Pääministerit vakuuttivat maanantaina Oslossa, etteivät Pohjoismaat aio perustaa omaa "blokkia" Naton sisään.

Pohjolan Nato-maiden ilmavoimilla on tulevaisuudessa huomattava yhteenlaskettu suorituskyky. Kuvassa suomalaisten Hornet-hävittäjien ja ruotsalaisten Gripenien ylilento tasavallan presidentti Sauli Niinistön valtiovierailulla Ruotsissa viime toukokuussa. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Suomi ja Ruotsi eivät ole enää odottamassa Naton porstuassa. Molemmat maat ovat jo tarkkailijajäseniä, jotka voivat käyttää puolustusliiton kokouksissa puheoikeutta ilman äänivaltaa. Tie kohti täysjäsenyyttä on Turkin temppuilua lukuun ottamatta edennyt sujuvasti.

-?Pitkään rakentamamme Nato-yhteensopivuus näyttää nyt hyötyään. Olemme täysin Nato-yhteensopivia. Täytämme Naton jäsenyyskriteerit. Ei muuta kuin töpseli seinään, voisi kai sanoa, totesi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina Helsingissä.

Kaikkosen töpseli-kielikuva on hyvä, mutta aivan näin sutjakkaasti Suomi ei Natoon solahda. Sotilaallinen liittoutuminen on suurin muutos Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa sitten viime sotien. Nato-jäsenyyden toimeenpano merkitsee Suomen kansallisen puolustuksen sovittamista osaksi liittokunnan yhteistä puolustusta. Tämä prosessi kestää vielä useita vuosia.

Puolustusministerin omin sanoin:

- Siirtyminen kumppanista täysjäseneksi edellyttää monia uudistuksia, jotka liittyvät puolustuspolitiikkaan ja sotilaalliseen puolustusjärjestelmään, henkilöstöön, resursseihin, lainsäädäntöön ja tietoturvallisuuteen.

Lue lisää: Puolustusministeri Kaikkonen: Tällainen Naton jäsen­maa Suomesta tulee - "Ei muuta kuin töpseli seinään"

Suomen ja Ruotsin täysjäsenyys muuttaa sotilasstrategista asetelmaa Pohjois-Euroopassa. Konkreettisesti tämä näkyy muun muassa pohjoismaisen puolustusyhteistyön lisääntymisenä.

- Alueen puolustus tiivistyy ja sille tulee syvyyttä, sanoi puolustusvoimien komentaja, kenraali Timo Kivinen puheessaan maanpuolustuskurssin avajaistilaisuudessa.

Pohjoismaiden pääministerit kertoivat puolustusyhteistyön lisääntymisestä maanantaina Oslossa. Pääministerikokouksen mediatilaisuudessa Norjan Jonas Gahr Störe ja Suomen Sanna Marin korostivat, etteivät viisi Pohjoismaata yhteistyöstään huolimatta aio muodostaa Naton sisälle omaa "blokkia". Tarkoitus on hakea yhteistyötä tasaisesti kaikkien Nato-liittolaisten kanssa.

Nimittääpä Pohjolan Nato-maita sitten blokiksi tai ei, kaikilla viidellä on saman arvomaailman ja yhteiskuntarakenteen lisäksi yhteinen maantiede ja historia. Se tekee niiden keskinäisestä yhteistyöstä luontevaa. Tarkoitus on totta kai pitää yhdessä Skandinavian puolta, kun Nato päättää puolustuksensa järjestelyistä. Tämä vaatii diplomaattista taitoa, sillä Naton vanhat jäsenmaat ovat tottuneet puolustamaan omia etujaan liittokunnassa.

Yhdessä Pohjoismaat muodostavat Naton pohjoiselle sivustalle vahvan pidäkkeen. Se perustuu sotilaalliseen voimaan, yhteisiin harjoituksiin, kykyyn toimia yhdessä sekä puolustusteolliseen yhteistyöhön. Pohjolan yhteistä puolustusta olemme toki jo harjoitelleet Naton kumppanimaana, mutta jäsenyyden myötä yhteistyön rajoitukset lopultakin poistuvat. Se on Suomen näkökulmasta erinomaista.