Ilta Sanoma

Venäjä on elänyt nyt kuukausia pakotteiden kourissa. Asiantuntijat arvioivat, että pahin on vielä edessä, mutta turhautumisen merkkejä on jo nähtävissä.

IS kysyi asiantuntijoilta arvioita siitä, miten Venäjä kestää länsimaiden asettamista pakotteista syntyvää painetta.

IS kysyi asiantuntijoilta arvioita siitä, miten Venäjä kestää länsimaiden asettamista pakotteista syntyvää painetta. Kuva: Maxim Shemetov / Reuters, Suomen Pankki, Antti Hämäläinen / IS

Torstaina järjestetyssä Kotkaniemi-foorumissa puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen varoitti länsimaita aliarvioimasta Venäjän kykyä kestää länsimaiden asettamista pakotteista syntyvää painetta.

- Venäjällä on merkittävää resilienssiä, siis kriisinsietokykyä, ja Venäjän kehityksen arvioiminen länsimaisen ajattelulogiikan pohjalta ei yleensä satu kohdalleen, Kivinen sanoi Luumäellä järjestetyssä foorumissa.

Lue lisää: Puolustusvoimain komentaja varoitti venäläisten erityisestä kyvystä, jolla on ratkaiseva merkitys sodan kulkuun

Venäjän talouden kestävyyttä on vielä hankala arvioida, kun osa pakotteista on joko astunut vasta voimaan (kivihiilen tuontikielto) tai tulossa voimaan myöhemmin, kuten raakaöljyn tuontikielto. Tämän nostaa esiin Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) vanhempi neuvonantaja Laura Solanko, joka muistuttaa, että pakotteiden vaikutus näkyy enemmänkin pitkällä viiveellä kuin heti iskevänä romahduksena.

- Talouspakotteet kurjistavat taloutta ja supistavat taloudellista hyvinvointia. Harvoin ne kaatavat taloutta, Solanko sanoo.

Esimerkiksi hän nostaa Iranin, joka on ollut eriasteisten pakotteiden kohteena 70-luvulta asti. Maa on köyhtynyt ja sen talous toimii paljon aiempaa huonommin.

Se, kuinka paljon talous pystyy ottamaan osumia vastaan, on Solangon mukaan enemmänkin poliittinen kysymys.

- Kuinka hyvin ne vallassa olevat pystyvät pysymään vallassa siitä huolimatta, että taloudella menee huonosti? Talous kestää juuri sen verran kuin poliittinen järjestelmä kestää.

Solangon mukaan on vielä liian aikaista arvioida pakotteiden todellista vaikutusta Venäjän talouteen, kun osaa merkittävistä pakotteista odotetaan yhä. Lisäksi esimerkiksi vientikiellossa olevien varaosien ja komponenttien hupenemiseen menee aikaa.

Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.

Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen vanhempi neuvonantaja Laura Solanko. Kuva: Suomen pankki

Venäjän taloutta on tukenut se, että vaikka maa myy öljyä tällä hetkellä alennuksella, hinta on silti sama kuin viime vuonna.

Venäjän vientituotteisiin kuuluvien energiatuotteiden hintojen nousu maailmalla on auttanut maata ja auttaa sitä niin kauan, kun tuotteiden vienti jatkuu. Viime viikolla kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että Venäjän talous hidastuu tänä vuonna aiemmin ennustettua vähemmän muun muassa öljyn ja kaasun myynnin jatkumisen ansioista.

Lue lisää: Meta sulki venäläisen trollitehtaan

Tämän lisäksi Venäjällä onnistuttiin tekemään nopeita liikkeitä pakotteiden iskettyä lujaa maan rahoitussektoriin. Maan finanssipolitiikan vastaus tilanteeseen oli Salangon mukaan voimakas.

- Siellä tehtiin sellaisia toimia, jotka demokratiassa olisivat menneet huonosti läpi.

Kovien pakotteiden iskiessä Venäjän kaltainen autokratia pystyy tekemään radikaaleja, onnistuneita toimia, jos päätöksistä vastaavat osaavat henkilöt. Venäjällä muun muassa pantiin pörssi kiinni, kaikki rahaliikenne ulkomaille iskettiin säppiin ja valuuttatalletuksetkin suljettiin.

- Jos meillä tehtäisiin vastaavia päätöksiä, niin siitä syntyisi hirveä haloo.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan Venäjällä on ollut nähtävissä tilanteen stressaavuus. Poliittisen eliitin kesken hermostuneisuus on näkynyt tarpeena tulla ulos erilaisin radikaalein lausunnoin, kuten ex-presidentti Dmitri Medvedevin tapauksessa.

- Venäjän systeemissä on ollut keskeinen periaate se, että eliitti näyttäytyy ulospäin yhtenäisenä. Nyt on nähtävillä, että tässä tapahtuu ikään kuin (Vladimir) Putinin ohi tai yli nousevaa kommentointia ja keskinäistä syyttelyä, Lassila sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Kansalaisten mielipiteitä tilanteesta voi olla vaikea arvioida, kun virallisiin mielipidekyselyihin ei välttämättä pysty luottamaan. Hiljainen kurjistuminen on kuitenkin ollut näkyvissä myös kansan keskuudessa.

- Varmaan ensimmäinen reaktio on tietynlainen apatia ja pyrkiminen vetäytymiseen ja arjen sopeutumiseen, koska väylää poliittiselle protestoinnille on aika vähän.

Lue lisää: Venäjän media: Dmitri Medvedeviä odotetaan Sortavalaan - aiheena tulevan Nato-rajan turvallisuus

Lassilan mukaan jo nyt on näkynyt, että Venäjällä suhtaudutaan jakautuneesti sotaan Ukrainassa. Kannatus "erikoisoperaatioksi" kutsuttua sotaa kohtaan on pyörinyt viime aikoina noin 50 prosentissa. Varmaksi Lassila sanoo sen, että suurin osa venäläisistä suhtautuu sotaan välinpitämättömästi.

- Mitään euforiaa ei ole nähtävissä. Tämän [välinpitämättömyyden] voi nähdä vahvistuvan ja syventyvän.

Ilta Sanoma
samedi 6 août 2022 10:00:00 Categories: Ilta Sanoma Ulkomaat

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.