Edustajainhuoneen puhemiehen vierailu Taiwanissa kirvoitti kritiikkiä Kiinalta ja Venäjältä.

Nancy Pelosi tapasi Taiwanin presidentin Tsai Ing-wenin. Kuva: Taiwan presidential office / Reuters

Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi vieraili tiistaina Aasian-kiertomatkallaan Taiwanissa.

Pelosi on korkea-arvoisin Yhdysvaltojen hallinnon edustaja, joka käy Taiwanissa neljännesvuosisataan. Vuonna 1997 saarella kävi edustajainhuoneen silloinen puhemies Newt Gingrich.

Pelosia kuljettanut kone laskeutui Taipeihin Taiwanissa illalla Suomen aikaa.

Pelosi tapasi Taipeissa Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen, joka kiitti häntä horjumattomasta tuesta ??kansainvälisellä näyttämöllä.

Tsai lisäsi, että Taiwan on Yhdysvaltojen luotettava kumppani ja jatkaa yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.

Pelosi sanoi julkaisemassaan lausunnossa, että hänen vierailunsa tarkoitus on vahvistaa ja uudistaa Yhdysvaltain tukea Taiwanille.

-?Kongressidelegaatiomme vierailu Taiwaniin kunnioittaa Yhdysvaltojen vankkumatonta sitoutumista Taiwanin voimaa pursuavaan demokratiaan, Pelosi sanoi lausunnossaan, joka julkaistiin puhemiehen saapuessa Taiwaniin.

Pelosi lisäsi vielä myöhemmin tiedotustilaisuudessa, että Yhdysvallat haluaa Taiwanin säilyttävän vapautensa turvallisuuteen, eikä maa aio perääntyä vaatimuksesta.

Pelosin mukaan sitoumuksella on erityisen suuri merkitys nyt, koska valinta demokratian ja yksinvaltiuden välillä on ajankohtainen kaikkialla maailmassa.

Puhemies korosti myös, ettei hänen vierailunsa saarella ole millään tavalla ristiriidassa Yhdysvaltain yhden Kiinan politiikan kanssa. Yhdysvallat ei ole tunnustanut Taiwania itsenäiseksi valtioksi.

Yhdysvaltain ulkoministeriön myöhemmin julkaisemassa lausunnossa korostettiin niin ikään, että vierailu syventää Yhdysvaltain vankkumatonta sitoutumista Taiwaniin ja maiden ystävällisiin suhteisiin.

Kiinaa nämä sanat eivät vakuuttaneet.

-?Yhdysvallat vääristelee, hämärtää ja onteloi yhden Kiinan periaatettaan. Tällaiset teot, aivan kuin tulella leikkiminen, ovat hyvin vaarallisia. Tuli nielee ne, jotka sillä leikkivät, sanottiin Kiinan ulkoministeriön hieman Pelosin saapumisen jälkeen antamassa lausunnossa.

Kiinan puolustusministeriö ilmoitti myöhemmin, että vierailuun tullaan vastaamaan "kohdistetuilla sotilastoimilla". Pian tämän jälkeen Kiinan armeija kertoi aloittavansa sotaharjoitukset lähellä Taiwania.

Harjoituksiin kerrottiin sisältyvän ilma- ja meriharjoituksia Taiwanin pohjois-, lounais- ja koillispuolella sekä pitkän kantaman ampumisharjoituksia Taiwaninsalmella ja ohjuksien koelaukaisuja.

Kiina oli jo etukäteen ilmoittanut, että puhemiehen vierailu saarella on "äärimmäinen provokaatio", johon tullaan vastaamaan. Myös Venäjä kutsui Pelosin vierailua provosoivaksi ja ilmaisi tukensa Kiinalle.

Taiwanin puolustusministeriö kertoi illalla, että yli 20 Kiinan asevoimien konetta oli lentänyt Taiwanin ilmapuolustusvyöhykkeelle. Mukana oli muun muassa hävittäjiä ja kuljetusaluksia.

Taiwanin mukaan Kiinan toimien tavoitteena on "psykologinen pelottelu".

Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlinin mukaan Pelosin vierailu on niin merkittävä kuin siitä halutaan tehdä. Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies vieraili Taiwanissa myös vuonna 1997, mutta asia ei silloin johtanut suurempaan eskalaatioon.

-?Nyt on erilaista se, että Kiina on sotilaallisesti ja taloudellisesti vahvemmassa asemassa kuin silloin. Lisäksi ajankohta on erittäin hankala Kiinan johdon kannalta, kun ollaan valmistautumassa puoluekokoukseen ja (Kiinan presidentti) Xi Jinpingin oletettuun uudelleenvalintaan.

Mattlinin mukaan Kiinan huolena on, että Yhdysvallat olisi vesittämässä yhden Kiinan politiikkaa, jota se on noudattanut vuodesta 1979 lähtien.

-?Vaikka Yhdysvallat ei tunnusta Taiwanin tasavaltaa tai ylläpidä diplomaattisuhteita sen kanssa, niin poliittisella ja virkamiestasolla suhteiden tasoa on asteittain nostettu. Siksi se voi näyttää ulospäin siltä, että Taiwan-kysymystä ollaan nostamassa ylöspäin virkahierarkiassa.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi Mattlinin tavoin, että Yhdysvaltain Kiina-politiikassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Aaltola ei usko, että vierailu kärjistyy sotilaallisiin kahnauksiin.

-?Yhden Kiinan politiikka ei ole muuttunut, ja strateginen monitulkintaisuus jää, eli tunnustetaan Kiinan hallinto Taiwanissa, mutta ei sallita sen miehittävän sitä. En usko, että se on muuttumassa. Vierailu kuitenkin herättää tunteita Kiinassa, ja symboliarvoa siinä on, hän sanoo.

Myös Mattlinin mukaan yleinen asiantuntijanäkemys on, että sotilaallinen eskalaatio on hyvin epätodennäköinen.

Jatkon kannalta Kiinan ja Yhdysvaltain suhteisiin liittyy kuitenkin riskejä. Kyseessä on kaksi suurvaltaa, joilla on erilainen näkemys siitä, mihin maailman tulisi mennä.

-?Molemmat lukevat kuin piru Raamattua toisen osapuolen toimia, mikä johtaa helposti negatiiviseen kierteeseen, Mattlin sanoo.