Martti J. Karin mukaan Wagnerissa on venäläisten sotilaiden lisäksi miehiä myös ainakin Serbiasta sekä Bosnia ja Hertsegovinasta.

Tiedustelueversti evp. Martti J. Kari (vas.) toteaa Jevgeni Prighozinin (oik.) omistaman Wagner-ryhmän olevan Venäjälle tärkeä useastakin eri syystä. Kuva: Antti Hämäläinen / IS, Sergei Ilnitsky / Reuters, Alexander Ermochenko / Reuters

Venäjän presidentti Vladimir Putinin läheisen, Jevgeni Prighozinin omistama Wagner-ryhmä on saanut paljon huomiota sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta.

Kyseinen palkka-armeija on ollut toiminnassa jo ainakin vuodesta 2014, jolloin se vaikutti Ukrainassa Venäjän liittäessä Krimin niemimaan itseensä.

Tiedustelueversti evp. Martti J. Kari listaa kolme selvää syytä, miksi "Putinin kokiksi" tituleeratun Prighozinin Wagner on niin tärkeä Venäjälle.

- Wagneria, kuten muitakin Venäjän käyttämiä yksityisiä palkka-armeijoita on helpompi - ja ennen kaikkea suruttomampi - käyttää, sillä heidän kokemansa tappiot miehistön tai kalustonkaan osalta eivät ole Venäjän valtion tai asevoimien tappioita.

Tämän vuoksi palkka-armeijoita on helppoa ja joustavaa käyttää, sillä se toimii työrukkasena, jonka kautta Venäjä ei itse "likaa käsiään".

Samalla logiikalla Venäjän tekemistä raakuuksista, kuten Butshan julmuudet ja yleisesti sekä lasten että kaikkien muidenkin raiskaukset voidaan sälyttää Wagnerin ja muiden palkka-armeijoiden vastuulle.

- Kun esimerkiksi Wagner syyllistyy sotarikoksiin, niin valtio ei itse tilanteessa syyllisty sotarikoksiin.

Sairaassa tilanteessa voidaan nähdä molempien osapuolten voittavan, sekä Venäjän että Prighozinin.

- Se on bisnestä, kyllähän Prighozinin tarjoaa näitä palvelujaan ja saa siitä korvauksen.

- Eihän tässä sinänsä mitään uutta ole, vaan koko ajanhan ne (Wagner) ovat siellä sodan aikana toimineet.

Venäjä on aina Ukrainaan hyökkäyksestä lähtien käyttänyt toimistaan nimitystä "sotilaallinen erikoisoperaatio". Yleisesti pelättiin Putinin julistavan 9. toukokuuta voitonpäivänä sodan, jotta maa voisi aloittaa liikekannallepanon.

Sitä ei ole kuitenkaan tapahtunut lähes kolme kuukautta myöhemminkään.

Jevgeni Prighozinia on tituleerattu mediassa Vladmiri Putinin "kokiksi". Kuva: Sergei Ilnitsky / Reuters

Kolmas Karin huomio liittyy juuri liikekannallepanoon ja siihen ettei sitä ole Venäjällä tehty.

- Venäjän armeijaan palkataan ne, ketä sinne nyt saadaan. Yleensä ne ovat jostain kaukaa köyhän kylän nuoria miehiä, joilla ei ole juuri kokemusta sotimisesta.

- Asevoimiin ei siis saa hirveän helposti miehiä. Eihän sinne moskovalaiset tai pietarilaiset hipsterit halua värväytyä sotimaan.

Palkka-armeijoilla on tarjota nimensä mukaisesti parempaa palkkaa kuin Venäjän asevoimilla.

Tämän vuoksi palkka-armeijan "ammattilaisten" rooli Venäjän etenemisen onnistumisen osalta korostuu.

- Pitää myös muistaa, että Wagner on kokenut merkittäviä tappioita ja myös hekin joutuvat rekrytoimaan sotilaita taistelemaan.

- Laarin pohjia kaivellaan, siellä ilmeisesti palkataan suoraan vankeja eri vankiloista sotimaan.

Karin mukaan Wagnerissa on venäläisten sotilaiden lisäksi miehiä myös ainakin Serbiasta sekä Bosnia ja Hertsegovinasta.

- Suruttomampi käyttää, tappiota eivät ole Venäjän tappioita. Jos jotain sotarikoksia tapahtuu, ovat ne palkka-armeijan, eivätkä Venäjän asevoimien, Kari summaa syyt Wagnerin ja muidenkin palkka-armeijoiden käytölle.

Vaikka juuri Wagnerin käyttö on helppoa Venäjän asevoimien vinkkelistä, odotetaan heiltä myös tuloksia.

- Kyllä niitä tuloksia on myös saatu.

Vaikka tappioita on tullut runsaasti, myös Venäjän saavutukset esimerkiksi Luhanskissa ovat monilta osin Wagnerin aikaansaannoksia.

Kari muistuttaa, että ammattisotilaalla ja palkkasotilaalla on vissi ero.

- Ammattisotilas on asevoimien henkilön ammatti, kun taas palkkasotilas tappaa rahasta.

- Kun esimerkiksi vankeja palkataan, niin kyllähän heillä on matalampi kynnys tappaa ihmisiä kuin vaikka näillä asevoimien käyttämillä syrjäkylän nuorukaisilla.

Tiedustelueversti evp. Martti J. Kari ei usko, että keskusteluja rauhanneuvotteluista tullaan käymään lähiaikoina. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Venäjä on viime vuosina toiminut myös Afrikassa sekä esimerkiksi Syyriassa.

- Näissä on myös sama tilanne, Venäjän ei tarvitse käyttää omia asevoimiaan muissa maissa, kun siellä häärää muun muassa juuri Wagner.

Venäjän sodan aikana tekemät raakuudet eivät kuitenkaan ole vain yhden ryhmittymän tekemiä.

- Se on aikamoinen keitos, kun kosto, viha ja pettymys yhdistyvät, Kari ruotii.

- Kyllähän venäläisessä kulttuurissa kynnys väkivallan käytölle on paljon alempana kuin vaikkapa länsimaissa.

Puhuttaessa Butshasta Kari muistuttaa, että raakuuksista vastasi pitkälti 45. moottoroitu jalkaväkiprikaati, joka muodostui Ullan-Udesta olevista sotilaista.

Ulan-Ude on Venäjän federaatioon kuuluvan Itä-Siperiassa sijaitsevan Burjatian tasavallan pääkaupunki.

- Burjaatit eivät ole venäläisiä, ei slaaveja, ei ortodokseja eli heille on ollut paljon helpompi perustella se, että ukrainalaiset ovat pahoja ja heille voi tehdä mitä vaan.

Vaikka Wagnerista riittää paljon puhetta, ei Kari näe yksityisarmeijalla olevan keskeistä rooli Venäjän "sotilaallisen erikoisoperaation" onnistumisessa.

- Ei kenelläkään ole sellaista roolia.

- Nythän siellä joukkoja siirretään Novorossijaan eli Ukrainan eteläisille alueille.

Venäjän armeijan lisäksi Ukrainassa taistelee Venäjän lisäksi muun muassa useita eri palkka-armeijoita, joista Wagner lienee ainakin julkisuudessa tunnetuin. Kuva: Alexander Ermochenko / Reuters

Tiedustelueversti evp. Martti J. Kari ei usko, että rauhaa tullaan näkemään vielä hetkeen.

- Ukrainan mentaliteetti on, että maata ei vaihdeta rauhaan, joten sota ei heidän osaltaan pääty ennen kuin Ukraina on puhdistettu venäläisistä hyökkääjistä, Kari alustaa.

- Ehkä keväällä ollaan ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa joku voisi väläyttää tulitauosta keskustelemista.

Lue lisää: Tällainen on Putinin "salaisen armeijan" rooli Ukrainan sodassa

Lue lisää: Martti J. Kari raiskauksista Ukrainassa: "Mitä huonommin sota menee, sitä julmemmaksi se muuttuu"