Myrkytystietokeskuksen puhelin soi lähes tauotta.

Kaksi farmaseuttia vastailee huolestuneiden ihmisten kyselyihin, kun suuhun on mennyt jotain sopimatonta. Jokin on saattanut pistää tai purra. Ehkä iholle on roiskahtanut jotain ärsyttävää.

Keskimäärin puheluja tulee vuorokaudessa noin sata, mutta kesä on sesonkiaikaa - puheluja tulee vuorokaudessa jopa 140.

Kesällä ollaan paljon ulkona ja ulottuvilla on kasveja, sieniä, sinilevää, käärmeitäkin. Ne nostavat myrkytysepäilyjen määrää.

Useimmiten kysyjänä on huolestunut vanhempi, joka epäilee pienokaisensa syöneen lääkkeitä tai pesuainetta.

- Suuri osa myrkytysepäilyistä koskee alle 6-vuotiaita lapsia. Taapero tutustuu ympäristöönsä, maistelee ja kokeilee asioita, sanoo erikoislääkäri Päivi Porkka Myrkytystietokeskuksesta.

Kaikkiaan myrkytystietokeskukseen tulee vuoden aikana noin 37 000 soittoa. Niistä noin joka kolmas, lähes 12 000, koskee lääkkeitä. Myös pesuaineista kysytään usein.

Kolmantena listalla ovat sekalaiset aineet, joihin lasketaan tupakka, sähkötupakka, lannoitteet ja raskasmetallit.

Kesäisin kysytään paljon kasveista, eniten kielon myrkyllisyydestä. Monia askarruttaa jokin tuntematon kasvi.

TOP 10-listalle mahtuvat myös luontaistuotteet ja kosmetiikka, maalit ja liuottimet, alkoholi sekä sienet.

Eläimiä koskevat myrkytysepäilyt ovat vasta sijalla 20. Yleensä silloin kyseessä on kyykäärmeen purema. Vuonna 2021 myrkytystietokeskus kirjasi 71 kyykäärmeen puremaan liittyvää myrkytysepäilyä.

Myrkytystietokeskuksen farmaseutit tekevät jokaisesta tapauksesta riskiarvion, jonka perusteella mietitään jatkotoimia. Kyyn pureman erikoispiirre on se, että potilas ohjataan yleensä aina hakeutumaan hoitoon, vaikkei vielä olisi mitään oireita. Monen muun myrkytysepäilyn kohdalla riittää seuranta kotona.

- Onneksi isossa osassa tapauksista ei ole aihetta huoleen, Päivi Porkka sanoo.

Kyyn puremaan ja valkokärpässieneen on vastalääke

Aina myrkytystilanteesta ei kuitenkaan selvitä säikähdyksellä.

Erikoislääkäri Päivi Porkan mukaan myrkytyspotilaita hoidetaan samojen periaatteiden mukaan kuin muitakin potilaita, eli huolehditaan peruselintoiminnoista.

Myrkyn imeytymistä voidaan myös estää lääkehiilen avulla, mikäli lääkehiili sitoo kyseistä myrkkyä. Joissain vakavissa myrkytystilanteissa myrkyn poistumista voidaan nopeuttaa keinomunuaishoidolla.

Joihinkin myrkkyihin - ei tosin läheskään kaikkiin - on myös olemassa vastalääke, vastamyrkky.

- Vastalääkkeitä on eri mekanismeilla. Joku sitoo myrkkyä, toinen syrjäyttää sen reseptoritasolla.

Esimerkiksi kyyn puremaan on olemassa vastalääke, joka on valmistettu käärmeen myrkyllä immunisoidun lampaan seerumista. Kyseessä on eri asia kuin niin sanottu kyypakkaus, joka sisältää hydrokortisonia. Kortikosteroideilla ei ole osoitettua hyötyä kyyn puremaan.

Myös hengenvaarallisiin valko- ja kavalakärpässieniin on vastamyrkky, samoin joihinkin raskasmetallimyrkytyksiin. Vastalääkkeitä on kehitetty myös sotatilanteissa tai terrori-iskuissa käytettyihin hermokaasuihin.

Erikoislääkäri Päivi Porkan mukaan Suomessa on kohtuullisen hyvät myrkytyslääkevarastot.

- Suomessa on totuttu varautumaan pahan päivän varalle. Usein ja nopeasti tarvittavia myrkytyslääkkeitä on tarjolla jo ensihoidossa. Sairaaloista löytyy laajempi varasto.

Lisäksi myrkytyslääkkeitä on säilössä valtakunnallisessa myrkytyslääkevarastossa.

- Siellä on valmisteita, joita tarvitaan harvoin ja jotka ovat niin kalliita, ettei niitä kannata hankkia jokaiseen sairaalaan. Lisäksi siellä on joidenkin lääkkeiden lisäannoksia esimerkiksi joukkomyrkytysten varalta.

Myrkytyslääkkeet saattavat maksaa jopa 10 000 euroa vuorokausiannokselta.

Myrkytyslääkkeitä ei ole pakko varastoida

Ongelmiakin myrkytyslääkkeiden varastoinnissa silti on. Koronapandemian yhteydessä on puhuttu paljon huoltovarmuudesta ja varmuusvarastoista. Laki velvoittaa lääkefirmat ja lääkkeiden maahantuojat varastoimaan tietyn määrän erikseen nimettyjä myyntiluvallisia lääkkeitä häiriötilanteiden varalta..

Erityisluvallisia lääkkeitä varastointivelvoite ei kuitenkaan koske.

- Myrkytyslääkkeistä suuri osa on erityisluvallisia valmisteita. Ne ovat siis harvoin käytettyjä, kalliita eikä niillä ole myyntilupaa - eikä niitä tarvitse varastoida.

Porkan mukaan varastointipakon puuttuminen saattaa olla ongelma tilanteessa, jossa myrkytyslääkkeitä tarvittaisiin yhtäkkiä paljon.

- Jos sattuisi vaikkapa vakava teollisuusonnettomuus. Silloin lääkkeistä saattaisi tulla pula.

Nopeaa apua ei olisi myöskään tarjolla naapurimaista. Esimerkiksi Ruotsissa on hyvät myrkytyslääkevarastot, mutta lääkkeiden tuominen Suomeen ei onnistu, ainakaan nopealla aikataululla.

- Tuontilääkkeille tarvitaan erityislupa, eikä sellaisen saamiseen ole hätätilanteessa aikaa. Lainsäädäntö kaipaisi tältä osin tarkennusta.

Päivi Porkan mukaan kukin maa on myös laatinut varautumissuunnitelmat oman maan kansalaisia ajatellen.

- Yhteistyötä voitaisiin tiivistää.

Esimerkkinä Porkka mainitsee eksoottiset käärmeet, joista joidenkin puremaan Ruotsissa on vastalääkkeitä, mutta Suomessa ei ole. Vuonna 2016 arvioitiin , että myrkkykäärmeitä on Suomessa lemmikkinä 100-200 ihmisellä.

Myrkytystietokeskuksen puhelinnumero on 0800 147 111. Siitä saa apua ympäri vuorokauden.

Myös Myrkytystietokeskuksen nettisivuilla on tietoa myrkytyksistä.

Lue lisää:

Myrkytystietokeskus on keskeyttänyt tehtaan juhlat ja varautunut teollisuusvakoiluun