Tällä hetkellä Ukrainassa taistelee asiantuntijoiden mukaan noin 50 suomalaista. Suurin osa heistä on nuoria aikuisia.

Kuva: JOUNI LAHDEN KOTIALBUMI, Alex Chan Tsz Yuk / ZUMA / MVPhotos

Suomesta on lähtenyt Ukrainaan kymmeniä sotilaita auttamaan puolustamaan maata Venäjän hyökkäykseltä.

Suomalainen media on raportoinut suomalaisista taistelijoista pitkin kevättä ja kesää. Pääasiassa julkisuuteen on ollut tarjolla vain rippeitä suomalaisista Ukrainassa, yleensä yksittäisten haastatteluun suostuneiden sotilaiden kautta.

Ulkoministeriö on kertonut Ilta-Sanomille, ettei heillä ole tarkkaa tietoa Ukrainassa taistelevista suomalaisista. Ministeriö kertoo saaneensa yksittäisiä yhteydenottoja vapaaehtoisiksi Ukrainaan aikoneilta suomalaisilta. Ukrainaan on tehty vajaat 30 matkustusilmoitusta, mutta ilmoituksessa ei tarvitse eritellä matkan syytä.

Maaliskuussa Ilta-Sanomat tavoitti suomalaisen Ralf Sirénin, joka oli suunnannut ensimmäisten joukossa Ukrainaan auttamaan. Helsingin Sanomien mukaan reservin luutnantti Sirén johti suomalaisten taisteluryhmää. Sirénin varamieheksi tuli Topi Huhtala, joka on antanut haastatteluja useille medioille, myös Ilta-Sanomille.

Lue lisää: Sodan koko totuus valkeni 26-vuotiaalle Topille ukrainalaisessa kylä­talossa - nyt hän pelkää, että venäläiset ovat ottaneet opiksi virheistään

Kaksikon lisäksi Ukrainassa kansainvälisessä legioonassa kuukausia taistellut majuri evp. Jouni Lahti on kertonut kokemuksestaan Ilta-Sanomille. Ukrainassa taisteleviin suomalaisiin yhteyttä pitänyt Lahti kertoo nyt tietonsa suomalaisista Ukrainassa.

Lue lisää: Jouni, 64, taisteli etu­linjassa Ukrainassa - kertoo nyt, miksi suomalaisten sotilaiden taitoja arvostetaan todella paljon

Lahden tietojen mukaan suomalaisia olisi Ukrainassa sotilaallisissa tehtävissä noin 50.

Rintamalla taistellut Lahti tapasi itse vierailunsa aikana vain kolme suomalaista, mutta on sittemmin kartoittanut suomalaisten määrää kontaktiensa avulla. Viidenkymmenen sotilaan joukko jakautuu Lahden mukaan kouluttajiin sekä rintamalla sotiviin. Lahti arvioi, että rintamalla olevien osuus on koko joukosta pienin.

Kouluttajan tehtäviä tekevillä on useimmiten lyhyempiä, muutaman viikon kestoisia visiittejä.

- Suomalaiset ovat todella haluttuja sinne kouluttajiksi. Suomalaisilla on hyvä sotataito, -taktiikka ja -tekniikka, Lahti kertoo.

Sotahistorian tutkija Emil Kastehelmi voi yhtyä Lahden arvioon suomalaissotilaiden määrästä Ukrainassa.

- Koko ajan on ollut puhetta siitä, että muutamia kymmeniä suomalaisia olisi taistelemassa. Luku kuulostaa realistiselta.

Hän korostaa, että se millaisissa tehtävissä suomalaissotilaat Ukrainassa mahdollisesti ovat, riippuu paljon sinne menneiden omasta sotilastaustasta.

- Puolen vuoden koulutuksen Suomessa saaneella henkilöllä ei välttämättä ole valmiuksia itse kouluttamaan muita. Suomalaisten toimintatavat eivät välttämättä ole sovellettavissa Ukrainaan. Jo lähtien siitä, että esimerkiksi paikoin maasto ja taistelutavat ovat siellä erilaisia kuin täällä.

Sotilaiden lisäksi Ukrainassa on Lahden tietämän mukaan kymmeniä humanitääristä työtä tekeviä suomalaisia.

Ukrainasta pois tulleita on arviolta muutamia kymmeniä. Osa käännytettiin jo rajalla takaisin kotimatkalle.

Ukrainaan lähteneet suomalaiset ovat pääasiassa nuoria, noin 25 ja 30 ikävuoden väliltä, Lahti arvioi. Suurin osa suomalaisista on saapunut maahan Puolan kautta.

- Osa kuuluu tähän muukalaislegioonaan, johon minäkin kuuluin, ja osa on suoraan Ukrainan armeijassa.

Jouni Lahti kuvattuna panssariajoneuvon edessä Ukrainassa keväällä. Kuva: JOUNI LAHDEN KOTIALBUMI

Lahti tietää varmaksi kaksi sodassa haavoittunutta suomalaista, jotka molemmat loukkaantuivat tykistökeskityksissä. Kummassakin tapauksessa tarvittiin hänen mukaansa sairaalahoitoa. Toinen haavoittuneista oli Lahden mukaan viime viikolla yhä sairaalassa.

Haavoittumisista on kirjoitettu myös suomalaisessa mediassa. Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä tapaamistaan suomalaissotilaista, joista kaksi oli haavoittunut hiljattain operaatiossa. Myös MTV Uutiset kertoi yhdestä haavoittuneesta, sairaalahoitoa vaatineesta suomalaissotilaasta, mutta ei ole tietoa, oliko kyseinen sotilas toinen Lahden tietämistä tapauksista.

Heinäkuussa Venäjän puolustusministeriö väitti Venäjän joukkojen eliminoineen Ukrainassa 20 suomalaissotilasta. Ministeriö ei täsmentänyt, mitä eliminoinnilla tässä tapauksessa tarkoitettiin. Väitteelle ei saatu vahvistusta muista lähteistä.

Ulkoministeriön tietoon kuolleita ulkomaalaissotilaita ei ollut viime viikolla tullut, eikä myöskään vapaaehtoistaistelija Topi Huhtalan.

- Me kaikki ollaan tiiviisti yhteydessä, joten tiedettäisiin kyllä, jos joku olisi "eliminoitu", Huhtala sanoi heinäkuussa Ilta-Sanomille.

Suomalaiset Ukrainassa ovat Lahden mukaan pääasiassa hajallaan, mutta ainakin yksi suomalaisten muodostama taisteluryhmä on ollut olemassa.

Lahti sanoo, että suomalaisjoukko olisi sittemmin hajotettu ja sotilaat sijoitettu uusiin tehtäviin. Ilta-Sanomat ei ole saanut vahvistettua tietoa.

Lue lisää: Mitä pitää tietää Ukrainan sodasta juuri nyt: 11 olennaista asiaa

Ilta-Sanomien heinäkuussa haastattelema Huhtala kertoi suomalaisten taistelevan Ukrainassa pääasiassa pohjoismaalaisista muodostetussa joukkueessa. Huhtalan mukaan noin parinkymmenen hengen joukkueesta suurin osa oli ainakin vielä heinäkuussa suomalaisia.

Suomalaisten ryhmää johtanut Sirén julkaisi huhtikuussa Twitter-tilillään kuvan, jossa esiintyy suomalaisia vapaaehtoisia. Ilta-Sanomat ei ole saanut vahvistusta kuvassa esiintyvien kansalaisuuksista.

Jos 50 suomalaistaistelijaa kuulostaa vähäiseltä luvulta, johtuu se Lahden mukaan pääasiassa siitä, että varsinkaan sodan alussa ketä vain ei päästetty Ukrainan riveihin sotimaan.

Lahdella itsellään meni kaksi päivää siitä, kun hän saapui maahan, että hänet lopulta otettiin mukaan kansainväliseen legioonaan. Ja hän on sentään kokenut majuri.

Sotilaille on 50 vuoden ikäraja, joten Lahden piti ensitöikseen todistaa hänen kuntonsa riittävän rintamalle. Myös sotakokemuksen perään kyseltiin, pelkällä varusmiespalvelustaustalla ei välttämättä päässyt mukaan. Yksi Lahden mukaan "kultaakin arvokkaampi" lääkintämies jäi rajalle, kun sotakokemus uupui.

Lahdella itsellään oli takanaan kaksi rauhanturvausoperaatiota, joten paikka kansainvälisessä legioonassa aukeni. Tällä hetkellä kriteerit ovat todennäköisesti alhaisemmat Ukrainan kärsiessä jatkuvasti tappioita.

- Nyt tuntuu kelpaavan. Varusmiespalvelus pitää olla kuitenkin suoritettu, Lahti arvioi.

Kolmantena kriteerinä oli oikea motiivi Ukrainaan saapumiselle. "Sotahulluja" ja varta vasten tappamaan lähteneitä pyrittiin seulomaan. Taisteluun pyrkineiltä kysyttiin, miksi he ovat Ukrainaan tulleet.

- Jos vastasit, että haluat tappaa ryssiä, niin varmasti rankattiin pois.

Myös Kastehelmi toteaa, että Ukrainalle keskeistä varmasti olisi, että vapaaehtoiset haluavat auttaa. Ei se, että he pääsisivät tappamaan. Motiiveja Ukrainan sotarintamalle lähtöön voi olla monenlaisia.

- Sinne lähteneet suomalaiset ovat saattaneet ajatella, että yleisen turvallisuustilanteen huomioon ottaen he pystyvät parhaan panoksensa antamaan taistelemalla. Toisaalta voi olla myös huoli siitä, että jos Ukraina kaatuu, niin sotilaalliset uhkakuvat toistuisivat Suomessa. Fakta on, että Venäjä vaikuttaa valtiolta, joka pysähtyy vain pysäyttämällä.

Sotilaita ei sysätä oitis rintamalle. Lahti kertoo kerranneensa vajaan viikon ajan uuden joukkueensa kanssa, kun porukassa oli pääasiassa eri kansalaisuuksia.

- Katsottiin, miten heille on opetettu aseenkäyttöä ja miten meille. Miten liikutaan -käsimerkit - että se oli yhtenäistä.

Rintamalle siirtymisen nopeuteen vaikutti ryhmän kokemus. Lahden joukkueella oli kokemusta useista eri operaatioista, joten rintamalle suunnattiin vajaan viikon jälkeen. Joillain muilla suomalaisilla on voinut mennä huomattavasti kauemmin aikaa ennen rintamakomennusta.

Kansainvälisen legioonan hihamerkki. Kuva: JOUNI LAHDEN KOTIALBUMI

Palkkasotilaista ei Lahden mukaan ole kyse, kun puhutaan suomalaissotilaista Ukrainassa. Suomalaisille maksetaan kyllä rahaa, mutta kuukautinen palkkio on muutaman sadan euron luokkaa.

- Suomalaiset eivät ole siellä palkkasotilaina. Enkä törmännyt yhteenkään palkkasotilaaseen. Palkka oli vakio riippumatta arvosta, sotakokemuksesta ja sotilastaidosta.

Suomalaisten rintamalla taistelevien tehtäviä Lahti ei avaa sen enempää kuin toteamalla, että suomalaiset tekevät sekä puolustus- että hyökkäystehtäviä.

Rintamalle suunnanneet suomalaissotilaat eivät suinkaan ole koko aikaa eturintamalla, vaan etulinjassa vietetään viikon tai parin jaksoja, jonka jälkeen siirrytään selustaan huoltamaan sekä kalustoa että kroppaa.

Elämä rintamalla on karua, jos sitä elämäksi voi edes kutsua.

- Se on tosi intensiivistä. Epäsuoraa tulta, joka päivä tuli kranaatti, Lahti muistaa.

Rintamaan verrattuna selustassa oleminen oli luppoaikaa. Jatkuvalta vaaralta ei selustassakaan kuitenkaan vältytä.

- Selustassa taas vastaavasti ilmahälytyksiä oli joka päivä.

Lahti on suuntaamassa kuukauden päästä takaisin Ukrainaan, tällä kertaa rintamalla taistelun sijaan kouluttajan rooliin.

Mukaan on kasattu pientä porukkaa, joten tällä kertaa Lahden ei välttämättä tarvitse olla joukkonsa ainoa suomalainen. Ukrainaan on näillä näkymin suuntaamassa uusi ryhmä suomalaistaistelijoita syyskuussa.

Lue lisää: Pekka Toveri kidutusvideoista: Venäjän asevoimat ovat aina olleet "huonossa kurissa"

Lue lisää: Putin lupasi haavoittuneille sotilaille miljoonia - näin kävi

Lue lisää: Venäjä väittää Ukrainan iskeneen Krimillä venäläiseen laivastoon, Ukraina kiistää: "silkkaa provokaatiota"