Vaikka imatralaisten suhde venäläisiin on lämmin, varauksetta itärajan asukit eivät suhtaudu rajanaapuriin.

IS kysyi imatralaisten tuntoja itärajan tilanteesta. Kuva: Ivan Bessedin

Imatra

Imatralla Rajapatsaan kylänraitti on näivettynyt parin vuoden aikana sen jälkeen, kun vain muutamien kilometrien päässä sijaitseva Suomen ja Venäjän jakama itäraja sulkeutui. Raja aukesi heinäkuussa molempiin suuntiin, kun Venäjä luopui omista matkustusrajoituksistaan.

Keskiviikkona puolenpäivän aikaan Ensontietä täytyy ajaa tovi, ennen kuin tyhjän liiketilarivin katkaisee eloisa pubiterassi.

Startti Pubin terassilla pariskunta Riina ja Aki Silventoinen kertovat, että he ovat vuosien ajan tarkastelleet takapihaltaan Pietarintien rekkaletkaa ja muuta itärajan takaa saapuvaa liikennettä.

Sitten koronarajoituksien aikaan kaikki tyrehtyi ja Rajapatsaan liiketilat himmenivät toinen toisensa perään. Samalla kumpikin heistä joutui lomautetuksi.

Taloudellisesta katastrofista näyttävät selviytyneen Rajapatsaalla vain Startti Pub ja S-market. Silti Riina Silvennoinen olisi toivonut, että raja olisi pysynyt kiinni.

- Tämä on niin kaksipiippuinen juttu. Toisaalta he tuovat oleellisesti rahaa yrityksille. Mutta sodan takia olisi toivonut, että raja olisi pysynyt kiinni.

- Kyllä sen pitäisi olla kiinni molempiin suuntiin, toteaa puolestaan Aki Silvennoinen.

Hän painottaa, ettei ongelma ole venäläisissä vaan hallinnossa.

- Heitä näkee kaupassa ja asuu naapurustossa. Kansalaisia kohtaan ei ole mitään ongelmaa. He vain haluaisivat tulla käymään täällä ulkomailla, eikä heitä voi tästä syyttää, Aki Silvennoinen sanoo.

Aki ja Riina Silvennoinen nauttivat elokuisesta vapaapäivästä yhdessä Sami Finnen kanssa. Kuva: Ivan Bessedin

Ääni muuttuisi kellossa siinä vaiheessa, jos kyseessä olisi sodan puolustaja.

- Silloin pyytäisin vaihtamaan pöytää, Riina Silvennoinen toteaa.

Itänaapuri on tuntunut kuitenkin ennennäkemättömän arvaamattomalta asukkaille sodan alettua. Pariskunta ei toivoisi myöskään suomalaisten lähtevän Venäjän suuntaan.

- Jännityksellä odotetaan, mitä tuolla seuraavaksi tapahtuu, Aki pohtii.

- Kyllä tämä tietysti huolestuttaa, kun tuntuu että tuo keskusta hiljenee. Nämä ovat tosi epävarmoja aikoja. Seuraavaksi onkin energiakriisi ja hinnat nousee. Kai tässä pitää silti jatkaa elämää, Riina Silvennoinen sanoo.

Startti Pubin ravintolapäällikkö Suvi Itkonen kertoo, että aiemmin Rajapatsaalla olleet liikkeet ovat muuttaneet keskustaan Imatrankoskelle. Myös suurempia kauppoja ja ketjuja on joutunut lopettamaan toimintansa. Kuva: Ivan Bessedin

Valtionhotellia vastapäätä Veteraanimuseota pitävä Jarmo Ikävalko on Imatran paluumuuttaja. Hän on vaalinut nyt kymmenisen vuotta vanhempiensa aloittaman kotimuseon esineistöä ja vanhaa rakennusta.

Kokoelmassa on vaatteita, aseita, lehtileikkeitä ja arvoesineitä esimerkiksi kansallissotien, jatko- ja talvisotien ajalta. Useimpiin esineisiin Ikävalkolla on henkilökohtainen side.

Ikävalkon luona on vieraillut puolen vuoden aikana yli kymmenen kansainvälistä median edustajaa. Keski- ja Etelä-Euroopan reportterit ovat kummastelleet, miksei sotilaita kulje Imatran kaduilla.

Jarmo Ikävalko vaalii Imatran Veteraanimuseon esineistöä ja vanhaa rakennusta. Kuva: Ivan Bessedin

Hänestä ajatus on kummallinen. Ikävalkon naapurustossa asuu kaksi venäläisperhettä ja kotimuseon huoneistossa on tanssinut Venäjän kansalaisia hänen soittaessaan gramofonia.

Hän itse matkusti säännöllisesti Viipuriin lähipiirinsä kanssa.

- He ihmettelevät, eikö meitä pelota. Tuumin vain, että täällä me ollaan yhdessä juhlittu, Ikävalko sanoo.

- Isänikin oli sitä mieltä, että ihmiset on ihmisiä ja sodat on jo käyty. Siinä ajatuksessa me on eletty. Ei me täällä pelätä venäläisiä.

Ikävalkon mukaan venäläisten turistiviisumeista on alettu puhumaan Suomessa jokseenkin asenteellisesti. Ylen tuoreen kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista lopettaisi turistiviisumien myöntämisen venäläisille. Ikävalko ei tätä toivo.

- En ymmärrä saavutettaisiinko sillä mitään, jos yksittäisiä kansalaisia sillä tavalla sorrettaisiin. Asia olisi eri, jos määräys tulisi EU-tasolla. Venäläisten tämän hetkinen salakuljetus vaikuttaa olevan niin vähäistä, etten usko sillä olevan vaikutuksia sotaan.

- Kiusaamalla matkailijoita aiheuttaisimme heille mielipahaa länttä kohtaan. Harvat jotka ovat nyt käyneet, niin hyvin nolona sanovat olevansa Venäjältä. Se on sääli. He näyttävät tuntevan määrätynlaista halveksuntaa.

Jarmo Ikävalko luottaa Suomen Puolustusvoimiin. Kuva: Ivan Bessedin

Ikävalko toivottaisi tervetulleeksi myös Venäjän hyökkäyssotaa tukevat venäläiset, mutta asiasta olisi mahdotonta heidän kanssaan keskustella.

- Vältän niitä keskusteluja, hän linjaa.

Vaikka välit itänaapurin kansaan ovatkin lämpimät, Ikävalko kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Jos asiaa olisi kysynyt pari vuotta sitten, vastaus olisi ollut välitön ei.

- Suomi on yleisesti ollut liian sinisilmäinen Venäjän hallintoa kohtaan. Hämmästelen kuinka Krimin valtaukseen kukaan ei puuttunut millään tavalla. Se taisi antaa signaalin [Venäjälle], että siitä vaan.

Mahdollisia uhkakuvia hän ei halua tulevista vuosista itärajan asukkina maalailla.

- Luotan meidän Puolustusvoimiin ja taistelutahtoon, kun vaativa tilanne tulee.

Veteraanimuseon perusti sotaveteraani, asianajaja sekä urheilija Reino Ikävalko yhdessä Eila-vaimonsa kanssa. Museo sijaitsee paikallisittain tunnetussa neoklassisessa rakennuksessa Piponius-talossa aivan vastapäätä Imatran valtionhotellia. Kuva: Ivan Bessedin

Itärajalla asuvien suomalaisten kokemuksia ja ajatuksia on ruodittu mediassa keväästä lähtien. Kesällä mediasirkus näyttää hurjistuneen ja se näkyy paikallisten reaktioissa, kun heitä lähestyy.

Mansikkalan kauppakeskittymässä tapaamamme imatralaisrouvan mukaan kylällä on viime aikoina nähty kyllästymiseen asti lehdistöä. Hän toteaa ostoskärryjä noutaessaan, ettei enää ole energiaa kommentoida.

Emme tavoita täältä muitakaan paikallisia haastateltavaksi.

Rajamarketin pääsisäänkäynnin edustalla noin joka kolmannessa parkkeeratussa autossa on venäläiset rekisterikilvet. Päädymme kysymään marketin edustalla venäläisseurueen kuulumisia. He eivät tahdo esiintyä jutussa omilla nimillään tai kasvoillaan oman turvallisuutensa takia.

Kolmihenkinen venäläisperhe ostaa kaksi litraa mansikoita ja päälle puoli litraa kirsikoita automatkalleen Rajamarketin edustalla olevasta kojusta.

Perheen isä näyttää valitsevan sanansa harkiten, vaikka kysymyksemme eivät koske hyökkäyssotaa Ukrainassa. Venäjän niin kutsuttu valeuutislaki, joka kieltää muun muassa Venäjän asevoimien kritisoinnin, näyttää nakertavan tehokkaasti pienen otantamme varmuutta puhua ajatuksistaan edes ulkomailla.

Venäläisisä kertoo perheen olevan iloinen siitä, että Suomeen on mahdollista ylipäätään matkustaa. Kotimaassa varoitettiin etukäteen, että rajan ylittämisessä saattaisi aiheutua ongelmia venäläisille. Näin ei kuitenkaan ollut. He odottivat autoletkan jatkona noin 20 minuuttia rajanylitystään, joka sujui lopulta ongelmitta.

Pyörän selkään markettiostoksia lastaava ja venäjää puhuva naishenkilö esittäytyy meille Jelenaksi. Hän on miehensä kanssa ylittänyt aiemmin samana päivänä rajan pyöräillen. Heidän kesäasuntonsa sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Mansikkalan kauppakeskittymästä Svetogorskin kaupungissa.

Ennen koronapandemiaa ja valtioiden välistä rajasulkua Jelena kävi yhtenään ostamassa päivittäistavaroita pariskunnan kesäasuntoon Suomen puolelta. Hän laskee käyneensä Imatralla 12 kertaa vuoden 2019 aikana.

Suomen puolelta saa paljon tavaroita, mitä ei Venäjän puolelta saisi. Esimerkiksi perinteistä kermajuustoa.

Nyt hän toteaa, että on pelottavaa sanoa sanaakaan. Se voisi ja varmasti aiheuttaisi "ongelmia" Venäjällä. Kotimaassa ilmapiiri on hänen mukaansa uuvuttava - jopa Pietarissa, joka on aiemmin tunnettu Venäjän mittapuulla liberaalimpana, moniäänisenä suurkaupunkina.

Juttelutuokion lopuksi kysymme, suostuisiko Jelena uutiskuvaan. Hän kieltäytyy.

- Odotetaan parempia aikoja, hän sanoo.