Münchenin EM-viikko nähdään Ylen kanavilla 11.-21.8. Suorat lähetykset, kohokohdat, kisojen aikataulun, kiinnostavat uutiset ja puheenaiheet löydät Ylen kisasivulta.

MÜNCHEN. Vuoden 2012 Helsingin EM-kisat ovat jääneet monelle yleisurheilukuluttajalle mieleen tapahtumana, joka sai B-luokan leiman. Syynä olivat useiden tähtien poisjäännit. Eurooppalaiset yleisurheilijat saavuttivat vuoden 2011 MM-kisoissa yhteensä 43 henkilökohtaista mitalia lajeissa, joissa kilpailtiin seuraavana kesänä Helsingissä.

28 MM-mitalistia viittasi kuitenkin kintaalla Helsingin EM-kisoille, mukaan lukien kahden MM-mitalin Mo Farah. Farah oli yksi kymmenestä maailmanmestarista, jotka eivät vaivautuneet Helsinkiin, koska he eivät halunneet vaarantaa kesän 2012 päätavoitettaan, elokuussa käytyjä Lontoon olympialaisia.

Osallistujakadolla oli seurauksensa. Seuraavana olympiavuonna eli vuonna 2016 viiden renkaan kisoja edeltäneissä Amsterdamin EM-kisoissa pikajuoksuissa todistettiin uutta sääntöä, jossa lajista riippuen 8-12 tilastojen nopeinta juoksijaa sijoitettiin suoraan välierävaiheeseen.

Muut joutuivat juoksemaan normaaliin tapaan alkuerän, kuten 400 metrin aitajuoksija Oskari Mörö, joka jäi loppukilpailussa pronssimitalista 14 sadasosaa. Mörö juoksi Amsterdamissa kolmeen päivään kolme juoksua, kärkikolmikon päästessä kahdella vedolla.

Sääntö aiheutti välittömästi voimakasta parranpärinää, mutta asia hautautui, koska tämän jälkeen kaksia ulkoratojen arvokilpailuja ei ole järjestetty samana vuonna ennen tätä kesää. Vuoden 2022 ohjelmassa erilaista verrattuna vuoden 2016 takaiseen olympialaisten ja EM-kisojen tuplaan on se, että volyymiltään suuremmat MM-kilpailut käytiin ennen EM-kisoja.

Tämän vuoksi moni oli ihmeissään, kun Euroopan yleisurheiluliitto otti tähtiä suosivan säännön käyttöön kuuden vuoden tauon jälkeen.

- Ei siitä ole kauan, kun yritin etsiä tietoa, onko tätä sääntöä vai ei. Minulle jäi vaikutelma, ettei tätä olisi, koska en löytänyt asiasta mitään. Mutta sinnehän se lopulta tupsahti, Pasi Oksanen kommentoi.

Oksanen on Kansainvälisen yleisurheiluliiton pitkän linjan tuomari, joka oli vastikään komennuksella nuorten MM-kisoissa Kolumbian Calissa. Hänen puoleensa käännytään sääntöasioissa hanakasti. Vaikka Oksanen toteuttaa päättäjien valitsemaa linjaa, hänellä on säännöstä henkilökohtainen mielipide.

- Sääntöjen tehtävä on taata kaikille mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet. Tämä sotii oikeudentajua vastaan, että jollekin annetaan etuus. Mielestäni tällaista sääntöä ei pitäisi olla olemassa, Oksanen toteaa.

Oksasen mukaan taannoin ihmetystä herätti jo tapa, jolla Euroopan yleisurheiluliitto EA pani säännön alulle.

- EA julkaisi jo vuoden 2015 puolella, että sääntö tulee, mutta vasta keväällä 2016 tehtiin sääntömuutos, että se oli sääntöjen puolesta ylipäätään mahdollista. Jännä järjestys.

Syynä hurja vuosi?

EA:n hallituksen jäsenenä toimivan Antti Pihlakosken mukaan vuonna 2015 tullut päätös juoksutähtien ns. vapaalipusta oli yksimielinen. Hän myöntää, ettei sääntö ole kaikin puolin urheilun eetoksen mukainen.

- EM-kisajärjestäjänä tiedän, että jos parhaat eivät ole paikalla, se laskee tapahtuman arvoa, Pihlakoski sanoo ja viittaa vuoden 2012 Helsingin kisoihin.

Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen.

Toisin kuin esimerkiksi MM-kisoissa, EM-tasolla ei ole rahapalkintoja. Pihlakoski peräänkuuluttaa isoa kuvaa, jossa Euroopan yleisurheilu joutuu luovimaan kansainvälisessä paineessa. Tänä vuonna EM- ja MM-kisojen välissä Englannin Birminghamissa ehdittiin kilpailla myös Kansainyhteisön kisat.

- EM-kisat ovat tärkeä instituutio eurooppalaiselle yleisurheilulle kautta linjan. Jos ne saavat B-kisan statuksen, jonka ne saavat, jos parhaat puuttuvat, ja kun rahapalkintoja ei ole, riski on suuri. Silloin on oltava vähän pelisilmää, jotta saadaan parhaat paikalle, Pihlakoski sanoo, mutta kertoo olevansa valmis karsimaan suorien välieräpaikkojen määrää.

- Lajin kasvot löytyvät 6-8 parhaan joukosta.

Jos kansainvälinen kilpailupaine EM-kisojen näkökulmasta on näin kova, pitäisikö EM-kisoissa palata nykyisen kahden vuoden sijaan alkuperäiseen neljän vuoden sykliin?

- Väitän, että jos Suomen joukkueelta kysyy, ei löydy urheilijaa, joka kannattaisi sitä.

- Eurooppalainen yleisurheilu, ennen kaikkea juoksijat, tarvitsee eurooppalaisia kisoja, Pihlakoski sanoo.

Mestari ei allekirjoita

Ranskalainen Stephane Diagana oli 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa 400 metrin aitojen yksi tunnetuimmista tähdistä. Vuoden 1997 maailmanmestari saavutti aidatulla ratakierroksella MM-mitalien värisuoran. Menestystarina alkoi vuonna 1994 Helsingistä, jossa Diagana voitti ensimmäisen mitalinsa, EM-pronssin. Uran viimeinen henkilökohtainen arvokisavoitto, EM-kulta, tuli Münchenissä tasan 20 vuotta sitten.

Diaganan Lausannessa vuonna 1995 juoksema ennätys 47,37 kesti Euroopan ennätyksenä lähes 24 vuotta, kunnes kuvaan astui Karsten Warholm. Ranskalainen paineli myös sileän kunnioitettavaan aikaan 45,18, jolla hän olisi ollut urallaan EM-mitalitasoa joka kerta vuoden 1998 Budapestiä lukuun ottamatta - siellä olisi riittänyt neljänteen sijaan.

Aidatun ja sileän ratakierroksen juokseminen ei tullut kuitenkaan koskaan kyseeseen, mutta Münchenissä temppua yrittää nyt Hollannin Femke Bol.

- Tämä auttaa Femkeä, mutten rehellisesti ymmärrä tätä. Jos taka-ajatuksena on, että parhailla on mahdollisuus juosta useampi matka, se ei ole silti oikein.

- Sääntö täytyy muuttaa, koska se ei kohtele urheilijoita tasapuolisesti.

Diagana huomauttaa, että nykyinen sääntö kohtelee paitsi urheilijoita myös pikajuoksulajeja eriarvoisesti.

- 400 metrillä sääntö vaikuttaa aivan eri tavalla kuin 100 metrillä. Urheilijat, jotka joutuvat juoksemaan yhden startin enemmän kuin muut, kärsivät eniten 400:lla ja 400 metrin aidoissa.

Diagana ei allekirjoita Pihlakosken näkemystä järjestää EM-kisat nykyisellä systeemillä eli kahden vuoden välein. Vanhassa vara parempi.

- Vanha neljän vuoden sykli oli parempi ja antoi tapahtumalle merkitystä. Mielestäni se on paras tapa houkutella parhaat paikalle.

Yle Urheilu seuraa EM-kisojen tapahtumia tässä artikkelissa.

Lue lisää:

Camilla Richardssonilta hirmuveto finaalissa, jossa nähtiin harvinainen moka - "Tytöt edessä hyytyivät pahoin ja oli kiva ottaa heidät kiinni"

Suomalaiset penkkiurheilijat rakastavat yleisurheilun EM-kisat järjestävää Müncheniä - sen sijaan saksalaiset kiertävät sen kilpailujen jälkeen kaukaa

Oliver Helanderin kyljestä ei löytynyt uutta vammaa - "Oli jo aikaisemmassakin kuvassa"