Ukrainalainen Ivan Andreiev, 12, odottaa jo koulun alkua.

- On kiinnostavaa nähdä, millainen koulu Suomessa on ja miten koulupäivä menee. Haluaisin saada koulusta ystäviä. Tykkään hirveästi matematiikasta, luontokin kiinnostaa. Oikeastaan kaikki on mielenkiintoista, hän sanoo.

Andreiev on kotoisin Ukrainan Melitopolista. Kotimaassaan hän nautti koulunkäynnistä. Nyt hän odottaa tuntien alkua Riihimäellä. Lempiaine on matematiikka.

Andreiev ei ole ainoa.

Riihimäellä Ukrainasta tulleita esi- ja peruskouluikäisiä lähes 90

Riihimäellä on tällä hetkellä lähes 90 esi- ja peruskouluikäistä ukrainalaista lasta. Nuorimmat ovat esikouluikäisiä ja vanhimmat yhdeksäsluokkalaisia tai sitä vanhempia.

On vielä kysymysmerkki, kuinka moni heistä aloittaa koulunkäynnin. Oppivelvollisuutta ei valtaosalla vielä ole.

- Kaikille löytyy koulupaikka. Mietimme vielä yhden tai kahden valmistavan opetuksen ryhmän perustamista. Varauduimme tähän jo keväällä, ja valmistavan opetuksen ryhmien määrää on jo lisätty, kertoo Riihimäen oppimisen ja koulunkäynnin tuen päällikkö Janina Mäntymaa.

Ukrainalainen koulunkäyntiavustaja on perheille suuri apu

Ukrainalainen Oleksandra Andriienko tuli Mariupolista Riihimäelle kolme kuukautta sitten. Nyt hän toimii koulunkäyntiavustajana Peltosaaren koulussa.

- Monet äidit ja isät yrittävät auttaa lapsiaan sopeutumaan Suomeen. Lapset eivät ymmärrä kieltä tai kulttuuria, kaikki on erilaista. Vanhemmat ovat huolissaan siitä, miten lapset ymmärtävät opettajia. He pohtivat myös, kiusataanko lapsia.

Andriienko on monelle vanhemmalle se henkilö, jota on ensin helppo lähestyä. On yhteinen kieli ja tausta. Myös koulu auttaa hänestä lapsia sopeutumaan.

- Moni vanhempi on tyytyväinen, sillä opettajat täällä auttavat todella paljon. Koulu on kuin pieni perhe, opettajat tuntuvat rakastavan lapsia. Jos on ongelmia, opettajan kanssa voi mennä puhumaan, Andriienko sanoo.

Myös Andriienkon äiti Lesya Kryshuk sekä pikkusisko Ruslana asuvat Riihimäellä. Pikkusisko on ollut valmistavassa opetuksessa viime keväästä.

- Se on sujunut hyvin, hän sai nopeasti ystäviä ja kotiutui. Ainoa haaste on oikeastaan suomen kieli, Kryshuk kertoo.

Koulun aloittajien tarkkaa määrää vaikea arvioida

Koko Kanta-Hämeessä on esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa tällä hetkellä 144 Ukrainasta paennutta lasta, nuorta tai aikuista.

Koko maan vastaava luku oli elokuun alussa 3 529. Eniten Ukrainasta tulleita on opetuksessa Varsinais-Suomessa, 772, ja Uudellamaalla, 608.

Suurin osa opetuksessa olevista on perusopetukseen valmistavassa opetuksessa.

Tilapäistä suojelua hakeneita tai saavia ukrainalaisia lapsia ja nuoria oli heinäkuun lopussa Suomessa lähes noin 11 600. Heistä lähes puolet, eli noin 5 000 on peruskouluikäisiä.

- Luku antaa suuntaa siitä, minkä kokoisesta joukosta koulua mahdollisesti aloitetaan. Toki ihmisiä voi tulla lisää ja vastaavasti Suomesta poistutaan. Toivoisimme, että mahdollisimman moni menee kouluun. Se tukisi muutakin kuin vain tietojen oppimista, sanoo Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön tulosalueen johtaja Olli Snellman.

Snellman kertoo, että kouluun hakeutumiseen Suomessa vaikuttaa usein moni asia. Osa perheistä kokee tilanteen tilapäiseksi. He odottavat paluuta kotimaahan, eivätkö siksi koe opetusta Suomessa merkitykselliseksi.

Osa lapsista osallistuu Ukrainan järjestämään etä-opetukseen, joka pitää yllä yhteyttä omaan maahan, kulttuuriin ja kieleen.

- Osa ei ehkä näe opetukselle sellaista merkitystä, kun sen suhteuttaa kotimaan tilanteeseen. Sitten on toki heitä, jotka ajattelevat ehdottomasti, että täällä mennään kouluun, Snellman sanoo.

Tällä hetkellä perusopetukseen valmistavassa opetuksessa koko maassa on 2 984 ukrainalaista. Uusia valmistavan opetuksen ryhmiä oli maaliskuussa perustettu 94.

Opettajia ja tiloja löytynyt yllättävän hyvin

Opetusneuvos Laura Francken mukaan opettajien ja tilojen saaminen voi olla haastavaa, mutta toistaiseksi kunnissa on onnistuttu.

- Pääasiassa ratkaisuja on löydetty, ja uusia ratkaisuja etsitään. Paikkoja on saatu hyvin järjestettyä niitä hakeneille.

Riihimäellä on tällä hetkellä viisi valmistavan opetuksen ryhmää. Toistaiseksi opettajia ja tiloja on löytynyt.

Haastetta tuo oppilaiden vaihtuvuus.

- Osa aiemmin tulleista on muuttanut muualle. Osa taas on ollut ensin yksityisopetuksessa ja aloittaa nyt koulunkäynnin. Jos luokassa on paljon vaihtuvuutta, täytyy katsoa, miten ryhmäytyminen ja kielen oppiminen lähtee liikkeelle, Janina Mäntymaa sanoo.

Monella ukrainalaisella on takanaan järkyttäviä kokemuksia. Tarvittava tuki räätälöidään koulussa kullekin oppilaalle henkilökohtaisesti.

OPH:n mukaan joissain kaupungeissa ukrainalaisilla alkoi viime lukuvuoden päättyessä näkyä enemmän erilaisia traumaperäisiä häiriöitä koulussa ja oppilashuollossa. Kotiutuminen on mennyt aluksi hyvin, mutta tilanteen rauhoittuessa sodan aiheuttamat traumat ovat alkaneet tulla näkyviin.

Tilanteeseen vaikuttaa, että monella lapsella toinen vanhemmista on jäänyt Ukrainaan puolustamaan kotimaata, monella on suuri huoli läheisistään.