Kuinka pitkälle Yhdysvallat on valmis menemään Taiwanin puolustamiseksi, kysyy erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Yhdysvaltain lentotukialus USS Ronald Reagan on taisteluosastoineen Etelä-Kiinan merellä. F/A-18 Super Hornet -hävittäjä lähti alukselta lennolle 29. heinäkuuta. Kuva: U.S. Navy / Zuma Press / MVPhotos

Kiinan kansantasavalta esittelee nyt sotilaallista voimaansa ilmaistakseen mahdollisimman tiukasti, että se paheksuu Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen puheenjohtajan Nancy Pelosin vierailua Taiwanissa.

Kiina aloittaa sotaharjoitukset kaikkiaan kuudella alueella Taiwanin ympärillä. Harjoitukset eivät ole pelkkää lipun- ja voimannäyttöä. Taiwanin viranomaisten mukaan nämä kovapanosammunnat käytännössä estävät meri- ja ilmaliikenteen saarelle.

Kyse on siis Taiwanin saarrosta.

Siihen Kiina epäilemättä kykenee. Kiinan kansan vapautusarmeija on aivan toisenlaisessa terässä kuin 1990-luvun puolivälissä, jolloin kiista Taiwanin asemasta kärjistyi edellisen kerran pahasti ja lähes johti sotilaalliseen yhteenottoon. Kiina ampui Taiwanin lähelle ohjuksia, ja Yhdysvallat lähetti alueelle asevoimaa - muun muassa kaksi lentotukialusta taisteluosastoineen. Tilanne rauhoittui.

Kiinan ilmavoimien taistelulentokoneita harjoituksissa Etelä-Kiinan merellä heinäkuussa. Kuva: AFP / Lehtikuva

Kiinan harjoituksiin liittyy epäilemättä sotilaslentokoneiden tunkeutumisia Taiwanin ilmapuolustuksen tunnistusalueelle, ehkä jopa ilmatilan loukkauksia. Merellä Kiinan sota-alukset tekevät todennäköisesti saman tyyppisiä manööverejä.

Jos Kiina haluaa kiristää jännitteitä vielä pitemmälle, se voi jopa vallata Taiwanilta jonkun ulkosaaren ja katsoa miten Taiwan ja Yhdysvallat siihen vastaavat.

Taiwanissa on 23 miljoonaa asukasta, Kiinan kansantasavallassa 1,4 miljardia.

Pihan isoin jätkä tarttuu siis pienempäänsä kurkusta ja heristää nyrkkiä. Kyllä lyön kohta.

Kiinan uhkailu on syytä ottaa todesta. Taiwanin liittäminen kommunistiseen mahtivaltioon on Pekingin virallista politiikkaa: yksinvaltias Xi Jinping on luvannut tehdä sen "kaikin tarvittavin keinoin".

Yksi mahdollinen tavoiteaikataulu "kaikkien Kiinan lasten saattamiselle yhteen" on vuosi 2049, jolloin kansantasavalta täyttää sata vuotta.

Nancy Pelosin vierailu Taiwaniin oli tietoinen riski, joka sai Valkoisen talon hyväksynnän. Visiitti provosoi Xitä ja saattaa saada tämän ryhtymään sapelinkalistelua kovempiin toimiin Taiwanin ahdistelemiseksi.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on tosin saattanut muuttaa Kiinan laskelmia. Lännen tuki Ukrainalle ja yhtenäisyys Venäjää vastaan ovat oppitunti, joka Xin on otettava huomioon. Kiina tarvitsee maailmankauppaa pitääkseen taloutensa kasvu-uralla.

Lue lisää: Pelosi saapui kiistellylle saarelle: Kiina lähetti armeijan "harjoituksiin", Venäjä ärähti - tämä tiedetään Taiwanin tilanteesta nyt

TaiwaniN, Kiinan ja Yhdysvaltain kolmiodraamalla on pitkä historiallinen tausta. Maon johtamien kommunistien voitettua Kiinan sisällissodan 1940-luvun lopussa pakenivat kenraali Tshiang Kai-shekin johtamat kansallismieliset Formosan saarelle. Syntyi Kiinan tasavalta, Taiwan. Yhdysvallat liittoutui Taiwanin kanssa 1950-luvulla.

Yhdysvaltain politiikka muuttui presidentti Richard Nixonin lämmitettyä suhteet Pekingiin. Kongressi hyväksyi vuonna 1979 lain, jossa Yhdysvallat sitoutui niin sanottuun yhden Kiinan politiikkaan, solmi täydet diplomaattisuhteet Kiinan kansantasavaltaan ja hylkäsi Taiwanin kanssa solmitun sopimuksen yhteisestä puolustuksesta.

Laissa Yhdysvallat myös sitoutui pitämään huolta Taiwanin uskottavasta puolustuksesta ja vakuutti turvaavansa Taiwanin suvereniteetin, vaikka se tunnustaakin Taiwanin olevan osa Kiinaa.

Taiwan puolestaan on pidättäytynyt julistautumista itsenäiseksi. Virallinen julistus aiheuttaisi välittömän vastareaktion Pekingistä, ja sitä halutaan välttää.

Pelosin vierailu ei tuo muutosta yhden Kiinan politiikkaan eikä Taiwanin asemaan. Muodollisesti kolmiodraama on yhä samanlainen kuin ennenkin.

Taiwanin puolustus on suhteellisen vahva. Presidentti Tsai Ing-wen testasi kotimaista valmistetta olevaa panssarintorjunta-asetta Tayouanissa kesäkuun alussa. Kuva: Chien Chih-Hung/Roc Office / ZUMA, MVPhotos

Lue lisää: Asiantuntija: Venäjä teki Kiinalle palveluksen - kansan vapautus­armeijan tähtäimessä on Taiwanin valloitus

Yhtälössä on kuitenkin muuttuja, jonka painoarvo on kasvanut ja kasvaa edelleen. Se on Kiinan asemahti.

Kiina on varustautunut vahvasti ja kehittänyt muun muassa ydinkärjin varustettuja ohjuksia, jotka on suunniteltu lentotukialusten taisteluosastojen tappajiksi. Niiden tarkoitus on nostaa Yhdysvaltain kynnystä ryhtyä sotaan Kiinaa vastaan.

Keskeistä on se, onko Taiwan Yhdysvaltain ydinasesateenvarjon suojassa. Tähän kysymykseen ei ole julkisesti annettua selkeää vastausta. Yhdysvaltain epämääräisyys on tietoista. Kiinan strategit joutuvat pohtimaan, onko Yhdysvallat valmis käyttämään ydinasetta mahdollisessa sodassa Taiwanin kohtalosta.

Kahden ydinasevallan ajautuminen sotaan Taiwanista olisi maailmanlopun skenaario. Sen tietävät hyvin sekä Yhdysvallat että Kiina. Ydinpelotteen logiikka toimii niin, ettei näitä aseita koskaan käytetä. Tavanomaisin aseiden alkavan sodan eskalaatiota ydinsodaksi ei silti voi sulkea pois.

Jonkun on kuitenkin joskus asetuttava sen pihan isoimman koviksen tielle ja pantava sille rajat.

Nancy Pelosi osoitti, että Taiwanilla on valtameren takana kaveri, joka vielä tällä hetkellä on isompi voimatekijä maailmalla kuin Kiina.