Pyöreät reiät tyvikaarnassa - ja vieressä purukasat.

Näistä merkeistä tunnistaa Suomen metsien merkittävimmän tuholaisen, kirjanpainajan, läsnäolon. Vaurioituneissa kuusissa lisääntyvä, alle puolen senttimetrin mittainen kuoriainen kutsuu feromoneilla paikalle lajitovereitaan, minkä jälkeen puu yleensä kuivuu ja kuolee kokonaan.

Tänä kesänä kirjanpainajaa on havaittu runsaana Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta levinneisyys on kokonaisuutena hallinnassa. Ilman alkuvuonna voimaan astunutta metsätuholain kiristämistä tilanne voisi olla toinen.

- Ainakin Itä-Suomessa voisi olla paikoin isoja tuhoja. Kirjanpainaja tykkää lämpimästä, ja esimerkiksi Joensuun seudulla lämpösummat ovat olleet lajille ihanteelliset, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuspäällikkö Markus Melin kertoo.

Metsätuholaissa määritellään päivämäärät, joihin mennessä tienvarsilla olevat kuusi- ja mäntypuut pitää korjata pois metsästä. Näitä päivämääriä päätettiin aikaistaa keskisessä ja itäisessä Suomessa parilla viikolla kirjanpainajan vuoksi.

- Lainmuutoksen järkevyys on selvä jo nyt. Vanhat määräajat olisivat olleet auttamatta myöhässä. Kaadettujen puiden kautta kirjanpainaja olisi levinnyt lukuisiin metsiin, Melin sanoo.

Ilmastonmuutos vie lajia pohjoiseen

Tänä kesänä kirjanpainajamäärät ovat olleet runsaita esimerkiksi Äänekoskella, Ähtärissä, Mäntyharjulla ja Lahti-Hämeenlinna-Porvoo -akselilla. Kaikilla näillä alueilla on ylitetty niin sanottu epidemiaraja.

Epidemiarajaksi kutsutaan määrää, jonka ylitettyään kirjanpainajat voivat aiheuttaa laajoja tuhoja myös terveisiin metsiin. Rajaa lähestytään useilla Itä-Suomen paikkakunnilla sekä Pohjois-Pohjanmaan Kärsämäellä.

- Tämän vuoden erikoispiirre on kirjanpainajan leviäminen hämmästyttävän pohjoiseen. Lajia on tavattu kohtalaisen paljon jopa Kainuussa, mikä on uutta, Markus Melin kertoo.

Melinin mukaan ilmaston lämpeneminen levittää kirjanpainajaa hiljalleen yhä laajemmalle Suomeen. Kuumien kesien ja lauhojen talvien yleistyminen voivat tulevaisuudessa johtaa metsätuholain kiristämiseen entisestään.

- Asiaa pitää tarkastella uudelleen vaikkapa kymmenen vuoden päästä. Tällä erää nykyisellä lailla pärjätään, Melin sanoo.

Kuusien istutusta kannattaa jo harkita tarkkaan

Kirjanpainaja aiheuttaa Suomen metsissä vuosittain keskimäärin 1000-1500 hehtaarin laajuiset tuhot. Pahimpina vuosina hakkuita on jouduttu tekemään kuoriaisen vuoksi noin 2500 metsähehtaarilla.

Ilmastoltaan Suomea lämpimämmässä Keski-Euroopassa kirjanpainajan vuoksi on jouduttu viime vuosina kaatamaan jopa kokonaisia metsiä.

- Tällä hetkellä en usko, että samanlaista täystuhoa voisi tapahtua meillä. Sanoisin kuitenkin, että Etelä-Suomessa alkaa olla jo hölmöläisen hommaa laittaa uusia kuusia kasvamaan kuiville ja kuumille paikoille, Markus Melin sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 5.8. klo 23:een saakka.

Lue myös:

Kuusimetsää tuhoava kirjanpainajakuoriainen levittäytyi ensimmäistä kertaa toden teolla Keski-Suomeen

Ulkomainen "supermänty" auttaisi torjumaan ilmastonmuutosta, mutta Suomessa se ei kiinnosta - Ruotsissa jo laajat metsät

Lahopuu on elintärkeää jopa tuhansille eläinlajeille - metsänomistaja, näin autat uhanalaisia lajeja selviämään maillasi