Lahtelainen Jaana Kärki on juuri saanut tilille kuukauden toimeentulotuen. Ensin hän maksaa vuokran ja pakolliset laskut. Niiden jälkeen tilille jää parisataa euroa.

Tuenmaksupäivänä Kärjen jääkaappi näyttää tyhjältä: hyllyillä on muutama säilykepurkki ja hilloja. Onneksi nyt pääsee kauppaan.

Varmistaakseen, että syömistä on myös loppukuussa, Kärki ostaa paljon ruokaa pakkaseen. Tavaroita koriin poimiessaan hän laskee, kuinka paljon tuotteet maksavat. On noloa, jos rahat eivät riitäkään kassalla. Kärki haaveilee pääsevänsä vielä joskus kauppaan ilman, että tarvitsee miettiä hintoja.

Kolmasosa Kelan maksaman perustoimeentulotuen saajista on saanut tukea yli vuoden, vaikka tuki on tarkoitettu väliaikaiseksi avuksi.

Yle selvitti, ketkä toimeentulotukea saavat ja miksi toimeentulotuki ei ole kovin toimiva ratkaisu sitä pitkään tarvitseville.

Pitkään tukea saavissa eniten yksinasuvia kaupunkilaisia

Jaana Kärki on malliesimerkki toimeentulotukea saavasta. Hän on yli viisikymppinen, asuu yksin kaupungissa ja on ollut vuosia työttömänä.

Elämänsä aikana hän on tehnyt töitä muun muassa kirpputorilla, leipomoautossa sekä tekstiili- ja metallialalla. Kärki alkoi paiskia töitä valmistuttuaan peruskoulusta, koska tekeminen sopi hänelle paremmin kuin lukeminen.

Töitä hän sai pitkään yksinkertaisesti marssimalla paikalle kysymään. Nykyään harva työhakemus johtaa edes haastattelukutsuun. Monissa ammateissa vaaditaan koulutusta. Digitalisaatio, automatisaatio ja robotisaatio vähentävät nopealla vauhdilla työpaikkoja, joissa pärjää ilman tutkintoa.

Työttömänä Kärki on tarvinnut elämiseen toimeentulotukea.

Tilastoissa korostuvat yksinasuvat kaupunkilaiset, koska vuokrat ovat korkeita ja asumistuki liian matala, kertoo Kelan tutkimusjohtaja Signe Jauhiainen. Asumistuen korvaamat vuokrarajat ovat niin matalat, että yksinasuvilla tuki kattaa vain noin puolet asumismenoista. Isoimmissa kaupungeissa vuokrat ovat tyypillisesti korkeampia.

Valtaosa toimeentulonsaajista on nuoria. Heidän kohdallaan tuki toimii usein kuten on suunniteltu. Esimerkiksi muutettuaan pois kotoa tai valmistuttuaan oppilaitoksesta nuoret saavat vähän aikaa tukea, ennen kuin pääsevät työelämään.

Pitkään perustoimeentulotukea saavissa korostuvat yli viisikymppiset. Heillä työttömyyden taustalla on usein samoja syitä kuin Kärjellä: koulutus ei enää vastaa työelämän kasvaneita vaatimuksia tai terveysongelmat haittaavat työnsaantia.

Muita tukia saavat ovat myös iso ryhmä perustoimeentulotuen saajista. Toimeentulotuki tilkitsee esimerkiksi työmarkkinatuen, asumistuen ja eläkkeiden riittämättömyyttä. Ongelman ovat nostaneet esille muun muassa Euroopan neuvosto ja Ihmisoikeusliitto.

Toimeentulotuki ei jousta

Perustoimeentulotuen laskeminen on yksinkertaista: hakijan tuloista vähennetään elämiseen tarkoitetut menot. Jos tämän jälkeen jää rahaa, tukea ei saa. Jos laskun lopputulos on miinusmerkkinen, hakija saa tukea sen verran, että talous pysyy nollassa.

Raha on toimeentulotukea saavalla koko ajan mielessä. Välillä Jaana Kärki herää yöllä pohtimaan rahatilannetta.

- Pahimmillaan laskujen ja vuokran maksamisen jälkeen minulle on jäänyt 100-150 euroa. Silloin jouduin lainaamaan ystäviltä. Siitä syntyy kierre: kun saa rahaa, pitää maksaa velat. Sitten ei taaskaan ole rahaa, ja sitä täytyy lainata.

Kärjen tilanne on tavallista tiukempi, koska hän haluaa asua rivitalossa, jossa asui yhdessä miehensä kanssa ennen tämän kuolemaa. Puutarha on henkireikä, ja ympärillä asuu paljon ystäviä.

Vuokraraja on hieman yli 500 euroa, joten asumistuki ei ota huomioon koko 700 euron vuokraa. Loput vuokrarahoista on säästettävä ruokaan ja vaatteisiin tarkoitetuista rahoista. Kärki ei ole viiteen vuoteen ostanut uusia vaatteita.

Isompiin ostoksiin Kärjen on anottava kunnan sosiaalihuollolta harkinnanvaraista toimeentulotukea. Toistaiseksi kaikki hänen hakemuksensa on hylätty. Hän on esimerkiksi toivonut toista jääkaappia, koska insuliinipakkaukset vievät paljon tilaa.

Sosiaalitoimen harkinnanvarainen tuki on Kärjen mielestä melko joustamaton. Miehen kuoleman jälkeen häneltä jäi vahingossa yhden kuukauden vuokra maksamatta. Kun hän huomasi asian, rahaa maksamiseen ei ollut jäljellä.

Sosiaalitoimi hylkäsi tukihakemuksen, koska Kärki oli jo kerran saanut rahat vuokraan. Hän sai sovittua vuokranantajan kanssa rästin maksamisesta vähän kerrallaan usean kuukauden aikana.

Hän myöntää, että juttu oli kaksipiippuinen.

- Se oli oma moka. Jos tällaisia ruvettaisiin maksamaan, joku voisi käyttää sitä hyväkseen. Toisaalta minulle tätä ei ole tapahtunut aikaisemmin. Voisi katsoa enemmän kokonaiskuvaa, koska heillä on vuosien ajalta tietoa, miten olen hoitanut asiat.

Pitkään tukea saavien määrää halutaan vähentää

Koska tuki on rakennettu väliaikaiseksi, se ei mahdollista säästämistä tai oman talouden suunnittelua pidemmällä aikavälillä. Tukea täytyy yleensä anoa joka kuukausi erikseen, ja sillä hetkellä tilillä oleva raha vähentää saatavaa tukea.

- Tukea on vaivalloista hakea. Tarvitaan kaikenlaisia dokumentteja, koska tuki ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseksi. Peräänkuulutan tähän ratkaisuja sosiaaliturvauudistukselta. Jos tukea tarvitsee pitkään, mikä on silloin oikea tuki, kysyy Kelan tutkimusjohtaja Signe Jauhiainen.

Hän toivoo toimeentulotukilakia muutettavan niin, että Kela saisi enemmän harkintavaltaa tukipäätöksissä. Jos tukilaskelma on ylijäämäinen, mutta rahaa tarvitaan lisää esimerkiksi lääkkeisiin, Kelan on lähetettävä hakemus kunnan sosiaalihuoltoon. Tämä hidastaa päätöksen saamista.

Toimeentulotukeen on tulossa muutoksia, mutta vaiheittain.

Tämän hallituskauden aikana on tarkoitus saada valmiiksi toimeentulotuen uudistus. Se keskittyy tukea saavien palveluun ja kehittää esimerkiksi hyvinvointialueiden sekä Kelan yhteistyötä.

- Syksyllä eduskuntaan menevässä esityksessä lisätään Kelan harkintavaltaa. Mutta Kela ei pysty tekemään harkinnanvaraisia päätöksiä siinä laajuudessa kuin kuntien sosiaalihuolto, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakenne-yksikön johtaja Eveliina Pöyhönen.

Seuraavalla hallituskaudella jatkuu jo käynnissä oleva sosiaaliturvauudistuksen teko. Uudistusta ajavan sosiaaliturvakomitean yksi tavoite on pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen vähentäminen.

Työ on hidasta. Uudistus ei ole vielä edennyt keinoihin, joiden avulla tuen tarvetta vähennettäisiin. Uudistuksen lähtökohta kuitenkin on, ettei tukien tasoa heikennetä.

Työpaikka ei juuri helpota taloudellista tilannetta

Helmikuussa onni potkaisi Jaana Kärkeä. Hän sai työpaikan päiväkodista, vaikka työkokemusta ei ollut.

Nyt hän tekee töitä tarvittaessa töihin kutsuttavana. Välillä Kärki tietää vasta edellisenä iltana, onko seuraavana päivänä töitä. Vaihtelevan työtilanteen vuoksi hän tarvitsee yleensä palkan ja ansiopäivärahan lisäksi toimeentulotukea.

Kärjen laskujen mukaan työ ei ole parantanut taloudellista tilannetta, koska palkka pienentää muita tukia. Lisäksi hän tarvitsee työn takia auton, jonka bensa ja vakuutukset pienentävät käteen jäävää summaa. Silti työpaikka on Jaana Kärjestä hyvä juttu.

- Kotona makasin sohvalla ja nukuin. Se passivoi todella paljon. Nyt tuntuu, että virtaa riittää enemmän kuin pienessä kylässä.

Uutista varten on haastateltu myös Kelan juristia Petri Lemettistä.

Lue lisää aiheesta:

Auli Viitalan kolumni: Toimeentulotuki pitää lopettaa

Koska rahat eivät riitä, Petri Salminen jonottaa hapankorppua ja säilykkeitä - korona-aika paljasti, miten perusturva vuotaa

Sosiaalietuuksiin lisäkorotus elokuussa - inflaatio karkaa kaukana edellä

Voit keskustella aiheesta 6.8. kello 23.00 saakka.