Eläketurvakeskus ennustaa jo nyt ensi vuoden työeläkkeisiin suurinta korotusta vuosikymmeniin, mutta arvio voi silti mennä alakanttiin.

Suomalaisten työeläkkeiden keskiarvo oli viime vuonna 1?621 euroa kuukaudessa. Kuva: Colourbox

Työeläkkeet saattavat ensi vuoden alussa nousta enemmän kuin yli 30 vuoteen.

- Jos ansiotaso nousee 2-3 prosentin luokkaa ja jos inflaatio kolmannella vuosineljänneksellä on 7-8 prosentin luokkaa, niin työeläkkeet voivat nousta 6-7 prosentilla, arvioi Eläketurvakeskuksen ekonomisti Ville Merilä.

Eläkkeensaajien Keskusliitossa EKL:ssä mahdollista reilun kuuden prosentin korotusta pidetään hyvänä, varsinkin verrattuna viime vuosiin.

- Tämä on pitkästä aikaa oikea korotus, sanoo Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL:n järjestöjohtaja Petra Toivonen.

- Vasta viime vuonna oli parin prosentin korotus. Sitä ennen oli useita vuosia todella surullisia nollapilkkujotain-korotuksia. Ostovoima on heikentynyt valtavasti.

Työeläke on tärkein tulonlähde suurimmalle osalle Suomessa asuvista eläkeläisistä. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Maksussa olevien työeläkkeiden korotusten laskemiseen käytetään niin sanottua työeläkeindeksiä, jonka muutoksesta 80 prosenttia tulee kuluttajahintojen muutoksesta ja 20 prosenttia palkansaajien ansiotason muutoksesta. Vuoden 2023 työeläkeindeksi lasketaan tämän vuoden heinä-syyskuun kuluttajahintaindeksin ja ansiotasoindeksin keskiarvojen vuosimuutoksista.

Työeläkeindeksin ja siitä seuraavan muutosprosentin määrittäminen ensi vuodelle on inflaation kiihtymisen takia kuitenkin vielä erittäin vaikeaa.

- Ei voi kuin alleviivata, että kun kuluttajahintojen kasvu on näin poikkeavaa, arviot ovat menneet yleensä vähän alakanttiin. Ennusteisiin liittyy vielä paljon epävarmuutta, Merilä sanoo.

- Aikaisemmin pilkun vasemmalla puolella oleva luku oli aina oikein, ja se virhe oli kymmenyksissä. Nyt on sellainen olo, että kokonaisosissakin voi olla heittoa.

Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli kesäkuussa 7,8 prosenttia, ja se on todennäköisesti pysynyt vähintään samalla tasolla myös heinäkuussa. Kovimmillaan inflaation arvellaan olevan euroalueella syyskuussa.

Yli kuuden prosentin korotuksia on työeläkkeisiin tehty viimeksi 1990-luvun alun taantuman aikaan. Vuonna 1991 työeläkkeitä nostettiin 7,69 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna.

Vielä suurempia korotuksia tehtiin 80- ja 70-luvulla. Esimerkiksi öljykriisin aikaan vuosina 1975 ja 1976 työeläkkeitä korotettiin edellisvuodesta yli 20 prosentilla.

Työeläkkeet saattavat ensi vuoden alussa nousta enemmän kuin yli 30 vuoteen. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Työeläke on tärkein tulonlähde suurimmalle osalle Suomessa asuvista eläkeläisistä. Jos työeläke jää pieneksi, voi eläkeläinen saada lisäksi kansaneläkettä, joka pienenee työeläkkeen määrän kasvaessa. Esimerkiksi yksin elävä voi saada myös kansaneläkettä, jos työeläkkeen taso jää hieman yli 1?400 euroon. Jos työeläke on esimeriksi 1?500 euroa kuukaudessa, ei eläkeläiselle makseta lisäksi kansaneläkettä.

Hallitus päätti korkean inflaation takia ylimääräisestä korotuksesta kansaneläkkeisiin. Eläkkeensaajien Toivosen mukaan saman tyyppinen puolivuotiskorotus pitäisi saada myös työeläkkeisiin.

- Myös työeläkkeiden saajista pitäisi pitää huolta kansaneläkkeiden saajien tapaan, Toivonen sanoo.

Suomalaisten työeläkkeiden keskiarvo oli viime vuonna 1?621 euroa kuukaudessa. Yli 2?500 euron työeläkettä saa enää 15 prosenttia ja yli 4?000 euron 3 prosenttia suomalaista eläkeläisistä.

Työeläkeindeksi on kaikille työeläkettä saaville sama, eli kaikkia eläkkeitä korotetaan yhtä suurella prosentilla. Euroissa mitattuna korotuksen suuruus riippuu käytännössä maksettavan eläkkeen suuruudesta.

Jos siis työeläkkeet nousisivat ensi vuoden alussa 6,5 prosentilla, tulisi 1?500 euron työeläkkeeseen esimerkkilaskelman perusteella käytännössä 97,50 euron korotus, kun taas 4?000 euron työeläke nousisi 260 eurolla.

- Prosenttikorotukset ovat pienissä eläkkeissä aina kovin pieniä, sanoo Toivonen.

- Olemme jo pitkään ajaneet mallia, että eläkkeisiin määriteltäisiin prosenttikorotuksen lisäksi euromääräinen minimikorotus, jonka vähintään saisi.