Jokaisella meillä on joskus vatsavaivoja. Toiminnalliset vatsavaivat tunnistaa siitä, että ne haittaavat arkea. Lääkäri kertoo, miten niitä voi rauhoittaa.

Kuva: Shutterstock

Gastroenterologian erikoislääkäri Kalle Hakala kertoo, että toiminnalliset vatsavaivat puhkeavat tyypillisesti alle kolmekymppisellä. Suomessa toiminnallisista vatsavaivoista kärsii Hakalan mukaan ainakin viisi prosenttia väestöstä, ja vaiva on naisilla kaksi kertaa miehiä yleisempi. Syytä ei tiedetä.

Toiminnallisia vatsavaivoja tutkitaan oireista riippuen verikokein sekä ulostenäyttein. Joskus myös paksusuolen tai mahalaukun tähystys ovat tarpeen.

Jos vatsa oireilee poikkeavasti yli nelikymppisellä, perusteellinen tutkimus on aina paikallaan. Joskus oireet ovat merkki paksusuolensyövästä, joka on suomalaisten kolmanneksi yleisin syöpä. Ikä on sen suurin riskitekijä. Kaksi kolmesta suolistosyövästä todetaan yli 65-vuotiailla.

Hakala muistuttaa, että toiminnalliset vatsavaivat eivät itsessään altista syövälle tai muille sairauksille.

- Tutkimusten mukaan toiminnallisista vatsavaivoista kärsivillä esiintyy jopa vähemmän syöpää, sillä näille potilaille tehdään muita enemmän tähystyksiä, ja mahdolliset poikkeavuudet huomataan aiemmin, Hakala sanoo.

Kalle Hakala vastaa kolmeen kysymykseen toiminnallisista vatsavaivoista:

"Toiminnallisilla vatsavaivoilla tarkoitetaan erilaisia oireita koko vatsan alueelta. Joskus oireet tuntuvat mahan yläosassa närästyksenä, joskus alavatsassa ulostamisen tarpeena. Tunnetuin toiminnallisista vatsavaivoista on ärtyvän suolen oireyhtymä.

Ärtyvän suolen oireiden kirjo on laaja: vatsakivut, vetinen uloste ja ripuli, turvotus, ilmavaivat, röyhtäily, ummetus. Potilaalla on usein myös tunne, että suoli ei ulostaessa tyhjene kunnolla."

"Toiminnallisista vatsavaivoista kärsivällä mahasuolikanavan rakenteet ovat kunnossa, mutta suolen toiminta on poikkeavaa. Oireiden juurisyytä ei tunneta. Altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi antibiootit tai lomareissulta tarttuneet suoliston parasiitti-infektiot.

Suolen supistellessa poikkeavasti potilas tuntee äkillisesti tarvetta ulostaa. Krampista johtuen uloste tulee paineella ulos, eikä se ole ehtinyt kiinteytyä. Vessakäynnistä huolimatta suoli jatkaa supistelua, jolloin potilaalle jää olo, että suoli on edelleen täynnä.

Mahasuolikanavassa on itsenäisesti toimiva autonomisen hermoston verkosto: se huolehtii mahasuolikanavan toiminnan säätelystä. Toiminnallisista vatsavaivoista kärsivällä tämä verkosto on herkistynyt, ja tuntemukset tulevat läpi keskushermostoon. Tästä syystä potilas aistii suolen ärsykkeet kipuna muita helpommin."

"Jokaisella meillä on joskus vatsavaivoja. Toiminnalliset vatsavaivat tunnistaa siitä, että ne haittaavat arkea, ja pahimmillaan laskevat elämänlaatua huomattavasti. Vaiva myös kroonistuu: jos vatsa on oireillut yli puoli vuotta, ja viimeisten kolmen kuukauden aikana vaivoja on ollut joka viikko, tutkimukset voivat olla tarpeen.

Diagnoosin kannalta oleellista on se, miten oireet liittyvät toisiinsa. Esimerkiksi silloin, jos mahakrampit linkittyvät suolen toimintaan, on syytä epäillä ärtyvän suolen oireyhtymää. Lääkäriin kannattaa mennä myös silloin, jos suoli toimii useammin kuin kolmesti vuorokauden aikana, tai ulosteen pidättäminen on vaikeaa. Ummetuksesta voidaan puhua, jos vatsa toimii harvemmin kuin joka kolmas päivä.

Hälyttäviä oireita ovat uusi, jatkuva vatsakipu, verinen uloste, ripulointi useaan kertaan vuorokaudessa, äkillinen laihtuminen ja kuume. Tällöin lääkäriin on mentävä heti."

"Toiminnallisiin vatsavaivoihin ei ole yhtä, syyn mukaista parantavaa hoitoa. Oireita voidaan kuitenkin helpottaa, ja nämä keinot räätälöidään jokaiselle potilaalle yksilöllisesti. Avainasemassa on vatsalle sopivan ruokavalion löytäminen. Mahaa voi myös rauhoittaa probiooteilla ja esimerkiksi psylliumilla: se on lääkekuitu, joka sitoo suolen sappihappoa ja tasaa suolen toimintaa."