Potilastietojärjestelmä Apotin ongelmia on peitelty, sanovat Ylen haastattelemat lääkärit. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) työskentelevien lääkärien mielestä käyttäjien palaute ei ole johtanut riittäviin parannuksiin Apotissa ja tilanteesta on annettu ulospäin liian valoisa kuva.

HUSin johdon viestintä on ollut ristiriidassa esimerkiksi sairaanhoitopiirin omien, potilastietojärjestelmää koskevien selvitysten kanssa. Lisäksi osa lääkäreistä kokee, että ongelmien tuomista esiin on rajoitettu.

Amerikkalaisen Epic Systemsin toimittama Apotti otettiin ensiksi käyttöön HUSin Peijaksen sairaalassa ja Vantaan terveystoimessa loppuvuodesta 2018. Sen jälkeen käyttö on laajentunut kaikkiin HUSin sairaaloihin ja useiden pääkaupunkiseudun kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Sen käyttöön on liittynyt vaikeuksia alusta alkaen. Viime viikolla kerrottiin lääkäreiden kantelusta, jonka mukaan Apotti vaarantaa potilaiden turvallisuuden. Torstaihin mennessä kantelussa oli 340 allekirjoitusta.

Apotti ehdotti väärää lääkettä, potilas joutui pahaan vaaraan

Ylen haastattelemien HUSin lääkäreiden mukaan henkilökunta on pitkään tuonut esiin Apotin puutteita ilman, että ilmoitukset olisivat johtaneet parannuksiin.

Yksi esimerkki tästä on lääkkeitä suositteleva toiminto. Siinä potilaan lääkitys valittiin klikkaamalla useista Apotin suosittelemista vaihtoehdoista.

Ylilääkäri Anna Meurosen mukaan Porvoon sairaalassa sattui viime talvena vakava hoitovirhe, jossa Apotin suosittelutoiminnolla oli suuri rooli.

- Järjestelmä ehdotti potilaalle väärää sytostaattia. Lääkäri valitsi sen ja potilas sai lääkkeestä hyvin vakavan reaktion. Oli hyvin lähellä mahdollisuus, että potilas menehtyy, Meuronen sanoo.

Pian Porvoon tapahtuman jälkeen ominaisuutta muutettiin turvallisemmaksi. Samalla Meuroselle kuitenkin selvisi, että osa muista kollegoista oli tiedostanut lääkitysosion riskit jo aiemmin.

- Vaikka sama ongelma toistui useissa yksiköissä, emme tienneet toisistamme, koska ongelmat käsiteltiin yksittäisinä virheilmoituksina.

HUS: Lääketurvallisuus silti parantunut

Juuri lääkitykseen liittyvät vaaratapahtumat ovat olleet tyypillisiä Apotille. Lääkärit selittävät ilmiön sillä, että Apotin lääkitysosio on edeltäjiään monimutkaisempi. Apotin aikana lääkkeiden määräysvirheet ovat lisääntyneet HUSissa selvästi.

HUSin tilastojen perusteella potilaille on silti annettu aiempaa vähemmän vääriä lääkkeitä - osin Apotin automaattisten hälytysten ansiosta. Lääkäreitä turhauttava ohjelma on siis HUSin mukaan parantanut lääkitysturvallisuutta enemmän kuin heikentänyt.

- Lääkitys on tietysti vain pieni osa potilasturvallisuudesta, enkä sano, että Apotti olisi toistaiseksi parantanut tai huonontanut potilasturvallisuutta kokonaisuutena. Mutta kun uutisoidaan, että "surullisenkuuluisa Apotti", minun on vaikea ymmärtää sitä, sanoo Apotti Oy:n toimitusjohtaja Hannu Välimäki.

HUS alkoi tilastoida potilastietojärjestelmiin liittyviä vaaratapahtumia eli HaiPro-ilmoituksia vuonna 2018. Sen jälkeen niitä on kirjattu yli 5 000 kappaletta. Huippuvuonna 2020 joka kymmenes HUSin HaiPro-ilmoitus liittyi potilastietojärjestelmään.

HUSin viestinnän mukaan HaiPro-ilmoitusten määrän muutos kertoo enemmän ilmoitusaktiivisuudesta kuin vaaratapahtumien todellisesta määrästä: "kannustamme henkilöstöä ilmoittamaan lisää".

Ylen haastattelemien lääkäreiden kokemus asiasta on toinen. Esimerkiksi Hyvinkäällä työskentelevä osastonylilääkäri Kristiina Koivula sai HUSin tietohallinnosta palautetta, koska lähetti eteenpäin liikaa Apottiin liittyviä HaiPro-ilmoituksia.

Pian kirjeenvaihdon jälkeen henkilöstöä ohjeistettiin lähettämään ilmoitukset tietohallintoon vain, jos kyseessä on Apotin tekninen vika tai puute ohjeistuksessa. Muut linjattiin "yksikön omasta sisäisestä toiminnasta" johtuviksi ongelmiksi.

- Se tuntui ihan järkyttävältä, Koivula sanoo.

Satoja häiriöilmoituksia suljettiin, koska niitä ei ehditty käsitellä

Kristiina Koivulan mukaan suuri osa lääkehoitoon liittyvistä virheistä johtui Apotin monimutkaisuudesta. Hänestä tuntui, että HUS kuittasi ne käyttäjien tekeminä virheinä.

- Saamani palautteen jälkeen nostin kädet pystyyn.

Koivulan lisäksi moni muukin HUSin lääkäri sanoo vähentäneensä Apottiin liittyvien ilmoitusten lähettämistä, koska he eivät usko niiden johtavan mihinkään. Yksi heistä on yleislääketieteen erikoislääkäri Minna Halinen.

Viime viikolla olisin voinut tehdä 12 Apottiin liittyvää ilmoitusta, mutta tein yhden. En ehtinyt enkä viitsinyt. On tullut luovuttamisen tunne. Minna Halinen

Lääkäreitä turhauttaa myös Apottiin liittyvien teknisten häiriöilmoitusten ja kehitysehdotusten eli tikettien käsittely. Eräässä vaiheessa Apotin ohjausryhmä päätti sulkea kaikki yli kolme kuukautta vanhat tiketit automaattisesti. Siinä vaiheessa näitä vanhoja, ratkaisemattomia häiriöitä oli yli 300.

"Ydinviestit" linjasivat, miten Apotista saa puhua

Mediassa HUSin ja Apotti Oy:n pääviesti on ollut, että alkukankeudesta huolimatta uuden tietojärjestelmän käyttöönotto on sujunut kokonaisuutena hyvin.

Tämä on ollut tietoinen valinta. Esimerkiksi kun HUSin psykiatrian poliklinikka otti Apotin käyttöön vuonna 2020, henkilöstöä neuvottiin puhumaan siitä "vain ja ainoastaan" tiettyjen ydinviestien kautta.

- [Apotti] tulee näkymään sujuvampana hoitona ja parempana palveluna ja tulee myös vahvistamaan potilasturvallisuutta, kuului osa "ydinviestistä" Ylen näkemän asiakirjan mukaan.

Vastaavaa ohjetta on todennäköisesti jaettu muillekin 2020 Apotin käyttöön ottaneille.

Lääkärit ovat silti kertoneet Apotin ongelmista julkisuuteen. Esimerkiksi ylilääkäri Heikki Ekroos kirjoitti Mediuutisiin mielipidekirjoituksen, kun koki, ettei saanut sanomaansa riittävästi läpi Apotin johdolle.

- Olen ainoa, joka pitää ääntä. Muut eivät uskalla. Mutta minulla on virkavuosia sen verran vähän, Ekroos sanoo Ylelle.

Sisäiset asiakirjat puhuivat toista kieltä

Ylen näkemissä HUSin asiakirjoissa Apotista on käytetty täysin toisenlaista kieltä kuin julkisuudessa.

Jo vuodenvaihteessa 2019 Apotin käyttöönottoon liittyviä vaikeuksia luonnehdittiin riskienhallinnan raportissa "kansallisen tason ongelmaksi" ja että HUSin riskinhallinnan tila oli sen suhteen riittämätön.

Vuonna 2019 tehdyssä sisäisessä tarkastuksessa todetaan esimerkiksi, että Apotin aikataulusta on annettu epärealistinen kuva. Seuraavan vuoden arviointikertomus myöntää, että yksikään palvelujen saatavuuteen liittyvä tavoite ei toteutunut - Apotin käyttöönoton ja koronapandemian vuoksi.

Vuoden 2021 toimintakertomuksessa puolestaan kuvataan, miten "digitaalisiin palveluihin liittyvät riskit realisoituivat" Diagnostiikkakeskuksessa:

Apotti otettiin käyttöön täysin keskeneräisenä, se muodosti merkittävän riskin potilasturvallisuudelle. HUSin toimintakertomus 2021

Kehitysjohtaja Visa Honkanen sanoo HUSin pyrkineen mahdollisimman rehelliseen viestintään.

- Jos on yhtään tullut kuva että yritettäisiin hyssytellä, olen pahoillani, Honkanen sanoo.

Erikoislääkäri Antti Kämäräisen mielestä HUSin Apottia koskevasta viestinnästä on tullut tunne, että järjestelmän ongelmia väheksytään.

- On psyykattu siihen suuntaan, että Apotti on hyvä järjestelmä ja henkilöstö siihen tyytyväinen. Päinvastoin kuin asiat oikeasti ovat.

Ylen tätä juttua varten haastattelemien lääkäreiden, Lääkärilehden kyselyn ja pääkaupunkiseudun perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen Apotti-käyttäjille suunnatun kyselyn perusteella käyttäjissä on laajaa tyytymättömyyttä.

- Todetaan, että kaikki on hyvin ja tämä parantaa potilasturvallisuutta. tämä on kliinikon näkökulmasta kafkamainen tilanne, sanoo erikoistuva lääkäri Heikki Junkkari HUSista.

Moni haluaisi edelleen luopua Apotista

Suomessa tuskin on toista tietojärjestelmää, joka on aiheuttanut käyttäjissä yhtä voimakkaita tunteita kuin Apotti. Sillä on myös tukijansa HUSin ja muiden käyttäjien henkilöstössä.

Neljä vuotta Apotin ensimmäisen käyttöönoton jälkeen HUSissa on silti työntekijöitä, joiden mielestä koko potilastietojärjestelmästä pitäisi luopua ja vaihtaa toiseen. Sitä mieltä on muun muassa seitsemän tätä juttua varten haastateltua lääkäriä.

- Sen ongelmia on korjattu, mutta hyvin hyvin hyvin hitaasti, perustelee Heikki Junkkari.

- En näe, että sitä pystyttäisiin kehittämään toimivaksi.

Kaikki Ylen haastattelemat lääkärit ovat käyttäneet myös muita potilastietojärjestelmiä - useimmat heistä lukuisia erilaisia - ja pitävät niitä Apottia parempina.

Ylen tietojen mukaan jotkut lääkärit jopa käyttivät vanhaa Uranus-järjestelmää lääkkeiden määräämiseen ohjeiden vastaisesti vielä vuonna 2021, vaikka Apotti oli jo käytössä.

HUS-pomo: Resurssit eivät ole riittäneet kehittämiseen ja opetteluun

HUSin kehitysjohtaja Visa Honkasen mielestä Apotti on HUSin kannalta "toiminnallisilta mahdollisuuksiltaan monipuolisin" vaihtoehto. Sen kehittämiseen ei ole kuitenkaan annettu tarpeeksi resursseja. Esimerkiksi tällä hetkellä apottilaisten työajasta suurin osa menee hyvinvointialueen perustamisen vaatimaan työhön.

- Kurja tilanne kehittäjille, kurja tilanne käyttäjille, Honkanen sanoo.

Myös henkilökunta olisi tarvinnut enemmän aikaa Apotin opetteluun kuin sitä on ollut antaa. Milloin aikaa on luvassa?

- Siihen en valitettavasti voi vastata. Mutta kyllä meidän täytyy päästä siihen, että ihmisillä on aikaa kehittää omaa työtänsä ja käyttää parhaita mahdollisia tietojärjestelmiä.

Apotin omistavat HUS sekä Helsingin, Vantaan, Kirkkonummen, Kauniaisen, Keravan, Inkoon, Loviisan, Tuusulan ja Siuntion kunnat ja kaupungit. Sillä on 47 000 käyttäjää. Hankinta maksoi yhteensä noin 626 miljoonaa euroa vuosina 2016-2021.

Voit keskustella aiheesta alla. Keskustelu on auki 6.8. kello 23 asti.