Kristian Pulli hyppää EM-kisoissa pahasti puolikuntoisena.

Kristian Pulli päätti viime hetkellä matkata EM-kisoihin. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Pituushyppääjä Kristian Pullin olemuksesta aisti Münchenin EM-kisojen aattona, että SE-mies lähtee maanantaina alkavaan kisaurakkaan hankalasta asemasta.

Pullin kaksien arvokisojen kesänä vastoinkäymiset ovat seuranneet toisiaan. Ensin iski korona, ja sen jälkeen kivulias vamma pyramidilihaksessa oli päättää kauden pahasti kesken.

Loppujen lopuksi 27-vuotias hyppääjälahjakkuus matkasi kuin matkasikin Müncheniin, jossa pituushypyn karsinta käydään maanantaina Suomen aikaa kello 13.10 alkaen. Pulli myöntää, että varsinainen hyppykunto on enemmän tai vähemmän mysteeri miehelle itselleenkin.

- En ole päässyt tekemään maksimaalistehoisia juoksuja ja hyppyjä. Se rajoittaa kunnon ihan tarkkaa tietämistä. Kipu on nyt mennyt hiukan parempaan suuntaan, mutta silti pientä kiputuntemustakin yhä on, Pulli kuvailee tuntojaan EM-kisojen aattona.

Pullin uran paras leiskaus, kesällä 2020 syntynyt SE-tulos 827 riittäisi tämän kesän Euroopan kärkitulosten listalla jaetulle kolmannelle sijalle.

Tänä kesänä Pulli on kuitenkin yltänyt parhaimmillaan tasan kahdeksan metrin viivalle, ja siitäkin on jo pari kuukautta aikaa. Tulokseen 756 päättyneen MM-karsinnan jälkeen Pullia ei ole kisakentillä nähty.

Kristian Pullin loikat jäivät lyhyiksi Eugenen MM-kisoissa. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Pulli toteaa suoraan, että lohduttoman kuuloisessa tilanteessa piti pohtia tarkkaan, onko Münchenin matka laisinkaan tekemisen arvoinen.

- Kyllä sitä aina painii itsensä kanssa, että kannattaako itseään lähteä kiusaamaan, Pulli sanoo vaisusti hymyillen.

Lopulta vaakakupin lähtemisen kannalle kallisti muisto neljän vuoden takaa edellisistä EM-kisoista.

- Peilasin tätä Berliinin EM-kisoihin. Lähdin sinne, vaikka minulla oli aika paha lähentäjävamma. Ei ne kisat ihan parhaiten mennyt, mutta sieltä tullut kokemus auttoi minua seuraavissa arvokilpailuissa. Se auttoi minua saamaan EM-halleista mitalin ja hyppäämään olympiafinaalissa.

- Jokainen karsinta ja kokemus on eteenpäin urheilijauralla. Sen merkitystä ei voi aliarvioida, Pulli pohtii.

Maksimitehoisten hyppyjen jäädessä haaveeksi Pulli on keskittynyt valmistautumisessaan voimaharjoitteluun ja niihin kimmoisuusharjoituksiin, joihin vamma on antanut myöten. Tehoharjoittelun puute näkyy väistämättä myös kisatilanteessa.

- Nopeuden ja räjähtävyyden puutteena se näkyy. Yritetään kompensoida sitä teknisellä suorittamisella.

Maanantain karsinnassa Pulli harkitsee hyppäävänsä pari askelta normaalia lyhyemmällä vauhdilla.

- Katsotaan huomenna, onko vauhti 14 vai 12 askelta. Haetaan tulosta ennemmin tekniikan kuin vauhdin kautta.

Hankalassa tilanteessa Pulli luottaa maanantain karsinnassa yksinkertaiseen ajatusmalliin.

- Täytyy asennoitua niin, että ei välitä, mitä tapahtuu omassa kropassa tai ympärillä. Täytyy sulkea ylimääräinen ulos ja tehdä se paras mahdollinen tulos.