Loiri rakasti myös nelijalkaisia. Hän käytti lapsiaankin Korven tallilla ratsastamassa poneilla.

Fabrice Duo ravasi Vesa-Matti Loirille 100?000 euron arvoisen Derby-voiton vuonna 2015. Kuva: Seppo Sirkka

-En tiedä, tuleeko enää toista noin lahjakasta ihmistä. Kaikki, mihin Vesku ryhtyi, pelitti täysin.

Näin muistelee ravilegenda Pekka Korpi keskiviikkona kuollutta kansantaiteilijaa Vesa-Matti Loiria.

Loirilla oli monenlaisia intohimoja. Yksi hänen rakkaimmista harrastuksistaan oli raviurheilu.

Loirin aika ei riittänyt ryhtyä kilpahevosten ohjastajaksi, mutta Helsingin ravikatsomoissa hän oli sitäkin tutumpi näky.

Korpi muistaa bonganneensa Loirin jo vanhan Käpylän raviradalta totopelaajana 1970-luvulla.

- Näin hänet raveissa Käpylän aikoihin, mutta silloin hän ei vielä omistanut hevosia, Korpi kertoo.

Kun Vermo korvasi Käpylän raviradan 1970-luvun lopulla, Loirin innostus ravureihin vain kasvoi. Hän istui säännöllisesti Vermon ravintolakatsomossa julkkisystäviensä kanssa keskiviikko-iltaisin.

Välillä toto toi ja välillä vei. Mutta hauskaa Loirin seurueella raveissakin aina oli.

Hevoskärpänen puraisi Loirin takamuksesta niin voimakkaasti 1980-luvulla, että hän alkoi hankkia omia ravihevosia hyvän ystävänsä Kicke Bergholmin kanssa.

- Veskulla ja Kickellä oli firma Ramppivalo, jonka nimiin he halusivat hevosen. Kicke pyysi joskus 1980-luvulla minua hankkimaan heille sellaisen. Ensimmäinen myymäni hevonen ei ollut hyvä, ja otin sen takaisin itselleni, Korpi muistelee.

Ja kun Vesa-Matti Loirista oli kysymys, toista hutia ei voinut syntyä. Seurasi Midaksen kaltainen isku kultasuoneen.

- Hankin Veskulle ja Kickelle ensimmäisen huonon hevosen tilalle toisen ravurin USA:sta, ja se olikin hyvä. Meadowbranch Fred, Korpi kertoo.

Ravilegenda Pekka Korpi muistelee lämmöllä ystävyyttään Vesa-Matti Loiriin. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Meadowbranch Fred voitti 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla lukuisia lähtöjä ja tienasi pitkälti yli 250?000 euroa, mikä oli kova summa siihen aikaan.

Ramppivalon jenkkiori menestyi jopa Keski-Eurooppaa myöten.

- Vesku kävi katsomassa Meadowbranch Frediä Belgiassa asti, kun pidin siellä silloin tallia, Korpi kertoo.

Loiri vieraili aikoinaan useita kertoja myös Korven Suomen tallilla.

- Kun Veskun lapset olivat pieniä, hän käytti heitä luonamme ratsastamassa poneilla.

Korven mukaan välillä meni useita vuosia, että Loiri oli hevoseton ihminen.

Kaipuu ravien pariin ei hänellä kuitenkaan sammunut. Koska Loiri ja Bergholm halusivat vielä 2010-luvulla kokeilla hevosen omistamista, he kysyivät Korvelta nuorta ravuria.

Mestarivalmentaja tarjosi kasvattamaansa 3-vuotiasta Fabrice Duoa, josta tuli kaupoilla kolmikon yhteinen kilpahevonen.

Pekka Korpi oli Loirin luottovalmentaja. Kuva: Ilkka Nisula / Suomen Hippos

Fabrice Duon alku-ura oli takkuilua, mutta kuinka ollakaan, toisena kilpavuotena alkoi tapahtua.

Se voitti jättiyllättäjänä jopa legendaarisen Derbyn, joka on 4-vuotiaiden lämminveristen kovapalkintoinen pääkisa.

Johtuiko sensaatiomainen voitto seitsemän vuotta sitten enemmän Kultasormi Korven vai monitaituri Loirin kosketuksesta, mutta joka tapauksessa Veskulla oli jälleen tilipäivä.

Lue lisää: Vesku Loirilla kunnon tilipäivä - "Olen ihan sekaisin"

Fabrice Duon aikuiskaudet 100?000 euron arvoisen Derby-voiton jälkeen menivät terveysmurheiden takia harakoille, eikä siitä kirjoitettu enää suurin kirjaimin.

- Hevosella oli jokin vika, johon ei vain päästy kunnolla käsiksi. Ostin sen kokonaan itselleni, minkä jälkeen myin sen ulkomaille, Korpi kertoo.

Vaikka Fabrice Duo jäi Loirin viimeiseksi hevoseksi, hänen ja Korven ystävyys ja yhteydenpito jatkui.

Korpi kertoo, että viihdetaiteilija kutsui hänet monesti katsomaan esityksiään.

- Kävimme usein Veskun konserteissa, ja seurasin muutenkin hänen tekemisiään vuosien varrella. Turhapuro-elokuviakin olen katsonut paljon, koska Turhapuroon on niin helppo samaistua, kun vilkaisee peiliin, Korpi sanoo ja naurahtaa päälle.

Viimeinen kosketus Korvella oli Loiriin viime kesänä.

- Olimme lomalla Inarissa, ja Veskukin oli siellä. Emme tavanneet silloin, mutta Vesku soitti rannan toiselta puolelta omalta mökiltään ja puhui tapansa mukaan paljon huumoria.

Korpi oletti tuolloin, että Loirilla olisi vielä vuosia elinaikaa jäljellä.

- Veskun kuolema tuli ehkä vähän yllätyksenä. Toki tiesin hänen terveysmurheistaan, mutta ainakin viime puhelussa hän kuulosti pirteältä.

- Eilinen suru-uutinen Veskusta kosketti. Kaikkien lahjakkaiden ihmisten poismeno tuntuu minusta aina kurjalta, Korpi sanoo.