Abivuonna Pielavedeltä kotoisin oleva Jenna Saastamoinen haki Joensuuhun opiskelemaan psykologiaa. Hän pääsi varasijalle, mutta oli varma välivuoden koittaneen. Ajatus välivuodesta oli kauhistus.

- Olen aina ollut sellainen kympin tyttö ja ajatellut, että totta kai menen suoraan lukiosta opiskelemaan. Ihan sama mihin, mutta välivuotta ei tule, hän muistelee.

Viimeisten ylioppilaskirjoitusten jälkeen Saastamoinen paloi loppuun. Lukiosta aiheutunut stressi alkoi oireilla fyysisesti: hän luuli olevansa kipeä, eikä ruoka maistunut. Hän myös laihtui.

- Paahdoin lukiossa kovalla vaihteella. Sitten ymmärsin, että mieleni ja terveyteni vaativat välivuoden.

Kun Saastamoinen oli lopulta itsekin asennoitunut välivuoteen ja siihen, että nyt hän saa levätä, hän koki yllätyksen: Opintopolusta tuli tieto, että hän pääsi sittenkin kouluun.

Saastamoinen alkoi itkeä.

- Se ei ollut ilon itku, vaan iski kauhea ahdistus siitä, että minun pitääkin lähteä uudelle paikkakunnalle opiskelemaan.

Tilanne aiheutti tunteiden vuoristoradan.

Läheiset tukivat yhä välivuotta. Saastamoinen keskusteli asiasta terapiassa ja päivitti tilanteesta myös Instagramiin opiskeluaiheiselle jennapsykalla-tililleen. Osa oli sitä mieltä, että olisi hölmöä jättää koulupaikka vastaanottamatta. Saastamoinen kuitenkin jätti.

- Kun sain lopullisen päätöksen tehtyä, stressi helpotti. Sain hyväksynnän sille, että nyt voin levätä vuoden.

Saastamoinen kertoo jälkikäteen pohtineensa, mitä olisi tapahtunut, jos hän olisi aloittanut opinnot heti lukion jälkeen. Kuuntele, millaisia mietteitä aihe on hänessä herättänyt:

Todistusvalinta voi olla syy sille, miksi välivuosia halutaan pitää

Selvä enemmistö lukion päättävistä viettää välivuoden tai useamman. Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston mukaan keväällä 2020 valmistuneista ylioppilaista hieman yli 37 prosenttia jatkoi opintojaan samana vuonna.

Joensuun Tulliportin normaalikoulun lukion opinto-ohjaajat Visa Tuominen ja Kati Huttu-Pantsari kertovat, että välivuosi on aihe, josta monet lukiolaiset kyselevät ohjauskeskusteluissa.

Huttu-Pantsari kertoo, että heidän koulullaan on tehty omaa tilastointia, jonka mukaan vuonna 2020 välivuoden viettoa harkitsi 30 prosenttia opiskelijoista. Tuominen arvelee, että välivuodesta kiinnostuneiden määrä on heidän opiskelijoidensa keskuudessa hieman korkeampi kuin aiemmin.

Syyn arvellaan löytyvän todistusvalinnasta.

- Moni nuori jakaa kirjoituksia kolmelle kerralle ja korottaa arvosanoja. Jos miettii esimerkiksi psykologian opiskelua, niin opiskelijat korottavat arvosanoja niin kauan, kunnes edellisen vuoden pisterajat on ylitetty, Tuominen selittää.

Lisääntynyt uteliaisuus välivuotta kohtaan sai Tuomisen ja Huttu-Pantsarin perustamaan Välivuosi.net-sivuston. Sivusto on osa Itä-Suomen yliopiston ja Opetushallituksen rahoittamaa hanketta, ja se on ollut pystyssä nyt parin kuukauden ajan. Sivulta nuoret löytävät kootusti tietoa välivuodesta ja saavat tukea välivuoden suunnitteluun.

Tuominen kertoo, että Välivuosi.net-sivustolla nuorten jakamat välivuosikokemukset ovat selvästi olleet suosituimpia sisältöjä. Hän uskoo tämän johtuvan siitä, että nuoret haluavat kuulla, miten muut ovat välivuosia viettäneet ja saada mahdollisesti ideoita omiin ratkaisuihin.

Välivuotta ei tarjota ensisijaisena vaihtoehtona lukion jälkeen

Vaikka välivuoden vietto on nykyään melko yleistä, opinto-ohjaaja Visa Tuominen kertoo, että sitä ei aktiivisesti tarjota opiskelijoille lukion jälkeisenä vaihtoehtona. Tuomisen mukaan yhdessä opiskelijan kanssa kuitenkin kartoitetaan hänelle parasta vaihtoehtoa ja mikäli opiskelija ei vielä tiedä, mihin haluaa suunnata, voidaan välivuotta tarjota muiden vaihtoehtojen rinnalla.

- Silloin välivuoden aikana voi vaikka avoimen ammattikorkeakoulun tai avoimen yliopiston kautta tutustua opiskelualaan ja lähteä sitä kautta liikkeelle, Tuominen kertoo.

Tähän asiaan Jenna Saastamoinen toivoisi muutosta. Hän kokee, että esimerkiksi hänen omassa lukiossaan Pielavedellä välivuodesta kerrottiin lähes pelkästään niin, että sen aikana voi suorittaa opintoja eri tavoin. Välivuoden viettämisestä levon takia ei kuitenkaan puhuttu.

- Enemmän siitä puhuttiin silloin, jos ei päässyt mihinkään kouluun. Mutta ei niin, että sen voisi vapaaehtoisesti valita.

• Yhteiskunta patistaa nuoria välttämään välivuosia - joensuulaisopiskelijoiden viesti on, ettei menestys ole muutamasta vuodesta kiinni

Tuominen ja Huttu-Pantsari kertovat kohdanneensa tapauksia, jossa opiskelija pääsisi arvosanoillaan seuraavaan oppilaitokseen, mutta haluaa pitää vuoden hengähdystauon. Huttu-Pantsari kertoo, että tällaisissa tapauksissa toimitaan aina tilanteen mukaan nuoria kuunnellen.

"Sain tarvitsemani levon"

Välivuosien jälkeen opiskeluarkeen palautuminen voi viedä aikaa, sanoo Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulun opintopsykologi Pauliina Junnikkala.Palautumisen kesto on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat muun muassa välivuoden pituus sekä syyt, miksi niitä on vietetty.

Mitä pidempi tauko opinnoista on ollut, sitä uudemmalta asiat tuntuvat. Korkeakouluun palatessa ensimmäisenä asiana Junnikkala kehottaa suunnittelemaan opintonsa, jotta tietää, mitä kohti edetä.

Lisäksi Junnikkala pitää tärkeänä opiskelurutiinien muodostamista ja ajanhallinnan opettelemista. Kun alkuun on kartoittanut oman opintosuunnitelmansa, kalenteriin voi kirjata esimerkiksi luento- ja tenttiaikataulut ja sen, milloin tentteihin aikoo lukea.

- Kun tiedät, mitä, missä ja milloin opiskelet, se luo rytmiä arkeen ja auttaa palaamaan opiskelun pariin.

Opiskeluympäristöön sopeutumisessa myös opiskelukavereilla on suuri merkitys.

Tänä syksynä Saastamoinen aloittaa psykologian opinnot Oulun yliopistossa. Vaikka opiskelusta on ollut taukoa, hän luottaa siihen, että koulunkäynti tulee yhä selkärangasta.

Elokuun lopulla alkaviin opintoihin Saastamoinen sanoo lähtevänsä täysin uudella energialla.

- Sain tarvitsemani levon. Odotan niin paljon sitä, että pääsen taas pänttäämään ja oppimaan uutta, hän tiivistää.

Millaisena sinä olet kokenut välivuoden viettämisen? Voit keskustella aiheesta 16.8. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Välivuosi on hengähdystauko - Kalle Peltoniemen kaveriporukasta 10 viettää välivuotta ja vain 2 lähti opiskelemaan

Onko välivuosi edessä? Nappaa tästä ideoita syksylle

Elise Taivalantti, 21, piti kolme välivuotta, koska ei halunnut menettää ensihakijan etujaan