Saksassa kaasun kuluttajahinnat nousevat 2,4 senttiä kilowattitunnilta, kun enegiayhtiöt siirtävät nousseita kustannuksiaan kuluttajille. Asiasta kertoo Saksan kaasumarkkinoista vastaava Trading Hub Europe.

Kaasun hinnan noston taustalla on heinäkuussa osana energiayhtiö Uniperin pelastuspakettia tehty päätös.

Saksan hallitus päätti, että energiayhtiöillä on lokakuun alusta alkaen mahdollisuus välittää kaasun nousseita hankintahintoja asiakkaille. Maan talousministeriö arvioi aiemmin, että korotus kuluttajille olisi 1,5-5 senttiä kilowattitunnilta.

Hinnankorotus on voimassa vuoteen 2024 asti, ja sitä tarkistetaan kolmen kuukauden välein.

Saksalaislehti Handelsblattin mukaan kaasun hinnankorotus voi kiihdyttää Saksan inflaation yli 10 prosenttiin. Handelsblatt uutisoi asiasta taloustutkimuslaitos IMK:n raportin pohjalta maanantaiaamuna. Heinäkuussa Saksan inflaatio oli 7,5 prosenttia.

Hallitus aikoo kompensoida korotukset

Energiakriisi iskee Saksaan ja saksalaisiin kotitalouksiin kovaa, sillä lähes puolet kodeista lämpenee kaasulla.

Kahden sentin korotus kilowattitunnilta tarkoittaisi nelihenkiselle keskivertoperheelle 400 euron vuosittaista lisäkulua. Kolmen sentin korotuksella kustannus nousisi 600 euroon.

Saksan hallitus aikoo kuitenkin lieventää korotuksen vaikutuksia kuluttajille. Keinoista on tarkoitus sopia lokakuun alkuun mennessä, jolloin korotus tulee voimaan.

Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että korotus vapautettaisiin arvonlisäverosta. Tämä vaatisi kuitenkin erillisen luvan EU-komissiolta, jota Saksa on Handelsblattin mukaan jo pyytänyt.

Pöydällä on ollut myös kaasun hintakatto, joka voitaisiin asettaa kaasun "peruskulutukselle".

Jos kaasua käyttää keskivertoa enemmän, joutuisi siitä maksamaan markkinahinnan. Sen uskotaan kannustavan myös kulutuksen vähentämiseen.

Sekä verotukselliset keinot että hintakatto törmäävät asiantuntijoiden mukaan samaan ongelmaan: kuinka ne kohdistetaan oikein tarvitseville?

Samat keinot ovat olleet keskustelussa myös Suomessa, ja myös kritiikki on ollut samansuuntaista.

Suomalaisasiantuntijoiden mukaan arvonlisäveron alennus ei kohdistuisi riittävän tarkasti pienituloisille, jotka sitä todella tarvitsevat. Sähkön hintakaton puolestaan on arvioitu johtavan jopa sähköpulaan.