Loirin ystävä Mauri Leppänoro pitää epätodennäköisenä, että taiteilija olisi toivonut valtiollisia hautajaismenoja.

Kuva: Markku Ulander, Kimmo Mäntylä / Lehtikuva, Mauri Leppänoron kotialbumi

Edesmennyt taiteilijalegenda Vesa-Matti Loiri vietti vuosikymmenien ajan vapaa-ajastaan leijonanosan Inarijärven rannalla, Veskoniemessä sijaitsevalla mökillään. Inarijärven tuhansien saarien verkostossa Loiri pyhitti satoja tunteja kalastellen yksin ja paikallisten ystävien kanssa.

Lähes kahdenkymmenen yhteisen kalastusvuoden jälkeen uusia reittejä olisi vielä riittänyt samottavaksi, miettii inarilainen Mauri Leppänoro. Keskiviikkona saapuneen suru-uutisen jälkeen Leppänoro kertoo arjen olleen muistojen kelaamista. Missä yhdessä oltiin ja mitä tehtiin.

- Käytiin Veskun luona toukokuussa, kun hän asui vielä kotona. Silloin tilanne oli jo tiedossa ja hyvästeltiin, hän muistelee.

Leppänoro ajattelee, ettei Loiri antanut lopullisen ennusteensa vaikuttavan siihen, miten hän eli loppuelämänsä.

- Kerran hän kertoi nähneensä unta, jossa Pyhä Pietari ilmoitti hänen kuolemansa olleen peruttu. Hän jotenkin osasi ottaa tän asian oikealta kantilta.

- Jouluna hän vielä soitteli ja kertoi suunnittelevansa seuraavaa kesää Inarissa. Soitteli viikoittain, kertoi odottavansa sitä paljon.

Vesa-Matti Loiri ja Mauri Leppänoro olivat vuosikymmenten ajan kalastuskavereita.

Autokorjaamoyrittäjä tapasi Loirin ensi kerran, kun koko Suomen tuntema näyttelijämuusikko saapui tankkaamaan moottorikelkkaansa Inariin 2000-luvun taitteessa. Seuraavana kesänä Loiri saapui mökilleen vaimonsa Stinan sekä pienten poikiensa Ukon ja Sampon kanssa.

- Hän pyörähti liikkeessä. Sanoi tarvitsevansa vesipumppua ja letkua, Leppänoro kertoo.

- Lupasin touhuta ne hänelle seuraavaksi päiväksi ja tarjouduin paikan päälle ne asentamaan. Siitä se alkoi. Tein siitä eteenpäin paikalla talkkarihommia ja pidin paikat kunnossa. Siitä se luottamus kasvoi.

Mökin "talonmiehen" ja Loirin ystävyyssuhde juurtui. Leppänoro kertoo, ettei Loiri tuonut ammatillista puoltaan yksityiselämässä tapetille. Molemmat myötäelivät toistensa murheita ja ilon aiheita. Kun Leppänoro ja hänen vaimonsa olivat menossa naimisiin, muusikko pyysi, saisiko hän laulaa tilaisuudessa.

Tarkkaa ohjelmistoa Leppänoro ei muista. Illan aika kuultiin ainakin Lapin kesä.

Loiri kuvattuna Lapin maisemissa vuonna 2014. Kuva: Pekka Elomaa

Leppänoro arvioi, että Loiria kiehtoivat Inarissa erityisesti sen karut maisemat ja mahdollisuus uppoutua tarvittaessa yksin pohtimaan asioita. Tarve sille näytti kasvavan erityisesti Loirin perheenjäsenten kuoleman jälkeen.

Leppänoro on huomannut, että läheisen ystävän poismeno on koskettanut Inarissa laajemminkin.

- Hän antoi paljon tänne ja piti Inarijärveä julkisesti näkyvissä. Toisaalta myös Inari ymmärsi antaa armoa ja rauhaa Veskulle. Ja kuntakin halusi helpottaa Veskun olemista täällä, hän kertoo.

Leppänoro mainitsee tästä esimerkkinä sen, että Inarin kunta rakennutti Loirin mökistä rannalle johtavat portaat. Leppänoro paljasti asian Loirille ojentamalla tälle kunnan kirjelmän asiasta.

- Se oli Veskulle iso juttu. Hän purskahti itkuun.

Loiri kuoli keskiviikkona 10. elokuuta 77-vuotiaana. Loiri sai alkuvuodesta 2022 tietää sairastavansa kahta eri syöpää, joista toipuminen ei ollut enää mahdollista.

Mediassa on väläytelty ajatusta siitä, että Loirille pidettäisiin valtiolliset hautajaiset. Valtiolliset hautajaiset järjestetään tasavallan presidenteille tai valtioneuvoston päätöksellä muuten merkittäville henkilöille. Vuosien varrella myös lukuisat kirjailijat, muusikot ja taiteilijat on haudattu valtiollisin menoin.

Leppänoro ja Loiri eivät syvällisesti puhuneet, minkälaisia hautajaisia Loiri toivoo. Mutta ystävälle ajatus tuntuu oudolta.

- Ei Vesku haluaisi suuria valtiollisia hautajaisia - eikä koskaan puhunut semmoista haluavansa, Leppänoro sanoo.

- Ainoastaan hän toivoi, että tuhkat ripotellaan Jääsaaren salmeen. Sieltä Vesku sai ensimmäisen Inarijärvestä kalastamansa kalan, joka oli rautu.