Koulujen lukuvuosi käynnistyi keskiviikkona monessa koulussa lähiopetuksena. Viime ajat ovat olleet poikkeuksellisia koronan ja Venäjän hyökkäyssodan takia.
Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan vaikka arkeen palaaminen on iloinen asia, kulunut aika näkyy kouluissa edelleen. Andersson oli keskiviikkona Ylen aamun vieraana.
Vaikka noudatetaan normaaliolojen lainsäädäntöä, lasten ja nuorten hyvinvointi on asia, johon keskitytään nyt valtakunnallisella ja paikallisella tasolla.
Anderssonin mukaan hallitus on myöntämässä yli 100 miljoonan euron verran ylimääräisiä avustuksia koulutuksen järjestäjille varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle nyt syksyllä.
- Tämä on kolmas peräkkäinen lukuvuosi, kun valtio antaa avustuksia kunnille, Andersson sanoo.
Avustusten avulla koulutuksen järjestäjät pystyvät pienentämään opetusryhmiä ja palkkaamaan lisää henkilöstöä, kuten opettajia ja koulunkäynnin ohjaajia.
- Korona ei häviä, kun rajoitukset poistuvat. Kielteisten vaikutuksen parissa joudumme työskentelemään vielä pitkään, Andersson sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan etäopetuksen haitat ovat suuremmat kuin sen hyödyt.
Opetusministeri Li Andersson kertoo, kuinka ensimmäisenä keväänä, jolloin tehtiin myös peruskoululaisia koskettava laajin etäopetuspäätös, päätös etäopetuksesta oli oikea.
Anderssonin mukaan silloin toimittiin siihen mennessä tulleen tiedon varassa. Ei ollut rokotuksia ja virus oli uusi.
Tämän hetken tiedolla kynnys etäopetukseen siirtymiseen on Anderssonista korkea. Normaaliolojen lainsäädännössä ei ole mahdollisuutta laajamittaiseen etäopetukseen perusopetuksen puolella.
Li Anderssonin mukaan optimaalista ylärajaa koulujen luokkakoolle on vaikea määritellä. Luokkakokoon vaikuttaa muun muassa lasten ikä ja tukea tarvitsevien oppilaiden määrä.
- Kansainvälisesti verrattuna luokkakoot ovat Suomessa kohtuullisia, Andersson sanoo.
Pisa-tutkimuksissa on tullut esiin, kuinka erot taitavimpien ja heikoimpien välillä ovat kasvaneet.
Andersson kertoo, että koulujärjestelmä on reagoinut eriarvoisuuteen esimerkiksi vahvistamalla varhaiskasvatusta, jossa luodaan pohjaa myöhemmälle oppimiselle.
Lisäksi eriarvoisuuteen on pyritty tarttumaan pienentämällä ryhmäkokoja, vahvistamalla tukijärjestelmää ja alentamalla varhaiskasvatusmaksuja, jotta mahdollisimman moni pystyisi osallistumaan opetukseen. Varhaiskasvatuksessa myös pilotoidaan kaksivuotista esiopetusta.
Muutokset eivät kuitenkaan vielä näy itse tutkimuksissa. Anderssonin mukaan sekä oikeat että väärät ratkaisut eivät näy heti.
Koulumaailmassa näkyy tänä syksynä myös uusi ilmiö, kun 3 500 ukrainalaista lasta aloittaa suomalaisen koulun.
Anderssonin mukaan ukrainalaiset lapset aloittavat koulutien eri puolilla Suomea, suurimmaksi osaksi pääkaupunkiseudulla.
Ukrainalaiset lapset aloittavat koulun valmistavan opetuksen ryhmässä, jossa tutustutaan suomen kieleen omassa tahdissa. Jos yhteistä kirjakieltä ei tarvita, on mahdollista opiskella joitain aineita muiden oppilaiden kanssa. Andersson kertoo esimerkeiksi muun muassa englannin kielen, matematiikan, liikunnan ja kädentaidot.
Suomessa on kuitenkin myös ukrainalaislapsia, jotka eivät aloita koulua muiden lailla. Andersson näkee tämän isona ongelmana.
Vaikka lapset tekevät koulunsa etäopetuksena Ukrainaan, sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta lasten pitäisi saada viettää aikaa muiden lasten ja nuorten kanssa.
Lue myös:
Seiskaluokkalaiset kertovat, miten iso mullistus hyppy yläkouluun on - Yle seurasi ensimmäisen koulupäivän päättymistä Ylöjärvellä
Kesä meni valvoessa ja nyt nukuttaa - yläkoulun opettaja vinkkaa, miten teinin aamuheräämisiä voi helpottaa
Yläkouluun siirtyminen on lapselle jättimullistus - aikuisten tuki kotona ja koulussa vähenee, juuri kun sitä eniten tarvittaisiin
TetraSys Oy.