Hallitus päättää kolmen viikon kuluttua budjettiriihessä keinoista, joilla on tarkoitus lievittää korkean sähkön hinnan vaikutuksia suomalaisille.
Sähkön hintaan vaikuttavina vaihtoehtoina esillä ovat olleet sähköveron keventäminen, sähkön arvonlisäveron alennus tai sähkön hintakatto.
Valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat aloittaneet tällä viikolla selvitystyön, jossa virkamiehet ja asiantuntijat käyvät läpi vaihtoehtoja sähkön hinnan alentamiseksi.
Hallituksessa energia-asioista vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on ehdottanut sähkön arvonlisäveron alentamista 24 prosentista neljääntoista tai kymmeneen prosenttiin.
Elinkeinoministeri Lintilän mielestä arvonlisäveron alentaminen olisi yksinkertaisin ja nopein apu sähkönkuluttajille. Alennus voisi Lintilän mukaan olla määräaikainen talvikuukausille, esimerkiksi marraskuusta huhtikuuhun.
Hintakattoon Lintilä suhtautuu varauksellisesti.
- Sähkön saanti Suomeen vaarantuisi, koska sähkö myytäisiin sellaisiin maihin, joissa ei ole hintakattoa ja joissa on korkeampi hinta, Lintilä sanoi tiistaina 9. elokuuta Ylen ykkösaamussa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) on pitänyt mahdollisena myös hintakattoa. Marinin mielestä tilanne on niin poikkeuksellinen, että mitään keinoa ei voi sulkea pois.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on luvannut virkamiestyöryhmän esityksiä hallituksen 31. elokuuta alkavaan budjettiriiheen.
- Pidän perusteltuna, että arvioisimme esimerkiksi sähkön arvonlisäveron tasoa. Arvioimme myös sähköyritysten tilannetta ja varmistamme, että sähkön tarjoajat toimivat tässä tilanteessa kohtuullisesti, Saarikko linjasi valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen tiedotustilaisuudessa 4. elokuuta.
Valmistelutyössä selvitetään verotuksen lisäksi myös hintakattoa sekä pohditaan energiatehokkuutta ja kannustimia energian säästämiseen. Hallituksen keinovalikoimaan saattaa lopulta sisältyä useita eri toimia.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman arvioi, että paras keino sähkön hinnan alentamiseen on ottaa reservissä olevien voimalaitosten 600 megawatin tehoreservi käyttöön.
Lindtmanin mukaan elinkeinoministeri Lintilän pitäisi neuvotella tehoreservin käytöstä energiaviraston kanssa.
- Se olisi kustannustehokas. Se ei maksaisi julkiselle taloudelle, se ei toisi lisäkustannuksia ja se toisaalta varmasti myös laskisi sähkön hintaa tilanteessa, jossa kulutusta mahdollisen kylmän talven aikana on runsaasti, Lindtman toteaa.
Lindtman edottaa myös, että elinkeinoministeri Lintilä avaisi EU-tasolla keskustelun sähkön hintakaton yhteisestä alentamisesta.
- Se olisi ainakin hyvä yhteisesti EU-tasolla selvittää ja katsoa, että mitä vaikutuksia sillä on. Olisiko se mahdollinen keino helpottamaan kaikkein pahimpia hintapiikkejä talvella, Lindtman pohtii.
Sähkön arvonlisäveron alentamiseen Lindtman suhtautuu varauksellisesti.
- En sitäkään nyt tältä istumalta sulje pois, mutta kiistatta näissä on ongelmia. On riski, että sitten vastaavasti vaan hinnat nousevat ja energiayhtiöt, jotka näissä sähkön hintapiikeissä tekevät sitten kovia voittoja, niin voitot entisestään kasvavat, mutta kuluttajille ei jää siitä mitään, Lindtman varoittaa.
Lindtmanin mielestä pieni- ja keskituloisten tueksi tarvitaan lisäksi täsmätoimia yleisen hintojen nousun keskellä.
- Käydään kaikki keinot läpi ja valitaan niistä tehokkaimmat, Lindtman linjaa hallituksen tulevia neuvotteluja.
Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli vastaa, että keskusta tunnistaa sähkön hinnannousun aiheuttaman paineen kodeissa ympäri Suomen ja pitää tärkeänä, että tilanteeseen haetaan ratkaisuja ripeästi.
- Yksi vaihtoehto on elinkeinoministeri Mika Lintilän esille nostama sähkön arvonlisäveron alentaminen. Julkisen talouden kestävyyttä merkittävästi rasittavien toimien on kuitenkin hyvä olla määräaikaisia, Eeva Kalli toteaa.
Kallin mielestä pidemmällä aikavälillä tehokkain tapa sähkön hinnan hillitsemiseen on varmistaa, että Suomeen syntyy huomattavasti lisää uutta sähkön tuotantokapasiteettia.
- Nyt lyhyellä aikavälillä tarvitaan kuitenkin keinoja, jotka vaikuttavat ripeästi ja kohdistuvat suoraan kuluttajien sähkölaskuun, Eeva Kalli linjaa.
Hallituspuolueista vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne myöntää, että tilanne on todella vaikea, ja korkeat hinnat koettelevat monia.
- Taikatemppuja ei silti ole, kun sähköstä on pulaa. Lopulta ainoat todella toimivat keinot ovat energian säästäminen ja kestävän energian lisärakentaminen. Energiansäästö puree nopeimmin, mutta molempia on syytä vauhdittaa, Harjanne linjaa.
Harjanteen mielestä kotitalouksia voidaan tilanteessa auttaa ainakin energiatehokkuutta vauhdittavilla energiaomavaraisuuslainoilla.
- Olemme myös jo aiemmin esittäneet erillistä energiarahaa.
- Korkeiden hintojen aiheuttamaan tuskaan kannattaa vastata ennemmin kohdennetuilla tuilla kovimpaan tarpeeseen kuin kehnosti kohdentuvilla ja vaikuttavuudeltaan kyseenalaisilla laajoilla veroalennuksilla, Harjanne neuvoo.
Hallituspuolue vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo vastaa, että parhaat keinot voidaan valita vasta, kun kaikki mahdollisuudet on aidosti kartoitettu.
- Olennaista olisi, että työ- ja elinkeinoministeriö selvittäisi perinpohjin kaikki vaihtoehdot, eikä niin, että siellä jo etukäteen tyrmätään ratkaisuja, Saramo toivoo.
Saramo muistuttaa, että olemme täysin poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa on oltava valmius poikkeuksellisiin ratkaisuihin ainakin ensi talven ajaksi. Hän uskoo, että myös EU hyväksyy nyt sellaisia ratkaisuja, joita se ei normaalitilassa hyväksyisi.
Vasemmistoliitto haluaa, että sähkön hintakattovaihtoehdot selvitetään.
- Yksi vaihtoehto on Norjan malli, jossa kotitalouksille taataan rajattu määrä sähköä kohtuullisella hinnalla. Näin jokainen kotitalous selviäisi pakolliseksi arvioidusta peruskulutuksesta, mutta ylimenevä kalliimpi osuus ohjaisi säästämään sähköä ja vähentämään tarpeetonta kulutusta, Saramo linjaa.
Sähkön arvonlisäveroa voitaisiin Saramon mielestä alentaa, mikäli se rahoitettaisiin windfall-verolla, jolla kerätään sähköntuottajien kriisin ansiosta saamia jättivoittoja takaisin.
- Windfall-veron säätäminen olisi oikein ja tarpeellista joka tapauksessa, Saramo sanoo.
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz kiittelee, että Suomessa on oltu kaukaa viisaita, kun on panostettu uusiutuvaan energiaan.
- Pitkällä tähtäimellä sähkön hinta ja saatavuus turvataan vain sillä, että meillä on riittävästi omaa puhdasta tuotantoa ja toimivat verkot., Adlercreutz painottaa.
Adlercreutz muistuttaa, että kun Olkiluoto 3 toimii täydellä teholla, sähkön hinta tulee monen asiantuntijan mukaan tasaantumaan.
- Parempi sähkönsiirtoyhteys Pohjanlahden yli Ruotsiin auttaisi myös hintaheilahteluihin ja madaltaisi sähkön hintaa..
- Tällä hetkellä emme edelleenkään pysty varastoimaan suurempia määriä energiaa. Maailmalla panostetaan nyt paljon tutkimukseen ja innovaatioihin, jotta energiaa saataisiin paremmin varastoitua ja näin vältettyä isot hintaheilahtelut, Adlercreutz toteaa.
Adlercreutzin mielestä jokaisen on hyvä miettiä myös omaa energiankulutusta, sillä kestäviä nopeita ratkaisuja on valitettavan vähän tarjolla.
- Oleellista on, että markkina toimii mahdollisimman tehokkaasti. Keinotekoiset hintakattomekanismit voivat tästä näkökulmasta toimia tavoitteitaan vastaan. Hintakatto voi vaikuttaa negatiivisesti myös jo suunnitteilla oleviin investointeihin., Adlercreutz linjaa.
Oppositiosta kuusitoista kokoomuksen kansanedustajaa on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa perätään hallitukselta toimia mahdollisen energiapulan ja sähkön kohtuuttoman hinnannousun torjumiseksi.
Kirjallisen kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma vaatii hallitusta valmistautumaan mahdolliseen energiapulaan ennakoivasti.
- Valtiolla tulisi olla selkeät suunnitelmat niistä toimista, joihin ryhdytään, mikäli energian saatavuus heikkenee tai sen hinta uhkaa karata käsistä. Hallituksen pitäisi valmistella mahdolliset lainmuutokset ja muut varautumistoimet jo hyvissä ajoin syksyllä, Kauma korostaa.
Kauman mukaan keskeisin kysymys on sähkön riittävän tarjonnan turvaaminen. Ensi talven mahdolliseen energiakriisiin tulisi varautua mahdollisimman suurilla polttoainevarastoilla niin turpeen, hakkeen kuin öljyjalosteidenkin osalta.
Sähkön hintaan vaikuttaa myös verotus. Kauma muistuttaa, että sähkövero on Suomessa moninkertainen EU:n minimiin verrattuna.
- Me kokoomuksessa lähdemme siitä, että kun tällä hetkellä sähkölaskusta keskimäärin noin kolmasosa on veroa, niin verotusta tulee alentaa. Erityisesti talvikuukausien aikana voisi olla esimerkiksi pari kolme kuukautta, että sähkövero poistettaisiin kokonaan.
- Olemme laskeneet, että esimerkiksi omakotitalo, joka käyttää sähköä pääasiallisena lämmityksen lähteenä, voisi säästää tällä tavalla pari kolmesataa euroa talven aikana, Kauma esittää.
Kauman mielestä myös sähkön siirtohintaa on edelleen mahdollista alentaa.
- Hallituksen esityksessä ei ollut toimia, joilla esimerkiksi haja-asutusalueella pystyttäisiin säätelemään oman säävarmuuden tasoa, Kauma arvostelee hallitusta.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mielestä paras keino sähkön hinnan alentamiseen on tinkiä ilmastotavoitteesta, jolloin myös turpeen energiakäyttöä voitaisiin lisätä.
Perussuomalaiset vaatii hiilineutraalisuustavoitetta siirrettäväksi vuodesta 2035 vuoteen 2050.
- Perussuomalaiset on päästökaupan keskeyttämisen kannalla, koska sillä voidaan laskea sähkön hintaa jopa puolet.
- Päästökauppa vaikuttaa suoraan kuluttajahintoihin ja se on tietysti osa ilmastotoimia, joita pitäisi pystyä pistämään tauolle, kun ne tulevat kuluttajille niin kalliiksi, Tavio linjaa.
Perussuomalaiset keventäisi myös sähkölaskuun sisältyviä veroja.
- Kotitalouksien sähköverotus tulisi laskea EU:n minimiin. Toisaalta sähkön verotukseen tietysti kuuluu oleellisena myös sähkön arvonlisävero, jota olisi ehkä hyvä laskea. Sähkön siirtomaksuihin olisi hyvä puuttua ja pyrkiä niitä kohtuullistamaan, Tavio listaa ehdotuksia.
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen arvioi, että veroratkaisulla saataisiin nopeita vaikutuksia. Sähkön arvonlisäveron voisi hänen mielestään laskea nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiin.
- Mahdollisuudet alentaa sähkön hintakattoa on selvitettävä, joko kansallisella ratkaisulla tai EU:n yhteisessä päätöksenteossa.
Räsänen ehdottaa, että on käynnistettävä kansallinen kampanja sähkön säästämisen edistämiseksi.
- Yhteisillä talkoilla voitaisiin vähentää paineita sähkön säännöstelylle. Mitä vähemmän sähköä kysytään, sitä edullisempaa se on. Sähkösopimusten rakennetta tulisi muotoilla paremmin tukemaan sitä, että kuluttajat ajoittaisivat sähkön käyttöään hinnan vaihtelun mukaan, Räsänen sanoo.
Pidemmän aikavälin tavoitteena tulee Räsäsen mukaan olla sähkön tuotannon lisääminen, niin bioenergian, tuulivoiman kuin ydinvoiman tuotantoa vahvistamalla.
- Turvetuotannon alasajo tulee pysäyttää, sillä myös sitä tarvitaan varsinkin kun venäläistä haketta emme enää käytä. Ydinvoimaloihin liittyviä lupaprosesseja on yksinkertaistettava ja selkeytettävä, jotta hankkeet etenisivät nopeammin. Etenkin pienydinvoimaloiden rakentaminen tulisi käynnistää, Räsänen luettelee tarvittavia toimia.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on esittänyt sähköveron alueellista porrastamista Ruotsin mallin mukaan.
Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo tyrmää puheet sähkön arvonlisäveron alentamisesta.
- Ministeri Lintilän heitto arvonlisäveron alentamisesta on täysin älytön. Ministeri ei ole miettinyt tätä yhtään. Spekulantit ja rikkaat keräisivät hyödyn. Mistä ja miten tämä veron alennus oikein tehdään, kun ihmisillä on hyvin erilaisia sopimuksia? Harkimo kysyy.
Harkimon mielestä myös hintakaton määrittäminen on kansallisesti mahdotonta, kun sähkön hinta määräytyy eurooppalaisilla markkinoilla.
- Kuka myisi meille sähköä, jos meillä olisi hintakatto, Harkimo ihmettelee.
Harkimon mielestä sähkön hinnan alentaminen onkin erittäin monimutkainen kysymys.
- Oikeasti emme voi kuin reagoida mahdollisilla kohdistetulla tukitoimilla, jos sähkön hinta tulevaisuudessa karkaa kokonaan käsistä, Harkimo linjaa.
Voit keskustella tästä artikkelista 12.8.2022 kello 23 saakka.
Lisää aiheesta:
Elinkeinoministeri Mika Lintilä: Sähkön ALV-alennus olisi paras ratkaisu tulevaan kalliiseen talveen
Oomi lopetti määräaikaisten sopimusten myynnin, Tampereen Sähkölaitos myy pelkkää pörssisähköä - kuluttaja ei saa suojaa hintojen heilahtelua vastaan
Syksyllä alkavat energiansäästötalkoot - kuntien pitää valita, tingitäänkö uimahallien löylyistä tai julkisten tilojen lämmityksestä
Pörssisähkön hinnassa nähtiin maanantaina kuluvan vuoden ennätys
Sähkömarkkinoilla eletään nyt täysin poikkeuksellista aikaa: kolme yhtiötä on kaatunut ja lisää voi olla tulossa, arvioivat asiantuntijat
TetraSys Oy.