Ihmisoikeusjärjestö Amnesty julkaisi raportin, jossa pureuduttiin Ukrainan mahdollisiin sotarikoksiin. Raportti on herättänyt hämmästelyä sekä tuohtumusta.

Sotahistorian tutkija Emil Kastehelmi pureutui Amnestyn julkaisemaan raporttiin Twitter-tilillään. Taustalla kuva Mariupolin tuhoista. Kuva: Andrey Borodulin / AFP / Lehtikuva, Twitter

Amnesty International julkaisi viime viikolla kulmakarvoja nostattaneen raportin, jossa todettiin Ukrainan syyllistyvän sotarikoksiin muun muassa sijoittamalla sotilastukikohtia ja ampumalla tykistötulta siviilien asuttamalla alueella.

Amnesty kertoo havainneensa ukrainalaisjoukkojen toimivan siviiliasutuksen lähettyvillä noin parissa kymmenessä ukrainalaisessa kylässä ja kaupungissa. Järjestön mukaan tällainen toiminta asettaa siviilit Venäjän ohjusten tulilinjalle ja täten vaaraan.

Raportti on kerännyt paljon kritiikkiä, etenkin Ukrainassa. Maan presidentti Volodymyr Zelenskyi moitti Amnestya vastuun siirtämisestä hyökkääjältä uhrille ja Venäjän armahtamisesta. Amnestyn Ukrainan osaston johtajan kerrotaan jättäneen tehtävänsä raportin seurauksena.

Sotahistorian tutkija Emil Kastehelmi on julkaissut Twitterissä pitkän ketjun siitä, miksi Amnestyn raportti hänen mielestään pelaa Venäjän pussiin ja mikä raportissa on pielessä.

Kastehelmen mukaan Ukrainassa on esimerkiksi alueita, joissa ei ole metsää, johon sotilaskalustoa voisi kaupunkien sijaan sijoittaa. Esimerkiksi Hersonissa lähes koko rintama näyttää avoimelta pellolta, jolta sotakalusto olisi helppo poimia ilmatiedustelukuviin.

Myöskään pelkistä armeijan sotatukikohdista on vaikea puolustautua, kun sotaa ei käydä aina siellä, missä tukikohdat sijaitsevat.

- Jotta Ukrainan asevoimat voisivat miellyttää Amnestya, pitäisi joukkoja sijoittaa hyvin useasti paikkoihin, joissa ne tuhottaisiin nopeasti, Kastehelmi kirjoittaa.

Tutkijan mukaan kaikki siviilit eivät aina halua, voi tai ehdi evakuoitua asutuskeskuksista, jotka ovat joutuneet sotatoimialueille. Kastehelmi huomauttaa, että Venäjä on sodan aikana ampunut evakuoituja, joten evakuointi voi olla myös vaarallista.

Siviilien asuttamalta alueelta tykistötulen ampumista Kastehelmi taas puolustaa sillä, ettei Ukrainalla ole varaa asettaa alivoimaista tykistöä ja raketinheittimistöä avoimelle pellolle Venäjän vastatykistön poimittavaksi.

- Jos Ukraina sotisi kuten Amnesty haluaisi, se rampauttaisi vakavasti Ukrainan puolustusta. Venäjä on ajanut Ukrainan tilanteeseen, jossa sillä ei välttämättä ole aina luksusta valita, sijoitetaanko komentopaikka paikalliseen kouluun vai ei, Kastehelmi perustelee.

Kaiken lisäksi Kastehelmi huomauttaa, ettei ole takeita siitä, että Venäjä ei tekisi iskuja kaupunkeihin, joissa ei ole yhtään Ukrainan armeijan sotilaallista toimintaa. Tutkijan mukaan ihmisoikeuksia rikotaan kasvavissa määrin, kun Venäjän joukot pääsevät ukrainalaissiviilien asuttamaan kylään.

Myös paljon Ukrainan sotaa seurannut ja kommentoinut puolustusvoimien entinen pääesikunnan tiedustelupäällikkö Pekka Toveri antoi mielipiteensä luettuaan Amnestyn raportin.

- Ei kauheasti vakuuttanut. Amnestyn kannattaisi käyttää sotilasasiantuntijoita ja sodan oikeussääntöjen tuntijoita tukemassa raportointia, Toveri kirjoittaa.

- Ukrainan asevoimat ovat varmaankin tehneet myös virheitä, mutta tuskin siinä määrin mitä tämä raportti antaa ymmärtää, hän jatkaa.

Toverin mukaan esimerkiksi tyhjennettyjen koulujen käyttö ei itsessään ole ongelmallista, sillä kyseessä on vain tyhjennetty rakennus.

Raportin aiheuttama sosiaalisen median meteli on kerännyt myös maltillista ymmärrystä raporttia ja ihmisoikeusjärjestöä kohtaan.

- Mielipiteeni lyhyesti: jos raportti pitää paikkansa, Ukraina on tehnyt lieviä rikkomuksia jollaisiin voisi syyllistyä mikä valtio tahansa kaupunkisodassa. Amnesty taas on tehnyt työtään eli huomauttanut rikkomuksista, Fingerpori-taiteilija Pertti Jarla kirjoittaa tilillään.

- Harva ainakaan Suomessa on yhtä pitkään ja johdonmukaisesti tuonut julki Putinin Venäjän sotarikoksia ja hyökkäystä ihmisoikeuksia vastaan kuin Amnesty. Näin silloin, kun täällä muuten lähinnä hierottiin laput silmillä kauppaa ja otettiin tyranni juhlamenoin vastaan vierailuille, eräs Twitter-käyttäjä kirjoittaa.

Amnesty vastasi raportin herättäneeseen kohuun uutistoimisto Reutersille sähköpostitse. Järjestö painotti, ettei mikään Ukrainan joukkojen toimista oikeuta Venäjän tekemiä rikkomuksia.

- Amnesty Internationalin prioriteetti tässä ja kaikissa konflikteissa on varmistaa, että siviilejä suojellaan. Tämä oli todellakin ainoa tavoitteemme, kun julkaisimme tämän viimeisimmän tutkimuksen, järjestö linjasi Reutersille lähettämässään sähköpostissa.

- Tämä ei tarkoita, että Amnesty International pitää Ukrainan joukkoja vastuussa Venäjän joukkojen tekemistä rikkomuksista, eikä sitä, etteikö Ukrainan armeija toteuttaisi riittäviä varotoimia muualla maassa, järjestö kuitenkin tähdentää.