Miss Suomeksi on kruunattu vuosittain suomalaisia naisia jo 91 vuotta. Ajat ovat muuttuneet, ja missikisat mukana - mutta misseiltä vaaditaan silti yhä esimerkiksi lapsettomuutta ja naimattomuutta. Missikisoja järjestävä Sunneva Sjögrén kertoo, mitä sääntöjen taustalla on.

Vuoden 2022 Miss Suomi -kilpailun finalistit yhdessä Sunneva Sjögrénin (mustassa asussa keskellä) kanssa. Kuva: Juho Tirkkonen

Vuoden 2022 Miss Suomi kymmenen finalistia paljastettiin viikko sitten. Kilpailun finaali käydään syyskuun 17. päivä.

Viime vuosina muutoksia on tehty ainakin missikisojen brändiin, hakijoiden ikärajaan ja arviointiperusteisiin.

Tavoitimme missiorganisaatiosta Finnartist Oy:n toimitusjohtajan Sunneva Sjögrénin vastaamaan muutosten myötä esiin nousseisiin kysymyksiin.

1. Millaisia sääntömuutoksia Miss Suomi -kilpailuun on viime vuosina tehty?

- Merkittävin sääntömuutos on tehty ikärajassa. Alaikäraja nostettiin 18 ikävuodesta 20 vuoteen pari vuotta sitten, Sjögrén vastaa.

- Tahdomme, että kaikki kilpailijat ovat entistä valmiimpia ja itsetuntemus on vahvempi esimerkiksi julkisuuden tuomiin paineisiin.

Toinen suuri muutos on tehty kilpailijoiden arviointiin. Tuomaristo seuraa finalistia koko kilpailun ajan. Arvioinnissa keskitytään kilpailijoiden kehitykseen, persoonaan ja edustavuuteen.

- Tuomarointi tapahtuu kolmessa vaiheessa. Kilpailijoita arvioidaan sosiaalisen median perusteella, jossa keskitytään siihen, miten kilpailija tuo omaa persoonaansa esille. Esimerkiksi seuraajien määrällä ei ole merkitystä.

Missiehdokkaita tuomaroidaan myös haastattelun perusteella juuri ennen finaalia.

- Haastatteluun jokainen kilpailija on valmistellut hissipuheen itsestään sekä hyväntekeväisyysprojektin valitsemalleen kohteelle.

Viimeinen tuomaroinnin vaihe on edustavuus ja esiintyminen.

Vuodesta 2018 alkaen tuomaristossa on aina ollut yksi jäsen, joka on nähnyt finalistien koko kehityskaaren, Sjögrén kertoo.

2. Millaisia seurauksia sääntömuutoksilla on ollut? Ovatko hakijat erilaisia kuin ennen?

Sjögrénin mukaan sääntömuutosten ja Matkalla Miss Suomeksi -sarjan tuoman näkyvyyden takia hakijakunta on muuttunut.

- Hakijat ovat nykyään monimuotoisempia. Meillä on mukana entistä enemmän ja laajemmin eri koulutustaustoista olevia hakijoita. Mukana on maistereita, yliopisto-opiskelijoita, yrittäjiä ja niin edelleen, Sjögrén kertoo.

- Olemme viiden vuoden aikana muun muassa konseptoineet More Than Beauty Academyn, jonka koulutukset jokainen kilpailuun osallistuva saa käyttöönsä. Tahdomme vahvistaa naisten itsetuntumusta ja antaa jokaiselle kilpailijalle koulutuksen, josta on hyötyä, päätyvät he millaiseen ammattiin tahansa.

Sjögrénin mukaan hakijat ovat erittäin tietoisia, millaiseen kilpailuun ovat tulossa.

3. Miten hakijamäärä on muuttunut sääntömuutosten seurauksena?

- Hakijoiden määrä on noussut. Tänä vuonna tuli yli 100 hakemusta enemmän kuin viime vuonna.

4. Miksi Miss Suomen pitää olla edelleen naimaton ja lapseton?

Missiorganisaation sivuilla perustellaan, että Miss Suomen täytyy olla naimaton ja lapseton, "jotta pääsee luomaan uraa ja edustamaan mahdollisesti pitkiäkin aikoja kansainvälisissä kilpailuissa".

- Miss Suomi -kilpailun säännöt ovat aina mukailleet kansainvälisten kilpailujen linjaa, Sjögrén kommentoi sääntöä.

Arabiemiraateissa ilmestyvä The National News kertoi elokuun alussa nähneensä kansainvälisen organisaation sisäisen muistion, jossa sääntömuutoksena olisi ainakin se, että vuodesta 2023 eteenpäin myös vaimot, äidit ja eronneet saavat kilpailla Miss Universum -kilpailussa.

Uutista on siteerattu kansainvälisesti, ja siitä on sen jälkeen uutisoinut esimerkiksi Daily Mail ja Insider.

- Missikilpailuiden säännöt ovat muutosten keskellä tällä hetkellä niin maailmalla kuin Suomessakin. Tiedotamme asiasta, kun meillä on siihen virallinen lupa, Sjögrén kommentoi.

5. Tarkoittaako naimaton sitä, ettei Miss Suomi saa olla avioliitosta eronnut? Miten aiempi avioliitto liittyy siihen, voiko missi edustaa pitkiä aikoja ulkomailla?

- Tarkoittaa, Sjögrén vastaa.

- Tässäkin mukaillaan kansainvälisiä kilpailuja. Sitä kautta nämä säännöt menevät.

6. Ovatko huulitäytteet ja rintaimplantit sallittuja? Mikä ulkonäön muokkailu ei ole ok, vai onko mitään sellaista?

Kilpailun säännöissä ei mainita nykyään mitään ulkonäön muokkauksesta.

- Vuonna 2022 kehorauha on ihan jokaisella meistä. Miss Suomi -kilpailussa pääpaino on aina kokonaisuudessa. Arviointi on tasapuolista kaikille hakijoille, Sjögrén sanoo.

Sjögrenin mukaan kauneusleikkaukset eivät aiemminkaan ole ollut kiellettyjä Miss Suomi -kisan osallistujilta.

Suhtautuminen operaatioihin on kuitenkin muuttunut vuosien varrella. Esimerkiksi vuonna 2016 missikisojen säännöissä vielä todettiin, että kauneusleikkauksiin suhtaudutaan erittäin varauksellisesti. Vuonna 2010 kisoja tuolloin järjestänyt Eino Makunen kertoi MTV3:lle, että kauneusleikkaukset ovat kiellettyjä, ellei niitä ole tehty lääketieteellisistä syistä.

7. Onko jotain, mitä on mielestänne mahdollisesti tarpeen päivittää tulevaisuudessa?

- Tarkastelemme ja kehitämme konseptia koko ajan, Sjögrén vastaa.

Hän kuuluu kansainvälisten kilpailujen omistajien ryhmään, jossa on mukana 101 maata Suomi mukaan lukien.

- Olemme aktiivisesti yhteyksissä ja käymme paljon kehityskeskusteluja. Tänä vuonna meille kaikille kilpailun omistajille tehtiin Miss Universum -kilpailun puolesta kysely, jossa käytiin kattavasti läpi muun muassa säännöt.

- Kerromme tästä lisää, kun saamme sen tehdä.

Lue lisää: Essi Unkuri teki neljä vuotta töitä Miss Suomi -tittelinsä eteen - kertoo missifinalistien koulutuksesta: "Jotkut vertaavat sitä naisten armeijaan"