12. divisioonaan kuulunut Kevyt osasto 1 eteni salamavauhtia Kannaksen halki syyskesällä 1941. Seuraavana vuonna se hajotettiin. Nyt stadin kundien yksikön historiaa kaivetaan esiin.

Kevyt osastot olivat jatkosodan hyökkäysvaiheessa polkupyörän nopeudella liikkuvia joukkoja. Tämä kevyt osasto on kuvattu Suomussalmella kesäkuussa 1941. Kuva: SA-kuva

Suomen viime sotien historiasta on kirjoitettu niin paljon, että kaiken luulisi olevan jo moneen kertaan tutkittu ja kerrottu. Se on väärä luulo. Eräs jatkosodan joukko-osasto, joka on jäänyt toistaiseksi vaille omaa historiikkia, on Kulosaaressa Ruotsalaisella yhteiskoululla perustettu Kevyt osasto 1.

Se oli noin 27-28-vuotiaista lähinnä helsinkiläisistä stadin kundeista koottu polkupyörillä liikkunut iskujoukko, joka eteni kesän 1941 Karjalankannaksen halki. Jostain syystä se on jäänyt sotahistoriassa täysin toisten helsinkiläisten yksiköiden, kuten legendaarisen Ässärykmentin (JR 26) varjoon.

Sotahistorioitsija Kimmo Sorko on yhdessä muiden vapaaehtoisten alan harrastajien kanssa päättänyt korjata asian. Tekeillä on kirja Kevyt osasto 1:n historiasta. Sitä tehdessä työryhmä on törmännyt merkittävään ongelmaan: joukko-osastosta ei tunnu löytyvän juuri ollenkaan valokuvia.

- Lisäksi Kevyt osasto 1:n sekä sen 1. jääkärikomppanian sotapäiväkirjat ovat kateissa. Vain 2. komppanian sekä konekiväärikomppanian sotapäiväkirjat löytyvät arkistosta, Kimmo Sorko kertoo.

Kesällä 1941 jokaiseen Suomen armeijan divisioonaan kuului kevyt osasto. Ne olivat vajaan 600 miehen polkupyörillä liikkuneita osastoja, joiden tehtävänä oli hyökätä ja tiedustella.

- Kevyt osasto 1 sai vahvistuksia, ja se oli suurimmillaan lähes 800 miehen vahvuinen. Komentajana toimi viipurilaissyntyinen ratsumestari Erkki Kokko.

1. komppanian päällikkö Randall Nybom ei välttämättä nimenä soita kelloja, mutta moni on saattanut nähdä erään paljon esillä olleen talvisodan valokuvan, jossa hän on mukana. Kyseisessä kuvassa on talvisodan Kevyt osasto 4:n "kuolemankomppanian" miehiä Summassa pääkalloilla koristellut kypärät päässään.

Randall Nybom (toinen oikealta) talvisodan aikana Summan lohkolla Kannaksella. Kuva: SA-kuva

Nybom haavoittui jalkaan elokuun lopulla 1941. Komppanialle tuli uusi päällkkö.

Toinen Kevyt osasto 1:n "kuuluisuuksista" oli taidemaalari Hjalmar Hagelstam, joka myös suunnitteli porukalle joukko-osastotunnuksen. Myös hän haavoittui syyskesällä 1941.

Kevyt osasto 1:ssä oli huomattavan paljon ratsuväen koulutuksen saaneita miehiä. He osasivat hypätä ketterästi myös polkupyörän satulaan - ja satulasta maahan, kun kuulat alkoivat lentää.

Kornetti Hjalmar Hagelstam kuvassa toinen vasemmalta. Kuva on jatkosodan ajalta ja se on Heikki Pohjanpään kirjasta Helsingin ratsuväkisuojeluskunta.

Yksikön taisteluhistoria jatkosodassa on siitä erikoinen, että sen aktiivinen taisteluvaihe kesti vain kymmenen päivää. Jatkosodan alussa yksikkö oli Salpalinjalla Miehikkälässä ja sitten rajan pinnassa Joutsenossa. IV armeijakunnan hyökkäys Kannakselle alkoi vasta 21.8.1941.

Kevyt osasto 1 hyökkäsi kärjessä Antreaan ja Heinjoelle. Se oli rajua menoa. Kolme päivää hyökkäyksen alkamisen jälkeen tuli Kevyt osasto 1:n musta päivä Heinjoella Pilppulan asemalla. Siellä suomalaiset kohtasivat venäläisten suuren vastahyökkäyksen.

Vihollinen tulitti yhä kovasti kaikilla aseillaan, ja kun asemamme olivat melkein vastakkain, sen tulenjohtajat saattoivat johtaa tarkan krh-tulen [kranaatinheitintulen] niskaamme. Tappioita syntyi paljon, mutta asemat pidettiin. Omakohtaisesti jouduin ensimmäisessä krh-keskityksessä suojautumaan nopeasti kaivettuun poteroon yhdessä joukkueenjohtajani kanssa.

Kranaattien räjähdellessä ympärillämme tunsin todella saaneeni tulikasteen ja kouraantuntuvasti totesin kaivautumisen tarpeellisuuden.

Näin Pilppulan tapahtumista kirjoitti Heikki Pohjanpää Kansa taisteli -lehden numerossa 8/1961.

- Taistelussa kaatui yli 20 miestä. Se oli puolet koko yksikön sotaretken kaatuneista, Kimmo Sorko kertoo.

Pilppulassa venäläisten hyökkäys kuitenkin hyytyi, ja vastaavasti suomalaisten eteneminen jatkui. Seuraavaksi kovimman taistelun Kevyt osasto 1 kävi Suomenlahden rannalla Inossa, jossa kaatuneita oli sielläkin useita.

Suomalaiset pysäyttivät hyökkäyksen Rajajoelle. Kevyt osasto 1 oli vielä joulukuussa 1941 siellä rintamavastuussa, ja seuraavan vuoden puolella se siirrettiin Inoon rantavarmistukseen.

Maaliskuussa 1942 Päämajasta tuli käsky kevyiden osastojen lakkauttamisesta. Vanhimpia ikäluokkia kotiutettiin, muut sijoitettiin toisiin yksiköihin. Kevyt osasto 1 jäi historiaan. Yksikön veteraaneja ei liene enää elossa.

Kevyt osasto 1:n joukko-osastotunnus. Kuva on Marko Palokankaan kirjasta Jatkosodan tiellä.

Tuota historiaa Kimmo Sorko ja muut vapaaehtoiset ovat tämän vuoden aikana tutkineet. Stadin kevyt ykkönen -omakustanteen pitäisi olla valmiina ennen joulua. Sorko on ollut tekemässä kymmeniä sotahistorian kirjoja, ja hän on tutkinut varsinkin Keski-Suomen alueen yksiköitä. Nyt suurennuslasin alla on helsinkiläinen yksikkö erityisesti siksi, että siitä ei ole vielä kirjoitettu oikein mitään.

Tai jos tarkkoja ollaan, Stadin kevyttä ykköstä voitaisiin pitää perustamispaikkansa mukaan kulosaarelaisena yksikkönä. Nykyinen Helsingin vauras kaupunginosa oli tuolloin oma kuntansa.

Jos sinulla on valokuvia jatkosodan Kevyt osasto 1:stä, historiikkia tekevä työryhmä pyytää yhteydenottoa sähköpostilla: tapio.paappanen@nic.fi