Suomeen ei ole odotettavissa välittömiä suojaustoimenpiteitä, vaikka ydinkatastrofi Ukrainassa tapahtuisikin, kertoo asiantuntija Säteilyturvakeskuksesta.

Venäjän lipulla varustettuun univormuun pukeutunut sotilas vartioi lähellä Zaporizzjan ydinvoimalaa 4. elokuuta. Kuva: ALEXANDER ERMOCHENKO / Reuters

Zaporizzjan ydinvoimalasta ei voi tulla "uutta Tshernobylia", rauhoittelee ydinvoimalaitosten valvontaosaston johtaja Tapani Virolainen Säteilyturvakeskuksesta (STUK).

Tämä johtuu siitä, että Ukrainan nykyiset ydinvoimalaitokset ovat painevesilaitoksia ja tyypiltään erilaisia kuin aikoinaan Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa räjähtänyt Tshernobylin ydinvoimalaitos.

- Niiden reaktoreissa ei ole grafiittia, joka Tshernobylissä syttyi palamaan ja levitti sitä kautta ilmakehään säteileviä hiukkasia. Sellainen ei ole mahdollista, Virolainen kertoo.

Tshernobylin ydinvoimalan nelosreaktorin räjähdys vuonna 1986 tunnetaan maailman tuhoisimpana ydinvoimalaonnettomuutena. Radioaktiivisia saasteita levisi laajasti Eurooppaan.

Juuri tulipalo oli merkittävin syy sille, miksi Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa säteily aikoinaan levisi niin laajalle. Radioaktiiviset aineet kulkeutuivat ilmavirtausten mukana Suomen ylle vain noin vuorokaudessa.

Zaporizzjan ydinvoimalan kohdalla vastaava ei ole Virolaisen mukaan mahdollista, vaikka ydinkatastrofi tapahtuisikin.

- Suomeen niin merkittävät vaikutukset että tarvittaisiin välittömiä suojautumistoimenpiteitä eivät ulottuisi, vaikka siellä tapahtuisi mitä. Laitospaikalla ja lähialueilla seuraukset sen sijaan olisivat hyvin merkittäviä.

Virolainen vertaa Zaporizzjan ydinvoimalaitosta Loviisan laitosyksiköihin ja Olkiluoto 3:een, jotka ovat nekin painevesilaitoksia. Tshernobylin kaltaisia ydinvoimaloita sen sijaan ei enää ole muualla kuin muutamassa paikassa Venäjällä.

Ydinvoimala kuvattuna huhtikuun lopussa. Kuva: Ed Jones / Lehtikuva

Viikonloppuiset raketti-iskut Ukrainan Zaporizzjan ydinvoimalaan huolettavat maailmalla. Kyseessä on Euroopan suurin ydinvoimala, joka sijaitsee Kaakkois-Ukrainassa Dneprjoen itärannalla.

Venäjä ja Ukraina ovat kumpikin syyttäneet iskuista toisiaan.

Ukrainan valtion ydinvoimayhtiö Energoatomin mukaan raketit olivat venäläisjoukkojen laukaisemia.

Yhtiön mukaan tulitus vaurioitti perjantaina pahasti muun muassa erillisessä rakennuksessa sijaitsevaa yksikköä, jossa varastoidaan typpeä ja happea. Sen mukaan on vakava riski, että laitoksella tapahtuisi typpivuoto ja radioaktiiviset yhdisteet pääsisivät vuotamaan.

Yhtiö arvioi tulipalon riskiä suureksi.

Sunnuntaina raketteja ammuttiin myös ydinvoimalan säilytyskentälle, jonne on varastoitu käytettyä ydinpolttoainetta. Mikään ydinjätettä sisältävistä konteista ei Energoatomin mukaan vaurioitunut.

Sen sijaan iskussa vaurioitui säteilyantureita, mikä voi haitata säteilyn ja ydinvuotojen havaitsemista. Pommitukset vahingoittivat myös voimalan ulkoista voimaverkkoa käynnistäen samalla automaattisen suojelujärjestelmän. Tämän seurauksena yksi reaktori sammutettiin.

Tutkivaan journalismiin erikoistunut verkkolehti Insider kertoi perjantaina, että ydinvoimalan alueella on noin 500 venäläissotilasta ja paljon sotilaskalustoa. Voimalaa ympäröivä alue on miinoitettu venäläisjoukkojen toimesta.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA antoi viikonloppuna varoituksen erittäin todellisesta ydinkatastrofin vaarasta.

Myös Virolaisen mielestä varoitus on olennainen.

- Kaiken pystyy tuhoamaan, minkä on pystynyt rakentamaankin. Jos tällä tiellä jatketaan ja iskut alkavat osua rakennuksiin, tulevat seuraukset olemaan vakavia.

Virolainen huomauttaa, ettei ydinvoimaloiden rakenteita ole suunniteltu sotilaallisia iskuja vastaan. Pahimmassa tapauksessa ydinainetta vapautuisi laitokselle ja sen lähiympäristöön.

Radioaktiiviset päästöt voisivat Virolaisen mukaan levitä jopa noin sadan kilometrin etäisyydelle.

- Muutoin on hyvin vaikea sanoa, mitä siitä lopulta seuraisi. Skenaarioiden skaala on hyvin lavea.

Tällä hetkellä säteilyarvot näyttävät normaaleilta, eivätkä viikonlopun iskut ole aiheuttaneet radioaktiivisia päästöjä.

- Näillä iskuilla ei ole ollut mitään suoranaisia ydin- tai säteilyturvallisuusseurauksia.

STUK:n tiedot perustuvat IAEA:lta saatuihin tieoihin, jotka puolestaan on saatu Ukrainan viranomaisilta.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vaati sunnuntaina lisäpakotteita Venäjälle ydinterrorismin vuoksi.

Venäläisjoukot valtasivat Zaporizzjan ydinvoimalan maaliskuussa heti sodan alkumetreillä.

Tuolloin Venäjän hyökkäyksen seurauksena syttyi tulipalo voimalan laboratoriossa ja opetustilassa. Palo saatiin sammutettua ja säteilyvuodolta säästyttiin.

Ukraina ilmoitti IAEA:lle Venäjän aikovan ottaa Zaporizzjan ydinvoimalan "kokonaan ja pysyvästi" valtion omistaman Rosatomin haltuun. Venäjä itse kielsi suunnitelmat.

Maaliskuussa Ukrainan energiaministeri Herman Halushtshenko myös ilmoitti venäläisjoukkojen pitävän ukrainalaissotilaita panttivankeina ja kiduttavan näitä.

Presidentti Zelenskyi on kutsunut Venäjän toimia useaan otteeseen ydinterroriksi ja huomauttanut Venäjän olevan ainoa maa, joka on koskaan ampunut kohti ydinvoimaloita.