Suomen turvallisuuspolitiikassa on tehty puolen vuoden aikana suuria päätöksiä.

Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäyssota Ukrainaan romahdutti Euroopan turvallisuusjärjestelmän. Venäjän hyökkäyssota yhtä naapurimaataan vastaan käänsi nopeasti Suomen turvallisuuspoliittisen linjan.

Presidentti Sauli Niinistö vieraili maaliskuun alussa Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washingtonissa ja tapasi presidentti Joe Bidenin. Ulkopolitiikan johto haki Suomen Nato-jäsenyystielle johtavan Nato-maan takuita.

Suomi ja Ruotsi päättivät toukokuussa hakea Naton jäsenyyttä.

Naton huippukokous kesäkuun lopulla Madridissa näytti lopulta vihreää valoa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle, ja kesän aikana valtaosa Nato-maista on jo ratifioinut jäsenhakemukset.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) ja puolustusvoimain komentajan Timo Kivisen odotetaan linjaavan Suomen puolustusta uudessa tilanteessa.

Suomi on kevään ja kesän aikana monin tavoin tukenut Ukrainan puolustusta. Suomi on myös vahvistanut omaa puolustuskykyään.

Puolustusministeri Kaikkonen tapasi maaliskuussa Yhdysvaltojen puolustusministerin Lloyd Austinin.

Keskustelut Pentagonissa vahvistivat, että turvallisuusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa voidaan lisätä jo jäsenyysprosessin aikana. Suomen hallituksen joulukuinen päätös hankkia amerikkalaisia F-35-hävittäjiä ei jäänyt huomaamatta.

Naton sotilaallisesti vahvin jäsenmaa Yhdysvallat ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden elokuun alussa.

Lisää aiheesta:

Kertausharjoitusten määrän kaksinkertaistuessa Upseeriliitto on huolissaan henkilökunnan jaksamisesta - työntekijäpula tunnistetaan Puolustusvoimissa

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden allekirjoitti Suomen ja Ruotsin Natoon liittymisasiakirjat - ylisti puheessaan Suomea ja Ruotsia

Presidentti Niinistö kommentoi Ylelle Yhdysvaltojen Nato-ratifiointia: Suomi ja Ruotsi ovat täysin tervetulleita nauttimaan turvatakuista

Kirjeenvaihtajalta: Madridin neuvottelut olivat Suomelle positiivinen yllätys - Turkki on myös jatkossa vaikeasti ennakoitava kumppani