Jussi Hakulinen oli ainutlaatuinen tapaus suomalaisen rockin historiassa. Hän oli herkkä lahjakkuus, joka vaali oikeuksiaan jääräpäisesti, kirjoittaa musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

Hakulinen muistetaan ennen kaikkea Yö-yhtyeen kappaleista Joutsenlaulu sekä Rakkaus on lumivalkoinen. Kuva: Jussi Partanen

Tove Janssonin päivänä, suomalaisen taiteen päivänä 9. elokuuta 2022 kuultiin suru-uutinen suomalaisen taiteilijan kuolemasta: muusikko, lauluntekijä Jussi Hakulinen on kuollut.

Hän oli syntynyt Porissa 21. joulukuuta 1964, ja kotonaan Porissa hän myös kuoli. Asiasta kertoi ensimmäisenä Satakunnan Kansa. Jussi Hakulisen tytär Ellinoora Hakulinen vahvisti tiedon lehdelle.

Hakulinen muistetaan ennen kaikkea suuria tunteita kiteyttäneistä Yö-yhtyeen kappaleista Joutsenlaulu sekä Rakkaus on lumivalkoinen. Ne ovat suomirockin historiassa suurteoksia, sukupolvelta toiselle eläviä lauluja.

Hakulinen kirjoitti nuo kappaleet.

Ne olivat hänelle ylpeyden aihe - ja tavallaan myös elämänmittainen taakka.

Jussi Hakulinen kuoli 57 vuoden iässä elokuussa. Kuva: Tomi Glad

JOUTSENLAULUN Hakulinen kirjoitti leskeksi jääneelle tädilleen ollessaan vain 19-vuotias. Ylväs ja koskettava balladi herätti huomiota heti, kun se julkaistiin syksyllä 1984. Hakulinen lauloi kappaleen itse.

Hakuliseen oli tehnyt vaikutuksen Otto Mannisen runo Joutsenlaulu, joka oli tullut tutuksi porilaisessa Riihikedon lukiossa. Satakunnan Kansalle vuonna 2008 antamansa haastattelun mukaan Hakulinen oli vuonna 1983 oppinut lukion äidinkielen tunnilla myös antiikin ajoilta peräisin olevan joutsenlaulu-käsitteen - sen mukaan joutsen laulaa elämässään vain kerran, hetkeä ennen kuolemaansa.

Joutsen on taiteessa puhtauden ja kauneuden symboli.

Ja puhtaana tahtoi pysyä Hakulinenkin. Hän sanoi, että tärkeämpää kuin musiikin kaupallinen menestys oli se, että hän tekijänä piti musiikista itse.

Yön Olli Lindholmin ja Jussi Hakulisen ystävyyssuhde oli monivaiheinen ja riitaisa. Kuva: Timo Hämäläinen

Hän oli bändikavereitaan Yö-yhtyeessä nuorempi, ja kuten bändin levyjä julkaisseen Poko Rekordsin pomo Epe Helenius IS:lle muistelee, "Hakulinen oli vielä poika, kun muut bändin jäsenet olivat miehiä".

- Ja ihmettelin, kun se poika kirjoittaa bändin biisit, Helenius sanoo.

Yö nousi menestykseen vuoden 1983 esikoisalbumillaan Varietee. Kuva: Yle/tiedotus

OSASIKO Hakulinen nauttia lahjakkuudestaan ja Yön menestyksestä, joka oli pitkälti hänen kirjoittamiensa kappaleiden ansiota? Ilmeisen vähän, varsinkin tuoreeltaan 1980-luvulla, vaikka Yö oli ennen toisen porilaisyhtyeen Dingon saavuttamaa teinihysteriaa hetken aikaan Suomen ykkösbändi.

- Tein biisit tietämättä, että niitä koskaan julkaistaan. Yhtäkkiä me oltiin Suomen suosituin bändi. Ja minun niskassani oli noin kymmenen perheen toimeentulo. Se paine oli hirvittävä. Olin 18-19 -vuotias, Hakulinen muisteli IS:n haastattelussa maaliskuussa 2021.

Kun Yö alkoi menestyä, sen roudarit irtisanoutuivat päivätyöstä. Hakulisella oli paineita kirjoittaa uusia joutsenlauluja, että bändille riitti keikkoja ja tienestejä niin bändille kuin sen henkilökunnallekin.

Jussi Hakulinen erosi Yö-yhtyeestä 1985, mutta palasi yhtyeen riveihin moniksi vuosiksi 1990-luvulla. Kuva: Hanna Leppänen

Ja kuitenkin hän tiesi, ettei sellaisia kappaleita kirjoiteta tuosta vain. Ei ainakaan hänen metodeillaan: Hakuliselle laulut olivat henkilökohtaisia, vilpittömiä, omasta tarpeesta syntyneitä teoksia. Hän suhtautui niihin vakavasti eikä ottanut vinkkejä eikä toiveita biisintekoon esimerkiksi levy-yhtiön Epe Heleniukselta.

Ja jos mittatikku biisintekoon oli tullut tehtyä alle 20-vuotiaana, oli tavallaan ihme, että Hakulinen onnistui ylipäätään luomaan toisen jättiläisbiisin: Rakkaus on lumivalkoinen syntyi siivittämään Yön paluuta huipulle vuonna 2003.

Paineiden lisäksi nuori Hakulinen kärsi Yö-yhtyeessä 1980-luvulla työpaikkakiusaamisesta. Miehet kiusasivat poikaa niin, että vuonna 2019 kuollut Yö-solisti Olli Lindholm katui myöhemmin.

Hakulinen ei kantanut kaunaa.

- Muut jätkät olivat myös peloissaan. Ei heillä ollut mitään muita keinoja käsitellä sitä pelkoa kuin vittuilla, hän sanoi IS:lle maaliskuussa 2021.

Jussi Hakulinen oli mukana vahvuudessa, kun Yö konsertoi Karhuhallissa Porissa joulukuussa 2009. Kuva: Tomi Glad

VASTOINKÄYMISIÄ Hakulisella riitti elämässään muutenkin kuin bändikuvioissa.

Hän sairasti eturauhassyöpää menetettyään kaksi sisarustaan syövän takia, molemmat vanhemmat olivat myös kuolleet. Hän kertoi julkisesti kärsineensä päihde- ja mielenterveysongelmista, mutta sanoi viime vuonna voivansa paremmin.

Hän tahtoi jättää osaltaan jäähyväiset Yö-yhtyeen kappaleille Olli Lindholmin kuoleman jälkeen, ja maaliskuussa 2021 julkaistiin suunnitelma Jussi Hakulisen Yön viimeinen varietee -kiertueesta.

Tarkoitus oli, että Hakulinen hautaa Yön osaltaan.

- Tämä on periaatteessa Yön jäähyväiskiertue. Voin sanoa niin, koska minä ja Olli perustettiin bändi, hän sanoi IS:lle.

Koronapandemia ja sen aiheuttamat tapahtumarajoitukset muuttivat suunnitelmia ja siirsivät kiertuetta. Se muuttui konsertiksi ja jäi lopulta tekemättä kokonaan: tarkoitus oli, että Hakulinen, hänen kokoamansa yhtye sekä vierailevat solistit Pauli Hanhiniemi, Herra Ylppö ja Vesku Jokinen esittävät Viimeisen varieteen marraskuussa 2022 Tampereella.

HAKULINEN muistetaan paitsi herkkänä lauluntekijänä, myös periaatteellisena, etujaan määrätietoisesti valvoneena taiteilijana.

Hän ei hyväksynyt musiikin suoratoistojakelun tulonjakoa musiikintekijän kannalta ja antoi lausuntoja mielestään oikeudenmukaisemman rahanjaon puolesta.

Hän ei myös kielsi Sunrise Avenuen Samu Haberin Joutsenlaulu-tulkinnan esittämisen muualla kuin Vain elämää-tv-ohjelmassa.

- En halua työlläni mahdollistaa monikansallisten riistäjäfirmojen kassavirtaa, hän perusteli IS:lle 2021.

Periaatteellisuus jakoi mielipiteitä, mutta Hakulisella oli myös ymmärtäjiä.

Viime vuosina Hakulinen teki duokeikkaa tyttärensä Ellinooran kanssa. Kuva: Joonas Salli

NYT YMMÄRTÄJÄT ja Hakulisen kanssa eri mieltä olleet seisovat yhtenä joukkona.

Surullisina lahjakkaan lauluntekijän poismenon johdosta.

Tove Janssonin päivää tullaan jatkossa muistamaan myös Jussi Hakulisen, suomalaisen taiteilijan hyvästelystä.

Jatkossakin kelpaa jakaa hänen nyt niin kovin ajankohtaiselta tuntuvia sanoituksiaan:

Hän tahtoi nimensä tähtiin

Hän halusi olla kuolematon

Mutta silloin ennen tähdenlentoa

Pakko kuolla on

(Yö: Likaiset legendat 1)

Taas hetken lähempänä kuolemaa, ei haihdu tuska milloinkaan

Tuo tuska laulun tämän kirjoittaa, tuo tuska kiinni saa

Kenet vaan, tuo tuska kiinni saa kenet vain haluaa

(Yö: Joutsenlaulu)