Varoitus: tässä artikkelissa puhutaan vitutuksesta sen oikealla nimellä, sillä ärsytys on tunteena täysin eri - sen me suomalaiset tiedämme, onhan vitutus suomalaisten kansallistunne.

Paavo Väyrynen kyseli jo vuonna 1987, että "voiko vitutukseen kuolla?" Kuva: Joonas Salo

- Suomalainen sanoo, että "nyt kyllä vituttaa", ja kaikki tietävät, mistä tunteesta hän puhuu, toteaa psykologi ja psykoterapeutti Linda Litmanen.

Vitutus voi kuitenkin pitää sisällään monia tunteita, kuten turhautumista, ärsyyntymistä ja vihaa. Siksi sen rinnastaminen pelkkään ärsytykseen saattaa tuntua jopa vallitsevan tunnetilan vähättelyltä:

"Ai sinua nyt vähän ärsyttää?"

Litmasen mukaan vitutusta on jopa kuvailtu suomalaisten kansallistunteena, sillä muissa kielissä ei ole vastaavaa sanaa, eikä täysin vastaavaa tunnetilaa voida täten myöskään pukea sanoiksi muilla kielillä.

Esimerkiksi Turun PET-keskus tekee parhaillaan aiheesta kolmiosaista tutkimusta, joka kantaa nimeä Suuri suomalainen vitutustutkimus.

Vitutus on siten vihan kaltainen tunne, että sillä on tyypillisesti kohde, jonka pystyy nimeämään. Litmanen kertoo, että vitutus kuvataan usein toisiin ihmisiin tai heidän toimintaansa kohdistuvaksi.

Tilannetekijät voivat myös vaikuttaa vitutuksen ilmenemiseen. Esimerkiksi stressi, kuormitus tai fysiologisten perustarpeiden täyttymättömyys voivat johtaa negatiivisiin tunteisiin ja siihen, että ihmisen huomio kiinnittyy negatiivisiksi koettuihin asioihin.

Esimerkiksi väsyneenä tai nälkäisenä poimimme ympäristöstä helpommin niitä tekijöitä, jotka lietsovat jo valmiiksi ärtynyttä olotilaa.

- Toki myös temperamentti voi vaikuttaa synnynnäisesti siihen, kuinka helposti tai voimakkaasti ihminen tuntee vitutusta, Litmanen kertoo.

Jotkut ihmiset ovat täten taipuvaisempia tuntemaan negatiivisia tunteita kuin toiset ja myös ilmaisemaan niitä voimakkaammin.

Litmanen kuitenkin korostaa, että aikuisten ihmisten kohdalla ei tulisi puhua liikaa temperamentin vaikutuksista, vaan ennemminkin tunne- ja itsesäätelytaidoista.

- Vaikka kaikki tunteet on lupa tuntea, ei kaikenlainen käytös kuitenkaan ole sopivaa. Oman vitutuksen jatkuva purkaminen muihin ihmisiin voi kertoa tunnetaitojen puutteesta, Litmanen selittää.

Tunnetaidot, eli esimerkiksi omien tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja sääteleminen, vaativat harjoittelua kaikilta, mutta toiset saattavat joutua tekemään niiden kanssa enemmän töitä.

Pitkäaikaisen vitutuksen taustalla syy voi olla se, että omat voimavarat eivät kohtaa ulkoisten vaatimusten kanssa. Tämä johtaa stressiin ja kuormitustilaan. Lisäksi jotkin mielenterveydelliset häiriöt, kuten masennus ja uupumus voivat oireilla myös vitutuksena.

Päällä olevaa vitutusta ei voi välttää, vaikka moni saattaakin pyrkiä sivuuttamaan ikävät tunteet.

- Tunteen vältteleminen saattaa todellisuudessa jopa lisätä sitä, joten kannattaa mieluummin pyrkiä menemään tunteen läpi, Litmanen neuvoo.

Myöskään suurempia ratkaisuja ei välttämättä kannata tehdä vitutuksen vallassa, sillä vitutus ohjaa näkemään asiat negatiivisemmassa valossa kuin ne todellisuudessa ovatkaan.

Litmasen mukaan kaiken lähtökohta onkin omien tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen: mistä tässä tunteessa on pohjimmiltaan kyse?

Ensisijaista on pyrkiä rauhoittumaan, kyetä tunnistamaan ja sanoittamaan oma tunne ja sitten esimerkiksi ohjaamaan huomiotansa tietoisesti toisaalle.

Erityisen tehokkaana rauhoittumiskeinona Litmanen nimeää palleahengityksen, joka rauhoittaa kehon ja hermoston. Tämä voi auttaa viivästyttämään omaa negatiivista reaktiota ja estää esimerkiksi sen, ettei äkkipikaisesti pura omaa vitutusta muihin ihmisiin.

Rauhoittavassa palleahengityksessä uloshengitys on pidempi kuin sisäänhengitys. Sisään hengittäessä voi esimerkiksi laskea kolmeen ja ulos hengittäessä kuuteen. Jo minuutti-pari palleahengitystä voi riittää, jotta saa jälleen kiinni itsestä ja omasta olotilasta.

Myös stressinhallintaan ja riittävään palautumiseen panostaminen ovat hyviä vitutuksen ehkäisykeinoja. Kannattavaa on karsia ne stressitekijät, jotka suinkin ovat karsittavissa. Näin voimme myös pyrkiä hallitsemaan paremmin niitä stressitekijöitä, joita emme voi karsia pois.

Pitkällä aikavälillä vitutuksen helpottamiskeinona toimii rauhallisessa olotilassa tilanteen läpikäyminen ja omien tunteiden sanoittaminen. Voi pohtia, oliko tilanteessa esimerkiksi jotain omien arvojen vastaista, tai miten voisi hoitaa tilanteen ensi kerralla enemmän omia arvoja vastaavalla tavalla.