Venäjän ylimmästä poliittisesta johdosta Dmitri Medvedevillä on harvinaisen paljon armeijakokemusta. Hän on suorittanut peräti puolentoista kuukauden mittaisen sotilaskoulutusleirin entisillä Suomen mailla Karjalassa, Arja Paananen kirjoittaa.

Kukaan heistä ei ole suorittanut varsinaista armeijan asepalvelusta: Dmitri Medvedev, Vladimir Putin ja Sergei Shoigu. Kuva: Mikhail Klimentyev / Kremlin / Reuters, AFP / Lehtikuva, Twitter

Voi jospa Venäjän kansa tietäisi, miten vähäisellä armeijakokemuksella maan "erikoisoperaatiota" Ukrainassa johdetaan.

Presidentti Vladimir Putin ei ole käynyt armeijaa - eikä ole myöskään puolustusministeri Sergei Shoigu eikä turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev. Heidän lisäkseen on vielä monta muuta Venäjän politiikan ylintä sotahaukkaa, joiden ei ole tarvinnut koskaan suorittaa varsinaista asepalvelusta, vaikka heidät on sittemmin palkittu erilaisilla korkeilla sotilasarvoilla.

Vaikka tietäähän kansa sen toki - tai ainakin aavistaa. Kyseessä on nimittäin jo Neuvostoliiton ajoilta periytyvä maan tapa, jonka mukaan vain tavallisen rahvaan ja syrjäseutujen köyhien perheiden poikien on pakko käydä armeija.

Venäjän eliitille ja heidän jälkeläisilleen armeijan lykkääminen tai välttäminen on onnistunut yleensä aina tavalla tai toisella. Joko lahjuksilla, räätälöidyillä terveystodistuksilla tai lähettämällä poika korkeakouluun, jossa on tarjolla opintojen ohessa kevyttä ja lyhytaikaista sotilaskoulutusta.

Jos korkeakouluopinnot jatkuvat yli kutsuntaiän - mikä on nykyisin 27 vuotta - asepalvelus on mahdollista jättää käymättä siten täysin laillisesti.

Venäjän poliittisesta johdosta perinteinen asepalvelus on suorittamatta muun muassa presidentti Vladimir Putinilta. Hän on kuitenkin sotilasarvoltaan eversti, ja viime aikoina Venäjällä on ryhdytty puhumaan, että asevoimien ylipäällikön kuuluisi olla ansioidensa vuoksi jo kenraali.

Putinin asepalvelus rajoittuu vain juristiopintojen yhteydessä suoritettuun lyhytaikaiseen sotilaskoulutukseen Leningradin valtionyliopistossa. Sotilasarvonsa hän on ansainnut sittemmin KGB:n vakoojakoulutuksen ja tiedustelu-uransa kautta.

Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu on sotilasarvoltaan armeijan kenraali, mutta varusmiespalvelusta hän ei ole suorittanut. Hän on koulutukseltaan rakennusinsinööri, ja opintojen yhteydessä suoritettu korkeakouluopiskelijoille räätälöity sotilaskoulutus toi hänelle aikanaan luutnantin arvon.

Turvallisuusneuvoston sihteeri Nikolai Patrushev, turvallisuusneuvoston jäsen Sergei Ivanov ja turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov ovat niin ikään armeijan käymättömiä miehiä, mutta vakoojapalvelus on korvannut heille asepalveluksen. Myöskään ulkoministeri Sergei Lavrovin ja pääministeri Mihail Mishustinin ei tiedetä käyneen armeijaa.

(Alla olevassa twiitissä on kuva Dmitri Medvedevistä Huuhanmäen kasarmilla suorittamassa 1,5 kuukauden mittaista sotilaspalvelustaan.)

Ex-presidentti Dmitri Medvedev on siinä mielessä poikkeus, että hänen tiedetään suorittaneen peräti 1,5 kuukauden mittaisen asepalvelusleirin 1980-luvun puolivälissä.

Neuvostoliitossa oli 1982-1989 voimassa sääntö, jonka mukaan myös korkeakouluopiskelijoita kutsuttiin armeijaan. Medvedev ei siltikään joutunut varsinaiseen asepalvelukseen, vaan hän suoritti lyhyen armeijaleirin Suomelle aikanaan kuuluneella Huuhanmäen kasarmilla Lahdenpohjan lähellä. Huuhanmäen Gora Filina -museossa on hänestä esillä myös mustavalkovalokuva aseen kanssa.

Neuvostoaikoina oli myös useita armeijan urheilujoukkueita, joihin päässeet nuoret miehet välttyivät käytännössä varsinaiselta asepalvelukselta. Urheilumenestys takasi sen, että heidän ei tarvinnut lähteä vaikkapa Afganistanin sotaan.

Näin oli myös Venäjällä näihin päiviin saakka, kunnes kesällä tuli tieto TsSKA:n armeijajoukkueessa pelanneen suomalaistaustaisen jääkiekkoilijan Ivan Fedotovin passittamisesta pakolla armeijaan.

Parhaillaan Venäjällä näyttää olevan meneillään jonkinlainen urheilijoiden laajempi kurinpalautus, mikä toimii vahvana pelotteena kaikille mahdollisille kutsuntojen välttelijöille. KHL-jääkiekkoilijat Mihail Vorobjov, Anvar Suleimanov ja Vladislav Lukin ovat syytettyinä lahjusten antamisesta ja yrityksestä välttää asepalvelus. Heitä voi uhata jopa 12 vuoden vankeusrangaistus.

On myös mahdollista, että Ukrainan sodan yhä kasvavat miestappiot johtavat Venäjän asevelvollisuuslakien kiristämiseen. Jos korkeakouluopiskelijoiden "lykkäysautomaatista" luovuttaisiin, esimerkiksi Moskovan ja Pietarin hyväosaiset perheet joutuisivat kohtaamaan ensi kertaa todellisen pelon, että heidän poikansa voisivat joutua Putinin uusiin sotiin.