhentunut. Toisesta ja kolmannesta tapauksesta syytteet hylättiin perjantaina. Käräjäoikeus perustelee tuomiota sillä, että kalastuksen rajoittaminen Tenon sivujoissa on ristiriidassa saamelaisten kulttuurillisia perusoikeuksia turvaavan perustuslain kanssa.

Tuomiossa sanotaan, että mieheltä takavarikoitu verkko pitää palauttaa hänelle ja että valtio on velvollinen korvaamaan miehen oikeudenkäyntikulut.

Leo Aikio haluaa turvata saamelaisten oikeudet ja kulttuurin jatkumisen

Kaksi vuotta kestäneen oikeusprosessin tulos lämmittää Leo Aikion mieltä. Hän uskoo vahvasti siihen, että saamelaisten oikeuksiin kulttuuriaan ja sen harjoittamista kohtaan aletaan suhtautua tosissaan päätöksenteossa.

- Minulla oli vahva usko, että jossakin vaiheessa saamelaisten oikeudet kulttuuriin ja sen harjoittamiseen pitää ottaa tosissaan näillä alueilla. Se on sivuutettu aika tehokkaasti päätöksenteossa. Nyt tuli päätös, että ollaan oikealla tiellä ja että ajatukset ovat olleet oikeita.

Leo Aikio osasi odottaa päätöstä ja uskoa tulevaisuuteen riittää.

- Tulevaisuus näyttää siinä mielessä valoisalta, että nyt saatiin oikeuden ratkaisu ja päästään kehittämään ja jatkamaan saamelaisten kulttuuria.

Aikio aikoo suunnata Juutuanjoelle elokuun hämärässä.

- Tämä on kulttuuria, jota olen harjoittanut lapsesta asti. Aina on elokuun pimeinä iltoina lähdetty joelle. Kun olosuhteet ja kelit ovat olleet sopivat, on lähdetty taimenta tavoittelemaan. Tätä jatketaan tulevaisuudessakin.