Tänä kesänä Suomen suvessa liikkuessa on voinut pistää merkille erityisen runsaasti kauniin värisiä hakkuuaukeita, jotka on valloittanut yli metriinkin kasvavat maitohorsmat.

Hyvän horsmavuoden on huomannut myös Rauni Korva-Hyötylä. Hän kouluttaa luonnontuotealan ammattilaisia Ammattiopisto Lappialla, Muonion toimipisteessä.

- Horsmaa on ollut saatavilla paljon ja hirveän vähän on esiintynyt usein horsmaa kiusaavaa sylkikaskasta, joka näyttäytyy semmoisena vaahtomaisena möykkynä kasvin varressa.

Luonnontuotealalla maitohorsmaa pidetään yhtenä tärkeimmistä kerättävistä raaka-aineista sen monikäyttöisyyden vuoksi.

- Se on runsassatoinen ja sitä pystyy käyttämään ihan sieltä nuoresta versosta kukintaan asti, sanoo Arktiset Aromit-yhdistyksen toiminnanjohtaja Birgitta Partanen.

Kaupan hyllyltä voi jo nyt pienissä määrin valmiita horsmatuotteita, kuten yrttiteetä. Partanen soisi horsmaa hyödynnettävän kaupallisesti isomminkin.

Horsman kaupallinen käyttö on hyvin rajoitettua

Maitohorsman kaupallista käyttöä rajoittaa kuitenkin uuselintarvikeasetus. Kasvilla on oltava todennettua käyttöhistoriaa, että sitä voidaan käyttää kaupallisesti elintarvikkeena.

Tällä hetkellä vain maitohorsman versoja tai nuoria varsia voi käyttää elintarvikkeena. Ne eivät vaadi uuselintarvikelupaa. Sen sijaan muiden maanpäällisten osien, kuten lehtien tai kukintojen käyttö on mahdollista vain ravintolisissä. Käyttö muissa elintarvikkeissa vaatii uuselintarvikeluvan tai laajemman käyttöhistorian todentamisen.

Kansallisesti Suomessa sallitaan myös maitohorsman muiden maanpäällisten osien käyttö pienimuotoisesti yrttiteenä, kuivattuna mausteena esimerkiksi sokerin tai suolan seassa tai annoskoristeena.

Aromilainsäädäntö voi kuitenkin tarjota mahdollisuuksia, jos tarkoituksena on pelkästään maustaa muita elintarvikkeita.

Vaikka kasvinosaa ei voisi uuselintarvikenäkökulmasta käyttää elintarvikkeen ainesosana, siitä valmistettua uutetta voi käyttää aromina elintarvikkeen maustamiseen, jos elintarvikealan toimija pystyy osoittamaan, että kyseistä raaka-ainetta on käytetty aromin raaka-aineena todistettavasti merkittävissä määrin.

Maitohorsmankukkauutteelle on osoitettu viime vuoden aikana riittävä aromikäyttöhistoria, joten sitä voisi nyt hyödyntää muutkin elintarvikkeiden maustamisessa.

- Maitohorsmankukan aromikäytön salliminen avaa uusia mahdollisuuksia myös juomateollisuuteen, Partanen kertoo.

Rentun ruusua juoman sekaan?

Juomateollisuudessa horsma kyllä tunnetaan ja sitä pidetään mielenkiintoisena vaihtoehtona juomien maustamiselle, vaikka yhtään horsmalla maustettua tuotetta ei vielä olekaan tuotannossa.

Tornion Panimon toimitusjohtaja ja panimomestari Kaj Kostiander sanoo horsman olleen heillä mietinnässä.

- Olemme joitain vuosia sitten tutkineet horsmankukkaa, mistä saa ihan mukavan juoman tehtyä. Emme kuitenkaan löytäneet juomalle sen vertaa kaupallista potentiaalia, että olisimme alkaneet tosissamme sitä valmistaa.

"Kuulostaa mielenkiintoiselta, kotimaiselta ja kaikille tutulta." Pääpanimomestari Heikki Vuokko, Sinebrychoff

Kostiander pohtii, että keräilyn organisointi, raaka-aineen käsittely ja muut yksityiskohdat pitäisi saada ulkoistettuna, koska heillä itsellään ei ole sellaiseen resursseja.

- Selkeintä olisi, jos saisimme raaka-aineen jollain tapaa esijalostettuna käytettävämpään muotoon.

Suomen johtaviin panimoihin kuuluvan Sinebrychoffin pääpanimomestari Heikki Vuokon korvaan ajatus horsman hyödyntämisestä ei kuulosta yhtään hullummalta.

- Kuulostaa mielenkiintoiselta, kotimaiselta ja kaikille tutulta, hän makustelee.

Heidän tuotteissaan kotimaisia yrttejä ei ole vielä valtavasti hyödynnetty, mutta esimerkiksi olutta on ollut maustamassa suomalaisen metsän maut, kuten kuusenkerkkä.

Heikki Vuokko yhtyy torniolaisen pienpanimon johtajan ajatukseen siitä, että realismia olisi pysyä valmiin tuotteen jatkojalostuksessa.

- Markkinoinnillisesti hirveän kiinnostavaa olisi, että ikäänkuin itse kerättäisiin ja tehtäisiin alusta loppuun. Käytännössä olisi paljon helpompaa, jos meillä olisi jonkun toimijan tuottama ja valmiiksi hyväksytty raaka-aine, joko kuivattuna tai uutteena.

Panimoiden luonnontuotteiden käyttö selvityksen alla

Birgitta Partanen kertoo, että Arktisten aromien toimeksiannosta on parhaillaan käynnissä selvitystyö panimoiden luonnontuotteiden käytöstä. Se liittyy Tiia Heinikaisen luonnontuotealan opintoihin.

- Toivon, että sitä kautta nyt saadaan levitettyä tietoa ja saadaan myös niitä toiveita panimoteollisuuden suunnalta. Se on ikuinen ongelma, että ei kerätä, kun ei ole varmaa kysyntää ja sitten sitä kysyntää ei ole, kun ei ole varmaa tarjontaa.

Partanen kertoo asiassa olevan vielä petraamista ennen kuin seuraava kasvukausi alkaa. Yritysten pitäisi ennakoida ja tehdä sitovat tilaukset kerääjien kanssa hyvissä ajoin. - Että ei herättäisi vasta sitten satokauden jälkeen, kun jotakin raaka-ainetta tarvitaan.

Pakastettuna ja kuivattuna horsmista iloa talvellakin

Kotitalouksissa horsman hyödyntäminen on tässä vaiheessa vuotta myöhäistä, jos ei ole Lappian kouluttaja Rauni Korva-Hyötylän tavoin ollut oikeaan aikaan liikkeellä raaka-aineen keräämisessä.

- Nyt on ollut tosi paljon samaan aikaan muitakin yrttejä, niin on pitänyt olla itsellä hyvät suunnitelmat, että kerkeää kaikkia yrttejä poimia. Kevään tuoreita horsmia, semmoisia 20-senttistä ensimmäistä versoja, pystyy tuoreeltaan jopa pakastamaan. Se säilyy kyllä hirveän hyvin pakasteessa.

Horsman lehdet hän joko kuivattaa tai fermentoi eli hapattaa. Kuivatus käy myös kukinnoille, jolloin horsmankukalle ominainen purppurainen väri säilyy hyvin ja siitä saa esimerkiksi kaunista teetä.

Horsma sisältää ravintokuituja, C-vitamiinia ja magnesiumia. Sitä voidaan käyttää myös muutenkin kuin elintavikkeena. Korva-Hyötylä kertoo, että se sopii hyvin myös silmäniloksi jalkakylpyveteen.

Elokuussa kukkeimman ajan kokenut ja höttöiseksi hattaraksi muuttunut horsma pölyttää ilman sakeaksi hahtuvia. Voisiko senkin jopa hyödyntää?

- Minulla on semmoinen mielikuva, että sitä on joskus ennen muinoin käytetty sängyissä pehmikkeenä tai peiton täytteenä, Birgitta Partanen muistelee.

Lue myös:

24-vuotias Niko Tähti vastaa Suomen suurlähetystön ruoasta Unkarissa - nuoren keittiömestarin käsissä rentunruusukin muuttuu gurmeeksi

Maitohorsmaa munakkaaseen? Syötäviä luonnonkasveja löytyy nyt paljon - katso, kun toimittajamme etsii niitä vanhalta maatilalta Kajaanista

Mikä Suomen suven tuote maistuu sinun mielestäsi parhaimmalle? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 16.8. kello 23 saakka.