Saila Kiuttu
STT pyysi valtiovarainministeriöltä (VM) arviota, miten elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) ehdottama alennus sähkön arvonlisäveroon vaikuttaisi valtiontalouteen. Ministeriön keväällä tekemän arvion mukaan arvonlisäverokannan alentaminen 14 prosenttiin vähentäisi valtion arvonlisäverotuloja 220 miljoonaa euroa. Alentaminen 10 prosenttiin vähentäisi tuloja 300 miljoonaa euroa.
VM:stä todetaan, että hinnat ovat keväästä nousseet ja tulevaisuuden hintaodotukset muuttuneet, mutta vaikutuksen kokoluokka pitää yhä paikkansa.
Lintilä esitti tiistaina Ylellä, että sähkön arvonlisäveroon tehtäisiin alennus. Hänestä tämä olisi yksinkertaisin ja vaikuttavin keino puuttua sähkön hinnannousuun ensi talvena. Hän ehdotti sähkön verotuksen alentamista 24 prosentista 14:ään tai 10:een.
- Sillä olisi nopein vaikutus, ja se vaikuttaisi kuluttajien laskuun suoraan, Lintilä sanoi.
Lintilä moittii mediaa siitä, että se on liioitellut tulevan talven mahdollisia sähkökatkoja.
- On aivan äärimmäinen hätätilanne, että joudutaan sähköjä rajoittamaan, hän sanoi Ylelle.
Myös Huoltovarmuuskeskuksesta toppuutellaan uhkaskenaarioita ja korostetaan, että sähkön saatavuuteen odotetaan haasteita vain, jos samaan aikaan ilmenisi useampi ongelma.
Keskuksen voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen sanoo, että vaikka Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöönotto myöhästyisi, se ei automaattisesti tarkoittaisi sitä, että sähkö Suomesta talvella loppuu.
- Sen lisäksi pari muuta ongelmaa pitää ilmetä, hän sanoo STT:lle.
Tällaisia voivat olla normaalia kylmempi talvi, tekniset ongelmat rajasiirtoyhteyksissä naapurimaihin eli Ruotsiin ja Viroon tai se, että muuta sähköntuotantokapasiteettia jostain syystä ei ole riittävästi käytettävissä.
Sähkön saantiin odotetaan apua Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöönotosta. Sen on määrä tuottaa sähköä täydellä teholla syyskuussa. Kaupallisen käytön pitäisi alkaa joulukuussa. Arvioiden mukaan reaktori kattaa täydellä teholla toimiessaan noin 14 prosenttia kaikesta Suomessa tuotettavasta sähköstä.
Jos sähköstä kuitenkin tulisi Suomessa pulaa, sähkönkäyttöä saatettaisiin joutua rajoittamaan. Käytännössä olisi mahdollista, että kierrätetään hallittuja sähkökatkoja asiakkaiden kesken.
- Alue kerrallaan tulisi joksikin aikaa katkos. Kyse olisi yksittäisistä tunneista, ei missään tapauksessa päivistä, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen STT:lle.
Jakeluverkkoyhtiöt pystyvät ohjaamaan jonkin verran katkoksia niin, että kriittisesti sähköä tarvitsevat saavat keskeytyksettä sähköä.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid ohjeistaisi katkoksista jakeluverkkoyhtiöitä, joita on Suomessa 77.
- Fingrid lähettää ilmoituksen niille, joiden alueilla tilanne on akuutein, että ne rajoittavat esimerkiksi 10 prosenttia niiden siirtämästä sähkötehosta, jolloin jakeluyhtiöt katkovat sähköjä tietyssä, ennalta suunnitellussa järjestyksessä, Nieminen sanoo.
Jos katkoksen tarve tulisi nopeasti, Fingrid ei ehdi tekemään varoitusta jakeluyhtiöille.
- Silloin Fingrid voi tehdä omista sähköasemista katkot, jolloin sähköttömäksi menee isompia alueita eikä pystytä niin tarkasti erottelemaan, onko takana sairaala tai vanhainkoti, Nieminen sanoo.
Jos Suomessa todettaisiin pysyvämpi pula sähköstä, voitaisiin päätyä jopa sähkön säännöstelyyn.
Sähkön säännöstely vaatisi poikkeusolojen toteamista Suomeen ja valmiuslain kyseessä olevien asetusten käyttöönottoa, joten tilanteen tulisi olla hyvin vakava.
Niemisen mukaan asetuksien nojalla voitaisiin kieltää sähkön käyttö tiettyihin tarkoituksiin, kuten moottoriteiden valaisemiseen. Lisäksi voitaisiin asettaa sähkönkäytön määrälle kiintiöt tai tehdä sähkönjakelun keskeytyksiä, joita toteutetaan kiertävillä sähkökatkoilla.
Vastaavia poikkeusolojen alaisia säännöstelysuunnitelmia on olemassa kaukolämmölle ja öljytuotteille.
Kiertäviin sähkökatkoihin on jouduttu Suomessa Niemisen mukaan hyvin harvoin.
- Rajoituksia on joissain vikatilanteissa jouduttu antamaan, mutta varsinaiseen säännöstelyyn ei ole jouduttu, hän sanoo.
TEM aikoo käynnistää kampanjan, jossa suomalaisia pyydetään säästämään energiaa. Tarkoituksena ei Huttusen mukaan kuitenkaan ole pakottaa vaan kannustaa energiansäästöön. Kampanja käynnistyy 24. elokuuta.
Sähkön hinta vaikuttaa sen saatavuuteen. Huttunen selittää, että jos hinnat ovat selvästi korkeammat Keski-Euroopassa kuin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, sähkö virtaa Keski-Eurooppaan.
- Tämä lisää niukkuutta pohjoismaisilla markkinoilla. Sekin voi vaikuttaa etenkin tulevan talven aikana, hän sanoo.
Suomi on ollut sähkössä nettomääräisesti ulkomaisen tuonnin varassa jo 1960-luvulta lähtien. Toimitus- ja huoltovarmuuden takia varautumissuunnitelmia on tehty ja päivitetty jo ennen tätäkin talvea poikkeuksellisia tilanteita varten.
- Mikä on erilaista verrattuna aiempiin talviin, epävarmuudet ovat suuremmat, Huttunen sanoo.
Venäjältä on aiemmin voitu tuoda sähköä 1 300 megawatin teholla silloinkin kun sähkön kysyntä on ollut kaikkein suurinta, eli esimerkiksi kovien pakkaspäivien aikana.
- Se on ollut itse asiassa aika olennainen kysyntähuippujen hoitamiseen, koska
se on ollut joustavaa tuontia, Huttunen sanoo.
Osa ministereistä on väläytellyt julkisuudessa sähkön hintakattoa keinona hillitä hinnannousua. Lintilä ei kuitenkaan Ylen haastattelussa kannattanut sitä, koska se voisi hänestä vaarantaa sähkön saannin ulkomailta.